Saako leski myydä omaisuutta miten haluaa?

Rahaa ei puolisoni ole saanut senttiäkään, vaan perunkirjassa leski vetosi joihinkin avioliittokin kohtiin ja pesää ei jaettu. Ja sitten siinä oli se tasinkoprivilegi.

Lisään omaani, mitä asuntoa leski on myymässä? Ulkomaanko vaiko sitä asuntoa missä asui?

Jos ulkomaan, niin arvo on myyntihetken arvo, ei perukirja-arvo ja nyt se kenen hallinnassa se on, onko kuolinpesä jaettu ja jos ei ole, niin katso edellinen komentti ja sieltä myyminen.

Edellinen vastaaja on palstan helppoheikki, jonka vastauksiin ei ole luottamista. Tässäkin hän aloittaa puhumalla puuta heinää:

"se omaisuus mikä on yhteisesti hankittu on avioikeusomaisuutta, se omaisuus mikä on jommalla kummalla ennen avioliittoa, on henkilön omaa johon ei ole avioikeutta"

Uskomatonta, miten tuollainen tomppeli täällä saa mellastaa ja jatkuvasti jakaa valeinfoa; hänen rinnallaan häpeään joutuvat jopa Pietarin trollitehtaan työntekijät!

AVIO-OIKEUS on myös ennen aviolittoa hankittuun/saatuun omaisuuteen kuten avioliiton aikana yksinkin hankittuun/saatuun omaisuuteen, jollei avio-oikeutta ole suljettu pois säädetyin tavoin.

AL 35.1-2
"Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitä paitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä. "
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L2P35

Avioliitossa kumpainenkin puoliso omistaa omaisuutensa siitä riippumatta, milloin se on hankittu tai saatu. " Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa." (AL 34 §) Avio-oikeus toteutetaan avioliiton purkautuduttua (avioeroon tai kuolemaan) omaisuuden osituksessa lähtökohtaisesti siten, että puolisoiden netto-omaisuudet tasataan tasingolla, jonka varakkaampi osapuoli antaa köyhemmälle.

Tärkeä poikkeus on ns. lesken tasinkoprivilegi: varakkaampi leski voi kieltäytyä antamasta omaisuuttaan tasinkona puolisovainajan perillisille. Tämä edellyttää, että ositus toimitetaan lesken eläessä.

AP:
"Leski vetosi tasinkoprivilegiin eikä jakanut tasinkoa. "

Tämä viittaa siihen, a) että kaikki ei ollutkaan yhteistä vaan leski oli puolisoista enemmän omistava, ja b) että ositus on toimitettu ja leski siinä on kieltäytynyt tasingon antamisesta. Jos ositus on toimitettu, osituskirjasta ilmenee, kuka mitäkin omistaa. Jos ulkomailla olevan asunto on lesken ja perillisen yhteisomistuksessa, sen vuokrauksesta päättäminen kuuluu omistajille yhteisesti; asunnon menot ja tulot tulee jakaa omistusoikeuden suhteessa.

Jos ositusta ei ole toimitettu (vaan tasinkoprivilegiin on vedottu vain perukirjassa) ja jos ulkomaan asunto on vain lesken omistuksessa (nimissä), hän on oikeutettu siitä yksin päättämään (myymään ja pitämään kauppahinnan samoin kuin vuokraamaan ja pitämään vuokratulon).

Kuules nyt "Lawetorder", nyt on todellakin sinun aika poistua lopullisesti tältä palstalta! Et näköjään ymmärrä yhtään mitään kirjoittamistasi asioista. On todella hävytöntä antaa näin virheellisiä ja harhaanjohtavia neuvoja ja "tietoja", joita sinä jaat! Etkö todellakaan ymmärrä, että ihmiset kysyvät täältä apua ihan oikeisiin lakiongelmiinsa, jolloin sinunkaltaistesi viljelemät väärät tiedot voivat aiheuttaa paljon harmia kysyjille! Häivy tältä palstalta!

VaroitusKAIKILLE kirjoitti:

Kuules nyt "Lawetorder", nyt on todellakin sinun aika poistua lopullisesti tältä palstalta! Et näköjään ymmärrä yhtään mitään kirjoittamistasi asioista. On todella hävytöntä antaa näin virheellisiä ja harhaanjohtavia neuvoja ja "tietoja", joita sinä jaat! Etkö todellakaan ymmärrä, että ihmiset kysyvät täältä apua ihan oikeisiin lakiongelmiinsa, jolloin sinunkaltaistesi viljelemät väärät tiedot voivat aiheuttaa paljon harmia kysyjille! Häivy tältä palstalta!

Lue lisää

VAROITUS KAIKILLE!! NOLO123 JA VIIMEISIN NIKKI E I V Ä T. O S A A. L U K E A. TAI EIVÄT YMMÄRRÄ LUKEMAANSA.

mitä tässä lukee?? "2 luku

Puolisoiden omaisuus

34 §

Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.

35 §

Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitä paitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä. (14.5.2010/427)

Oikeuteen, jota ei voida luovuttaa tai joka muuten luonteeltaan on henkilökohtainen, on avio-oikeutta koskevia määräyksiä sovellettava ainoastaan sikäli, kuin ne eivät ole vastoin sitä, mitä sellaisesta oikeudesta erityisesti on voimassa.

Jos puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso voi poistaa kummankin puolison avio-oikeuden ilmoittamalla siitä maistraatille vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta siten kuin maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa (57/2005) säädetään. (4.2.2005/58)"

PAINUKAA TE KAKSI SAATANAN PESÄROSVOO VITTUUN TÄÄLTÄ, MODERAATTOORIII HOMMIA TIEDOSSA.

Mikä vitun kumma 34§ täällä avioliittolaissa lukee??? Häääh nolooo selitä ny mulle "2 luku

Puolisoiden omaisuus

34 §

Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.

35 §

Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään."

Mikä kumman 34§ , NOLOOO123 MIKÄÄÄÄ PYKÄLÄÄÄÄ????

VaroitusKAIKILLE kirjoitti:

Kuules nyt "Lawetorder", nyt on todellakin sinun aika poistua lopullisesti tältä palstalta! Et näköjään ymmärrä yhtään mitään kirjoittamistasi asioista. On todella hävytöntä antaa näin virheellisiä ja harhaanjohtavia neuvoja ja "tietoja", joita sinä jaat! Etkö todellakaan ymmärrä, että ihmiset kysyvät täältä apua ihan oikeisiin lakiongelmiinsa, jolloin sinunkaltaistesi viljelemät väärät tiedot voivat aiheuttaa paljon harmia kysyjille! Häivy tältä palstalta!

Lue lisää

Lue uudelleen. Laitan vielä tämänkin jottei teidän tarvi enään huudella nurkan takana RIVOUKSIA "5 luku

Puolisoiden velat

52 §

Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana.

Velasta, jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta varten, vastaavat kuitenkin puolisot kumpikin omasta ja toisensa puolesta.

Mitä 2 momentissa sanotaan, älköön sovellettako rahalainaan, jonka toinen puoliso on ottanut, älköönkä myöskään, milloin velkoja on tietänyt, että puolisot välien rikkoutumisen vuoksi asuvat erillään.

53 §

Velasta, jonka molemmat puolisot ovat avioliiton aikana tehneet, vastaavat he kumpikin omasta ja toisensa puolesta, ellei toisin ole sovittu.

54 §

Jos velkoja tahtoo hakea puolisoa sellaisesta toisen puolison tekemästä velasta, josta puhutaan 52 §:n 2 momentissa, pankoon kanteensa vireille kahden vuoden kuluessa erääntymispäivästä tai, jos velka on maksettava vaadittaessa, sen syntymisestä; ellei kannetta siinä ajassa nosteta, on kannevalta menetetty".

JOS JA KUN KERRAN ENNEN AVIOLIITTOA TEHTY VELKA, ELI TOISEN PUOLISON, NIIN VELKA ON HÄNEN, EIKÄ TÄTEN AVIO-OIKEUTTA NAUTTIVA VELKA, NIIN MIKSI MUKA ENNEN AVIOLIITTOA HANKITTU OMAISUUSKAAN NAUTTISI???

Nyt haluan kuulla hyviä selityksiä teiltä kahdelta ja julkinen anteeksipyyntö, välittömästi!

Otetaan hyvä esimerkki.

Oletetaan, että henkilö hyvänä kirveshenkilönä on rakentanut talon ja tehnyt velkaa rakentaessaan, vaikkapa 100 000. Talo on valmis, asunu siinä vuoden tai kaksi, menee naimisiin, eli omaisuutena on talo ja velkaa, saa maksettua talovelan avioliiton aikana, mutta henkilö kaksi hakee avioeroa vajaan vuoden päästä kun henkilö yksi on saanut talovelan maksettua, avioehtoa ei ole ja avioeroa hakenut vaatii tasajakoa, ei kuitenkaan ole osallistunut velan maksuun mitenkään, kuin vaan yhteisiin velkoihin joita tuli yhteisenä hankitusta autosta.

Nyt siis on "avio-oikeus" tuohon taloonkin jonka arvo on pyöreät 400 000 ja auto vaikkapa 50 000, kirveshenkilö halusi kunnon auton ja haluaa pitää auton, eli maksaa henkilö2:lle 25 000 autosta, talo myyntiin ja jolloinka tuo henkilö2 joka ei osallistunut talovelkaan mitenkään, nettoaakin 225 000.

Tällainhan se menee, oikeus ja kohtuusko?

Kyllä tulee hemafrodiittiavioliitto kalliiksi.

VaroitusKAIKILLE kirjoitti:

Kuules nyt "Lawetorder", nyt on todellakin sinun aika poistua lopullisesti tältä palstalta! Et näköjään ymmärrä yhtään mitään kirjoittamistasi asioista. On todella hävytöntä antaa näin virheellisiä ja harhaanjohtavia neuvoja ja "tietoja", joita sinä jaat! Etkö todellakaan ymmärrä, että ihmiset kysyvät täältä apua ihan oikeisiin lakiongelmiinsa, jolloin sinunkaltaistesi viljelemät väärät tiedot voivat aiheuttaa paljon harmia kysyjille! Häivy tältä palstalta!

Lue lisää

Häivy palstalta Lawetorder, kuten sinua on monasti jo kehotettu ! Et ymmärrä kopioituja tekstejäsi.

Geddasta kirjoitti:

Häivy palstalta Lawetorder, kuten sinua on monasti jo kehotettu ! Et ymmärrä kopioituja tekstejäsi.

Aaaa, tämäkö on sinun yksityisomaisuuteesi kuuluvaa??

Loukkasitkohan nyt minun oikeuksiani, mitenkä se oli PL 118§ ????jotenkin saanut kuvan, ettet ole yksityishenkilö vaan edustat julkista valtaa...

Lawetorder kirjoitti:

VAROITUS KAIKILLE!! NOLO123 JA VIIMEISIN NIKKI E I V Ä T. O S A A. L U K E A. TAI EIVÄT YMMÄRRÄ LUKEMAANSA.

mitä tässä lukee?? "2 luku

Puolisoiden omaisuus

34 §

Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.

35 §

Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitä paitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä. (14.5.2010/427)

Oikeuteen, jota ei voida luovuttaa tai joka muuten luonteeltaan on henkilökohtainen, on avio-oikeutta koskevia määräyksiä sovellettava ainoastaan sikäli, kuin ne eivät ole vastoin sitä, mitä sellaisesta oikeudesta erityisesti on voimassa.

Jos puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso voi poistaa kummankin puolison avio-oikeuden ilmoittamalla siitä maistraatille vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta siten kuin maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa (57/2005) säädetään. (4.2.2005/58)"

PAINUKAA TE KAKSI SAATANAN PESÄROSVOO VITTUUN TÄÄLTÄ, MODERAATTOORIII HOMMIA TIEDOSSA.

Lue lisää

Äläpä huuda! Isoitta kirjaimilla kirjoitettu tulkitaan palstalla huutamiseksi jos et sattunut tietämään.

Huomioidaan vielä lisää tämäkin erikoisuus: "taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.", eli tässä kirjoitetaan säästöstä??

Tarkoitetaanko tuolla arvon nousua, säästynyttä omaisuutta tulipalossa, vaiko mitä?

Palataanko tähänkin aiheeseen

Lawetorder kirjoitti:

Huomioidaan vielä lisää tämäkin erikoisuus: "taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.", eli tässä kirjoitetaan säästöstä??

Tarkoitetaanko tuolla arvon nousua, säästynyttä omaisuutta tulipalossa, vaiko mitä?

Palataanko tähänkin aiheeseen

Lue lisää

Tuo on hieman väärä sana kuvaamaan varallisuuden ja velkojen erotusta, koska se ei ole mikään säästö, vaan varallisuuden reaaliarvo joka huomioidaan osituksessa ja tässä kahden erin sivuston määritelmä säästölle: "Wikipedian määritelmä säästöstä: "Säästö
Säästö määritellään taloustieteessä kuluttajan käytettävissä olevien tulojen ja kulutuksen erotukseksi. Se osa tuloista säästetään, jota ei välittömästi käytetä tavaroiden tai palvelujen ostamiseen. Myös yritysten tilinpidossa ja hallitusten budjeteissa voi tietty osuus olla säästöä.

Säästämisellä tarkoitetaan yleisesti yksityistalouksissa rahan laittamista "sivuun"eli talteen myöhempää käyttöä varten. Yleisiä säästämismuotoja ovat muun muassa talletustilit, obligaatiot, rahastot ja osakkeet.

Klassisen taloustieteen mukaan korko määräytyy siten, että kansantaloudensäästäminen ja investoinnit ovat tasapainossa. Näin ollen säästämisen kasvu aiheuttaisi korkojen laskun, joka lisäisi investointeja. Keynesin mukaan kumpikaan, säästäminen tai investoinnit, ei paljoakaan reagoi korkojen muutoksiin. Näin ollen säästäminen voisi ylittää investoinnit pitkänkin aikaa, mikä taas voi aiheuttaa laskusuhdanteen".

Stat.fi määritelmä: "Säästö

Määritelmä 1
Säästö on tulonkäyttötilien tasapainoerä. Se on positiivinen tai negatiivinen juoksevien taloustoimien seurauksena syntyvä erä, joka luo yhteyden varallisuuden muodostukseen. Jos säästö on positiivinen, kuluttumaton tulo käytetään varojen hankintaan tai velkojen poismaksamiseen. Jos säästö on negatiivinen, jotkut varat realisoidaan tai velat kasvavat".

Nyt siis pitäisi varallisuus erotuksessa huomioida myöskin avioliiton aikana elämiseen käytetty varallisuus/varat, kumpi on tienannut, mitä maksettu, mitä kumpainen on käyttänyt yhteiseen talouteen versus tuonut varoja käyttöön, mutta tätähän ei tehdä, miksi ei?

Tällöin ositus vasta menisi oikein.

Eli kotona oleva olisi muka osallistunut varojen tuomiseen yhtälailla kuin työssäkäyväkin, vaikkei niin olisikaan, eli asetetaan samaan asemaan varallisuus saannissa nykykäytännön mukaan.

Hämmennetäänpä soppaa lisää.

Nyt kun huomioidaan sanamuoto ennen aviolittoa olleesta omaisuudesta, eli tähän: "Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle".

Kuuluu hänelle, MILLÄ TAVALLA? Tarkoittaako tuo sitä, että sitä omaisuutta ei huomioida osituksessa, koska kuuluu kummaa kuisketta metsässä, no leikki sijansa saakoon, mutta tuo tarkoittaa juurikin niin kuin tuossa on, eli omaisuus joka on ollut ennen avioliittoa, niin on edelleenkin omaisuuden omistajan omaisuutta, eikä kuulu avioliiton aikaiseen omaisuuteen eli suljetaan pois avio-oikeusomaisuudesta.

Eli osituksen/erottelun aikaista omaisuutta on vain ja ainoastaan avioliiton aikana tullut omaisuus eli laissa tarkoitetaan sitä puolison omistusoikeutta avio-oikeuden perusteella joka kohdistuu vain ja ainoastaan siihen omaisuuteen joka syntynyt avioliiton aikana ja erikseen mainitaan ne omaisuus erät jotka saatu avioliiton aikana eivät kuulu avio-oikeuden piiriin saantiperusteella avioliiton purkauduttua.

Onkohan nyt niin, että osituksissa on edetty ihan väärin?????

Näihin voisi nyt alkaa vastaileen, nolo123, mopo, anteeksi, siis npo-813 ja vaihtelevalla nikillä oleva naisihminen, tässä ketjussa " VAROITUSkaikille" alias mitäkummaa, jne jne.

Lawetorder kirjoitti:

Hämmennetäänpä soppaa lisää.

Nyt kun huomioidaan sanamuoto ennen aviolittoa olleesta omaisuudesta, eli tähän: "Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle".

Kuuluu hänelle, MILLÄ TAVALLA? Tarkoittaako tuo sitä, että sitä omaisuutta ei huomioida osituksessa, koska kuuluu kummaa kuisketta metsässä, no leikki sijansa saakoon, mutta tuo tarkoittaa juurikin niin kuin tuossa on, eli omaisuus joka on ollut ennen avioliittoa, niin on edelleenkin omaisuuden omistajan omaisuutta, eikä kuulu avioliiton aikaiseen omaisuuteen eli suljetaan pois avio-oikeusomaisuudesta.

Eli osituksen/erottelun aikaista omaisuutta on vain ja ainoastaan avioliiton aikana tullut omaisuus eli laissa tarkoitetaan sitä puolison omistusoikeutta avio-oikeuden perusteella joka kohdistuu vain ja ainoastaan siihen omaisuuteen joka syntynyt avioliiton aikana ja erikseen mainitaan ne omaisuus erät jotka saatu avioliiton aikana eivät kuulu avio-oikeuden piiriin saantiperusteella avioliiton purkauduttua.

Onkohan nyt niin, että osituksissa on edetty ihan väärin?????

Näihin voisi nyt alkaa vastaileen, nolo123, mopo, anteeksi, siis npo-813 ja vaihtelevalla nikillä oleva naisihminen, tässä ketjussa " VAROITUSkaikille" alias mitäkummaa, jne jne.

Lue lisää

Tämä muille palstan lukijoille, L-tomppeli kun ei kärryillä pysy edes perusasioissa.

L-tomppelilla ovat epäselviä käsitteet OMISTUSOIKEUS ja AVIO-OIKEUS.

Omistusoikeus
AL 34 §
"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa."

Puolisot siten omistavat omaisuutensa samoin kuin ennen vihkimistä, niin ennen vihkimistä omistamansa kuin myös vihkimisen jälkeen saamansa omaisuuden. Vihkimsen jälkeenkään saatu omaisuus EI ole yhteistä ellei sitä ole yhdessä kumpaisenkin lukuun eli yhteiseksi hankittu. Puolisot siten myös määräävät omasta omaisuudestaan, siihen ei toisen puolison suostumusta tarvitse pyytää. Poikkeukset, joista tärkein on yhteinen (= yhteisesti käytetty) asunto ja asuntoirtaimisto, on säädettu AL 38 ja 39 §:ssä https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L2P38

Avio-oikeus
AL 35.1-2
"Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitä paitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä. "
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L2P35

Avio-oikeus siten on muuhun omaisuuteen, mutta ei em. AL 35 §:n 2 momentissa tarkoitettuun omaisuuteen. Avio-oikeus EI tarkoita, että tuo muu, siis avio-oikeuden alainen omaisuus, olisi yhteistä. Avio-oikeus realisoituu vasta avioliiton purkauduttua omaisuuden osituksessa siten kuin em. AL 35 §:n 1 momentissa säädetään. Ja säästö tässä = varat miinus velat eli nettovarallisuus.

Nolo123 kirjoitti:

Tämä muille palstan lukijoille, L-tomppeli kun ei kärryillä pysy edes perusasioissa.

L-tomppelilla ovat epäselviä käsitteet OMISTUSOIKEUS ja AVIO-OIKEUS.

Omistusoikeus
AL 34 §
"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa."

Puolisot siten omistavat omaisuutensa samoin kuin ennen vihkimistä, niin ennen vihkimistä omistamansa kuin myös vihkimisen jälkeen saamansa omaisuuden. Vihkimsen jälkeenkään saatu omaisuus EI ole yhteistä ellei sitä ole yhdessä kumpaisenkin lukuun eli yhteiseksi hankittu. Puolisot siten myös määräävät omasta omaisuudestaan, siihen ei toisen puolison suostumusta tarvitse pyytää. Poikkeukset, joista tärkein on yhteinen (= yhteisesti käytetty) asunto ja asuntoirtaimisto, on säädettu AL 38 ja 39 §:ssä https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L2P38

Avio-oikeus
AL 35.1-2
"Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitä paitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä. "
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L2P35

Avio-oikeus siten on muuhun omaisuuteen, mutta ei em. AL 35 §:n 2 momentissa tarkoitettuun omaisuuteen. Avio-oikeus EI tarkoita, että tuo muu, siis avio-oikeuden alainen omaisuus, olisi yhteistä. Avio-oikeus realisoituu vasta avioliiton purkauduttua omaisuuden osituksessa siten kuin em. AL 35 §:n 1 momentissa säädetään. Ja säästö tässä = varat miinus velat eli nettovarallisuus.

Lue lisää

Ei vaan sinä et käsitä.

Eli siis sinun omaisuutesi, eli ne kusiset boxserit, kuuluu oikeusistuimelle, eikä sinulle vai etkö tomppeli pesänrikkoja tajua sanaa, KUULUU EDELLEEN, ELI hän omistaa sen omaisuuden eli se jää hänelle vieä avioliiton purkauduttuakin eli avioikeus saada tuosta omaisuudesta jotain ei kuulu siihen.

Itsehän jo esitit tuon asian aiemmin, muttet täysidioottina tajunnut.

Siis omaisuus se mikä on ollut, on edelleen toisen omaisuutta, eli esimerkkinä: henkilö A omistaa talon, henkilö B omistaa kesähuvilan, A: n omistama talo maksaa 250 000 tontteineen, henkilö B omistama huvila 20ha palstoineen maksaa 251 000, niin miten ositus menee?

Se menee niin, että kumpikin pitää omansa, mutta avioliiton aikaisesta yhteisomisteisesta varallisuudesta tehdään tasajako, jos taas omaisuus ero on huomattava, niin tällöin voidaan, jos oikeusistuin katsoo sen kohtuulliseksi elämäntilanne, että avioliiton aikainen elämä huomioiden, niin määrätä tasinkoa maksettavaksi, eli ei se mene niin kuin sinä esität, että kaikki omaisuus jaetaan kahtia, eheeei idiooti pesän purkaja.

Mene opiskelemaan lukemisen ymmärtämistä, tilanteiden huomioimista vastauksessa, vähennä 100% muiden nälvimistä ja haukkumista, kun et kerta mistään mitään ymmärrä.

Sinullahan seisoo ainoastaan järki..
Kukas se sanoikaan, "mikä ei ole loikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan"..

Ruoditaanpa hieman tuota 34§, siinä siis sanotaan selkeästi ennen avioliittoa, jne jne ja lisäksi samassa yhteydessä sanotaan myös, NIIN IKÄÄN. O N. H Ä N E N. O M A I S U U T T A A N, MITÄ HÄN AVIOLIITON AIKANA SAA., eli nyt tässä on kahta erilailla olevaa omaisuutta, johon toiseen olisi avioikeus, mutta toiseen ei olisi eli siis kaikki ennen avioliittoakin saatu omaisuus, oli se sitten palanut puupenni tai miljardi markkaa, niin olisi avioikeuden alaista, mutta avioliitto muuttaakin avioliiton aikana saadun omaisuuden avioikeuden alaisuudesta pois lain mukaan, mutta ennen ja jälkeen tehdyt omat velat pysyykin omina.

Miksi nämä mainitaan samassa yhteydessä ja se selviää helposti 2mom. lauseesta joka alkaa, "NIIN IKÄÄN" eli kuuluu samaan kategoriaan kuin edellinenkin, eli on toisen osapuolen omaisuutta, niin ikään avioliitonkin aikana ja sen jälkeenkin, kuin myös ennen avioliittoakin.

Kun nyt kuitenkin on omaisuus turvattu perustuslain mukaan, ainoana lakivaraumana on pakkolunastus, josta voidaan säätää laki perustuslain mukaan, muusta omaisuuteen liittyvästä ei voitaisi säätää sellaista lakia joka puuttuu omaisuuden hallintaan, kuitenkin tällaisia lakeja on, kuinka tämä on mahdollista sitten? Niinpä......

"34 §

Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.

Täällä jotku inhoaa syvästi perustuslain 2§ 3mom.

Aasinajajat, anteeksi siis juridiikkapellet, harmillista kyllä, edustavat julkista valtaa.

avioliitossa ollessa kukin puoliso omistaa, oman omaisuutensa. Ellei ole avioehtoa, avio-oikeus astuu kuvaan, osituksessa. Aivan sama kumpi on omistanut enemmän: puolisoiden varat-velat lasketaan, nettovarat jaetaan puoliksi kummallekin.
Avio-oikeus ei siis esiinny avioliiton kestäessä, vaan ositusperusteen synnyttyä: puoliso joko kuolee, tai on haettu avioeroa.
Sitä mikä maksetaan toiselta toiselle tasoitukseksi, kutsutaan tasingoksi.

Anonyymi kirjoitti:

avioliitossa ollessa kukin puoliso omistaa, oman omaisuutensa. Ellei ole avioehtoa, avio-oikeus astuu kuvaan, osituksessa. Aivan sama kumpi on omistanut enemmän: puolisoiden varat-velat lasketaan, nettovarat jaetaan puoliksi kummallekin.
Avio-oikeus ei siis esiinny avioliiton kestäessä, vaan ositusperusteen synnyttyä: puoliso joko kuolee, tai on haettu avioeroa.
Sitä mikä maksetaan toiselta toiselle tasoitukseksi, kutsutaan tasingoksi.

Lue lisää

Tässä leski ei ole selkeästi halunnut maksaa tasinkoa omistamastaan loma-asunnosta. Se on hänen omaisuuttaan.

Anonyymi kirjoitti:

avioliitossa ollessa kukin puoliso omistaa, oman omaisuutensa. Ellei ole avioehtoa, avio-oikeus astuu kuvaan, osituksessa. Aivan sama kumpi on omistanut enemmän: puolisoiden varat-velat lasketaan, nettovarat jaetaan puoliksi kummallekin.
Avio-oikeus ei siis esiinny avioliiton kestäessä, vaan ositusperusteen synnyttyä: puoliso joko kuolee, tai on haettu avioeroa.
Sitä mikä maksetaan toiselta toiselle tasoitukseksi, kutsutaan tasingoksi.

Lue lisää

Avio-oikeus, mikä se on ja milloin se tulee voimaan??
No perskules, sanois yrjö (hymy-lehti/jammu pakinoi), avio-oikeus astuu voimaan kun mies ja nainen solmivat avioliiton, avio-oikeus koskee siis avioliiton aikana hankittua omaosuutta joka siis on tällöin yhteistä, eli kun aviopari ostaa osakeasunnon, on se yhteistä omaisuutta, sama kumman nimissä ostettu taikka otettu velkaa ostattaessa, niin avioliiton purkautuessa kuolemisen johdosta taikka haetun avioeron perusteella ja kun as-osake myydään, niin saatu säästö on sitä jettavaa (lukekaahan vaan laista).

Tasinko tulee kysymykseen vain kun toinen kuolee, avioerossa voi toinen osapuoli vaatia tasinkoa, mutta vain silloin kun ero summissa on huomattava ja toinen jolta vaaditaan, voi olla huomioimatta vaatimusta.

Samoin kuin toisen kuollessa, eloonjäänyt voi kieltäytyä maksamasta tasinkoa (kutsutaan privilegi:ksi)

On se kierosti kirjoitettu tuo avioliitto lakikin.

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Avio-oikeus, mikä se on ja milloin se tulee voimaan??
No perskules, sanois yrjö (hymy-lehti/jammu pakinoi), avio-oikeus astuu voimaan kun mies ja nainen solmivat avioliiton, avio-oikeus koskee siis avioliiton aikana hankittua omaosuutta joka siis on tällöin yhteistä, eli kun aviopari ostaa osakeasunnon, on se yhteistä omaisuutta, sama kumman nimissä ostettu taikka otettu velkaa ostattaessa, niin avioliiton purkautuessa kuolemisen johdosta taikka haetun avioeron perusteella ja kun as-osake myydään, niin saatu säästö on sitä jettavaa (lukekaahan vaan laista).

Tasinko tulee kysymykseen vain kun toinen kuolee, avioerossa voi toinen osapuoli vaatia tasinkoa, mutta vain silloin kun ero summissa on huomattava ja toinen jolta vaaditaan, voi olla huomioimatta vaatimusta.

Samoin kuin toisen kuollessa, eloonjäänyt voi kieltäytyä maksamasta tasinkoa (kutsutaan privilegi:ksi)

On se kierosti kirjoitettu tuo avioliitto lakikin.

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

L-höppänä on jäärien jääri, joka toistaa vuodesta toiseen virheellisiä käsityksiään, tässä avio-oikeudesta.

Jos toinen aviopuoliso ostaa yksin asunnon (myös sen yksin, vaikkapa lainapääomalla rahoittaen), asuno EI ole yhteistä, vaan sen ostaneen puolison omaisuutta. Mutta toisella puolisolla on siihen avio-oikeus, mikä toteutuu avioliiton purkauduttua omaisuuden osituksessa.

Avio-oikeus puolisoilla on kaikkeen toistensa omaisuuteen, myös ennen avioliittoa omistettuun, jollei avio-oikeuta ole säädetyin tavoin suljettu pois.

Kyllä voi vaatia, vaikuttaa siltä, että leski on viilannut tytärtään linssiin omaisuuden suhteen, puolet siitä ulkomaan asunnosta kuuluu perintökaaren mukaan puolisollesi, jos hän on ainoa lapsi, mitään kiinteää omaisuutta leski ei voi myydä ilman puolisosi suostumusta joka pitää olla kirjallinen ja kaksi todistajaa, että suostumus on vapaaehtoinen.

Omaisuuden arvo lasketaan myyntihetken mukaan, ei kuolinajan mukaan, perukirjan omaisuusarvo on kuolinkuukauden arvo.

Leskellä on hallintaoikeus ja avio-oikeus vain siihen asuntoon mikä on heidän yhteinen koti ollut, muuhun omaisuuteen sillä on ainoastaan vain ns avio-oikeus ja tässä tapauksessa on niin, koska omaisuus hankittu avioliiton aikana.

Eli leski alkaa oleen kohta tyttärelleen velkaa kahden tasingon verran, riippuen siitä miten kauan on puolisosi isän kuolemasta ja miten ulkomaan asunto vuokrattu ja millä hinnalla, noita tietoja en täällä tarvi, te tarvitsette ne.

Laittakaahan leski kuriin, vaikuttaa aika paljon, että on puhunut teille potaskaa.

Lawetorder kirjoitti:

Kyllä voi vaatia, vaikuttaa siltä, että leski on viilannut tytärtään linssiin omaisuuden suhteen, puolet siitä ulkomaan asunnosta kuuluu perintökaaren mukaan puolisollesi, jos hän on ainoa lapsi, mitään kiinteää omaisuutta leski ei voi myydä ilman puolisosi suostumusta joka pitää olla kirjallinen ja kaksi todistajaa, että suostumus on vapaaehtoinen.

Omaisuuden arvo lasketaan myyntihetken mukaan, ei kuolinajan mukaan, perukirjan omaisuusarvo on kuolinkuukauden arvo.

Leskellä on hallintaoikeus ja avio-oikeus vain siihen asuntoon mikä on heidän yhteinen koti ollut, muuhun omaisuuteen sillä on ainoastaan vain ns avio-oikeus ja tässä tapauksessa on niin, koska omaisuus hankittu avioliiton aikana.

Eli leski alkaa oleen kohta tyttärelleen velkaa kahden tasingon verran, riippuen siitä miten kauan on puolisosi isän kuolemasta ja miten ulkomaan asunto vuokrattu ja millä hinnalla, noita tietoja en täällä tarvi, te tarvitsette ne.

Laittakaahan leski kuriin, vaikuttaa aika paljon, että on puhunut teille potaskaa.

Lue lisää

Haluat saada lapsen ja lesken riitelemään jostain pikkusummasta? Mistä sait käsityksen, ett lapsi on tytär? Mulle tulisi enemmän mieleen, että lapsi on poika ja miniä on harmistunut anoppiinsa. Vuokratulo ei ole suuren suuri, ainakaan se nettotulo, mikä jää kulujen jälkeen.

Kiinteän omaisuuden myyntiin leski tarvii luvan "lapselta". Mutta talon myynti Espanjassa on eri asia kuin Suomessa. Jos talo saadaan myytyä, tulo voitaisiin kyllä jakaa. Siihen voi pyrkiä rauhallisesti keskustelemalla. Voi sitä lakiosaa sitten vaatia, jossei leski keskustelun jälkeen ole halukas jakamaan rahoja.

Jos perukirjassa ilmoitetaan jokin lainkohta, voisi sen kertoa täälläkin. Silloin sitä olisi helpompi tulkita. Leskellä on oikeus pitää kotinsa jakamatta, mutta nyt ei ole siitä kyse, jos Espanjan asuntoa ei ole käytetty yhteisenä kotina. Asunto tulee sitten aikanaan "lapselle", jossei myydä ja käytetä rahoja. Sitten saa lapsen puoliso tutustua millaisen summan leski "on vetänyt liiveihinsä".

riitelykallista kirjoitti:

Haluat saada lapsen ja lesken riitelemään jostain pikkusummasta? Mistä sait käsityksen, ett lapsi on tytär? Mulle tulisi enemmän mieleen, että lapsi on poika ja miniä on harmistunut anoppiinsa. Vuokratulo ei ole suuren suuri, ainakaan se nettotulo, mikä jää kulujen jälkeen.

Kiinteän omaisuuden myyntiin leski tarvii luvan "lapselta". Mutta talon myynti Espanjassa on eri asia kuin Suomessa. Jos talo saadaan myytyä, tulo voitaisiin kyllä jakaa. Siihen voi pyrkiä rauhallisesti keskustelemalla. Voi sitä lakiosaa sitten vaatia, jossei leski keskustelun jälkeen ole halukas jakamaan rahoja.

Jos perukirjassa ilmoitetaan jokin lainkohta, voisi sen kertoa täälläkin. Silloin sitä olisi helpompi tulkita. Leskellä on oikeus pitää kotinsa jakamatta, mutta nyt ei ole siitä kyse, jos Espanjan asuntoa ei ole käytetty yhteisenä kotina. Asunto tulee sitten aikanaan "lapselle", jossei myydä ja käytetä rahoja. Sitten saa lapsen puoliso tutustua millaisen summan leski "on vetänyt liiveihinsä".

Lue lisää

Ai että niinkö?

Taidat olla tuo leski?

Vuokratulo on siitä kiinni millainen tuo asunto on, espanjassa on huviloita, että huvilantapaisia asuntoja, joiden vuokrapyynti varustelultaan voi olla jopa tonnin luokkaa kk, kustannukset saattaa olla vain murto-osa suomeen verrattuna.

Ensinnäkin, perintöomaisuuteen, oli se sitten ulkomailla tai suomessa, niin sovelletaan suomenlakia, kun molemmat puolisto ovat suomalaisia, kun taas , jos toinen on ulkomaalainen syntyisin ja hänen puolelta jos joku kuolee, niin sovelletaan sen maan lakia, ja jos on kyse eu-maasta, niin sovelletaan myös eurooppasopimuksia.

Lakiosanvaatiminen pitää tehdä ajoissa.

Kannattaisiko lukea ketjunaloitus kysymys, että joitain vastauksia, niin on kommentoija edes vähänkään selvillä missä mennään, sitten myös kannattaisi tutustua lakiinkin.

Kun ei ole ollut rahasta kyse, vaan oikeudenmukaisuudesta, sanooko se sulle mitään?

Nythän on niin, että leski voi pitää omaisuutta hallinnassaan, muttei myydä mitään kiinteää omaisuutta ilman perillisen antamaa lupaa, koska omistussuhde on eri kuin hallintasuhde ja perintöasioissa aina omistusoikedesta puolet siirtyy jollekkin toiselle tai useammalle, jos ymmärrät sellaisen asian kuin autonomistaja, että haltija, niin siinäkään ei haltija voi myydä autoa jollei omistaja siihen suostu.

Miltä sinusta tuntuisi tulla huijatuksi tai petoksen uhrina?

Kannattaisi tutustua lakiin, helppoa ymmärtää.

Ps. miehenpuoli on vanhoillisempi kuin naisenpuoli.

Hallinnassaan,tarkoittaa: lesken oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan. Ja saada tuotto,kuten ne vuokratulot.
Lesken hallinta loppuu,kun perillunen( perilliset) vaativat jakoa,mutta,perilliset voivat joutua maksamaan leskelle koska hallintaoikeus menetetään,sen arvon tai,leski pitää kuolemaansa asti jaosta huolimatta hallintaoikeuden.
Ettäpä avioliittolaistahan tuo lesken oukeus on kotoisin. Siellä se lukee.

Jos haluat tietää faktoja, mene pankkisi lakimiehen juttusille sen perukirjankopion kanssa. Jossain viestissä puhuttiin, että lapsi oli jo antanut luvan asunnon myyntiin? Voisi ensin tarkistaa asiat lakimieheltä ja yrittää sitten keskustella lesken kanssa. Voiko myyntiluvan evätä, jos leski ei tilitä puolta myyntihinnasta lapselle? Kysymyslista paperille ennakkoon.

Suomessa ei onnistu (perikunnan) kiinteistön myynti ilman lapsen (perillisen) lupaa. Espanjan menettelyt ovat ainakin minulle tuntemattomat. Etelämaalaista huolettomuutta ajatellen voisin uskoa, että leskeltä luonnistuisi tuo asunnon myynti ilman lapsen lupaakin, koska hänen nimensä on omistajana.. ja voi sanoa olevansa nyt ainoa omistaja.. ja voidella jotakuta.. ym.

Sitten tuo, että ainoa lapsi jää huomiotta leskeltä. Se voi johtua lesken terveydentilasta, joka nyt ei ole lakipalstan juttu, jos ei puhuta holhousjutuista. Voi olla leskellekin epäselvää hallinta ja omistus. Hän voi ajatella jotain mikä ei lain mukaan olekaan paikkansapitävää.

riitelykallista kirjoitti:

Jos haluat tietää faktoja, mene pankkisi lakimiehen juttusille sen perukirjankopion kanssa. Jossain viestissä puhuttiin, että lapsi oli jo antanut luvan asunnon myyntiin? Voisi ensin tarkistaa asiat lakimieheltä ja yrittää sitten keskustella lesken kanssa. Voiko myyntiluvan evätä, jos leski ei tilitä puolta myyntihinnasta lapselle? Kysymyslista paperille ennakkoon.

Suomessa ei onnistu (perikunnan) kiinteistön myynti ilman lapsen (perillisen) lupaa. Espanjan menettelyt ovat ainakin minulle tuntemattomat. Etelämaalaista huolettomuutta ajatellen voisin uskoa, että leskeltä luonnistuisi tuo asunnon myynti ilman lapsen lupaakin, koska hänen nimensä on omistajana.. ja voi sanoa olevansa nyt ainoa omistaja.. ja voidella jotakuta.. ym.

Sitten tuo, että ainoa lapsi jää huomiotta leskeltä. Se voi johtua lesken terveydentilasta, joka nyt ei ole lakipalstan juttu, jos ei puhuta holhousjutuista. Voi olla leskellekin epäselvää hallinta ja omistus. Hän voi ajatella jotain mikä ei lain mukaan olekaan paikkansapitävää.

Lue lisää

Et siis lue mitään tai et ymmärrä lukemaasi?

Siis vielä kerran, JOS AVIOPARI ON MOLEMMAT SUOMALAISIA JA ASUVAT SUOMESSA, MUTTA OSA OMAISUUDESTA ON MUUSSA MAASSA, NIIN SIIHENKIN OMAISUUTEEN SOVELLETAAN SUOMENLAKIA JA LÄHEMMIN PERINTÖKAARTA JOKA MYÖS ON LAKI ELI PERINTÖKAARILAKI JA NYT KUN PERINTÖKAARESSA ON PYKÄLÄ JOSSA ILMAISTAAN SELKEÄSTI ETTÄ, KUOLINPESÄNOSAKKAAN SUOSTUMUS KIINTEÄN OMAISUUDEN MYYNTIIN VAADITAAN, ELI SE TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ OLI SE OMAISUUS MISSÄ TAHANSA, NIIN SE VAADITAAN, myyntikäytäntö eri maissa on omansa, mutta ei vaikuta suomessa käytettävään perintökaareen ja sen vaatimuksiin myyntiin suostumukseen.

On eri silloin, jos toinen, se joka jättää perinnön olisi ei kantasuomalainen ja hänellä olisi omaisuutta kotimaassaan, niin silloin sen omaisuuden suhteen toimittaisiin hänen kotimaansa lakien mukaan, mikä tässä on niin vaikea ymmärtää??

Lawetorder kirjoitti:

Et siis lue mitään tai et ymmärrä lukemaasi?

Siis vielä kerran, JOS AVIOPARI ON MOLEMMAT SUOMALAISIA JA ASUVAT SUOMESSA, MUTTA OSA OMAISUUDESTA ON MUUSSA MAASSA, NIIN SIIHENKIN OMAISUUTEEN SOVELLETAAN SUOMENLAKIA JA LÄHEMMIN PERINTÖKAARTA JOKA MYÖS ON LAKI ELI PERINTÖKAARILAKI JA NYT KUN PERINTÖKAARESSA ON PYKÄLÄ JOSSA ILMAISTAAN SELKEÄSTI ETTÄ, KUOLINPESÄNOSAKKAAN SUOSTUMUS KIINTEÄN OMAISUUDEN MYYNTIIN VAADITAAN, ELI SE TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ OLI SE OMAISUUS MISSÄ TAHANSA, NIIN SE VAADITAAN, myyntikäytäntö eri maissa on omansa, mutta ei vaikuta suomessa käytettävään perintökaareen ja sen vaatimuksiin myyntiin suostumukseen.

On eri silloin, jos toinen, se joka jättää perinnön olisi ei kantasuomalainen ja hänellä olisi omaisuutta kotimaassaan, niin silloin sen omaisuuden suhteen toimittaisiin hänen kotimaansa lakien mukaan, mikä tässä on niin vaikea ymmärtää??

Lue lisää

Minulla ei ole ollut arvailuja asunnon suhteen, ei edes lesken kodiksi jääneen asunnon jonka hän oli vaihtanut puolisosi luvalla, eli kuolinpesänosakkaan suostumuksella toiseen.

Se hallinta tarkoittaa sitä, että hän voi hallita melkein kuin omaansa, mutta omistaa vain puolet, eli ei voi myydä mitään kiinteää, eikä sellaista omaisuutta mitä on perintöverotettu, eli arvoirtaimistoa tai vastaavaa ja jos myykin, suostumus vaaditaan vain kiinteän omaisuuden myyntiin, niin hänen pitää tilittää kuolinpesän tilille puolet myyntitulosta, että kaikista mahdollisista tuloista. Laitan seuraavaan perintökaaresta otteita.

Jakovaatimukselle ei ole asetettu määräaikoja mihin mennessä pitää tehdä.

Lawetorder kirjoitti:

Et siis lue mitään tai et ymmärrä lukemaasi?

Siis vielä kerran, JOS AVIOPARI ON MOLEMMAT SUOMALAISIA JA ASUVAT SUOMESSA, MUTTA OSA OMAISUUDESTA ON MUUSSA MAASSA, NIIN SIIHENKIN OMAISUUTEEN SOVELLETAAN SUOMENLAKIA JA LÄHEMMIN PERINTÖKAARTA JOKA MYÖS ON LAKI ELI PERINTÖKAARILAKI JA NYT KUN PERINTÖKAARESSA ON PYKÄLÄ JOSSA ILMAISTAAN SELKEÄSTI ETTÄ, KUOLINPESÄNOSAKKAAN SUOSTUMUS KIINTEÄN OMAISUUDEN MYYNTIIN VAADITAAN, ELI SE TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ OLI SE OMAISUUS MISSÄ TAHANSA, NIIN SE VAADITAAN, myyntikäytäntö eri maissa on omansa, mutta ei vaikuta suomessa käytettävään perintökaareen ja sen vaatimuksiin myyntiin suostumukseen.

On eri silloin, jos toinen, se joka jättää perinnön olisi ei kantasuomalainen ja hänellä olisi omaisuutta kotimaassaan, niin silloin sen omaisuuden suhteen toimittaisiin hänen kotimaansa lakien mukaan, mikä tässä on niin vaikea ymmärtää??

Lue lisää

Älä hermostu. Laki sanoo jotain ja Suomessa lakia noudatetaan aika hyvin ? Miten (Suomen) lakia noudatetaan muualla, on eri asia. Vilunki saattaa jossakin päin onnistuakin, etenkin voidellen. Espanjan myyntikäytäntö on eri asia kuten itsekin sanot. Siksi epäilen, että leskeltä voisi Espanjassa (t. Amerikoissa t. Afrikassa) sijaitsevan asunnon myynti onnistua, vaikka Suomen lait sanois mitä.
Ja oliko kyseessä kiinteistö vai jokin muu asunto?

Lawetorder kirjoitti:

Et siis lue mitään tai et ymmärrä lukemaasi?

Siis vielä kerran, JOS AVIOPARI ON MOLEMMAT SUOMALAISIA JA ASUVAT SUOMESSA, MUTTA OSA OMAISUUDESTA ON MUUSSA MAASSA, NIIN SIIHENKIN OMAISUUTEEN SOVELLETAAN SUOMENLAKIA JA LÄHEMMIN PERINTÖKAARTA JOKA MYÖS ON LAKI ELI PERINTÖKAARILAKI JA NYT KUN PERINTÖKAARESSA ON PYKÄLÄ JOSSA ILMAISTAAN SELKEÄSTI ETTÄ, KUOLINPESÄNOSAKKAAN SUOSTUMUS KIINTEÄN OMAISUUDEN MYYNTIIN VAADITAAN, ELI SE TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ OLI SE OMAISUUS MISSÄ TAHANSA, NIIN SE VAADITAAN, myyntikäytäntö eri maissa on omansa, mutta ei vaikuta suomessa käytettävään perintökaareen ja sen vaatimuksiin myyntiin suostumukseen.

On eri silloin, jos toinen, se joka jättää perinnön olisi ei kantasuomalainen ja hänellä olisi omaisuutta kotimaassaan, niin silloin sen omaisuuden suhteen toimittaisiin hänen kotimaansa lakien mukaan, mikä tässä on niin vaikea ymmärtää??

Lue lisää

Älä hyvä mies huuda...
Ja sitäpaitsi edellä olevassa viestissä ei mitenkään kyseenalaistettu Suomen lakia tai että perintökaari ei koskisi muualla myytyä omaisuutta. Siinä vain todettiin että leski voi kenties joissain maissa onnistua myymään omaisuutta myös ilman perillisen suostumusta. Jos on epäilys että leski käyttää muutenkin hyväkseen perillisen tietämättömyyttä tai saamattomuutta niin tuollainen voi olla ihan konkreettinen vaara ja sen takia osa myyntisummastakin saatetaan onnistua pimittämään tai "kadottamaan" jonnekin kun perillinen ei ole mukana kaupanteossa.

Lupasin laittaa näitä: "Perintökaari2

1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.

Liittyy edelliseen: 3 §

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.

Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla".

(Tällaista testamenttiahan ei ole?)

6 §

Omistaja ei saa käyttöoikeuden haltijan suostumuksetta luovuttaa tai pantata oikeuden kohteena olevaa omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä. Kiinteän omaisuuden sekä sellaisen toisen maalla olevan laitoksen osalta, joka voidaan hallintaoikeuksineen maahan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, on suostumus annettava kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa. Jollei suostumusta saada, on oikeudella valta hakemuksesta sallia aiottu toimi, milloin siihen on syytä.

Jos omistaja on suostumuksetta tai luvatta määrännyt omaisuudesta, on toimenpide pätemätön käyttöoikeuden haltijaa kohtaan.

Jos kiinteän omaisuuden tai laitoksen luovutus tehdään sähköisesti, edellä 1 momentissa tarkoitettu suostumus voidaan antaa myös sähköisenä asiakirjana kaupankäyntijärjestelmässä maakaaren (540/1995) 9 a luvussa säädetyllä tavalla. (4.2.2011/98)

18 luku

Kuolinpesän hallinnosta

1 §

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.

Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen.
.

7 §

Osakkaan on korvattava vahinko, minkä hän pesää hoitaessaan tai hallitessaan on tahallansa tai huolimattomuudesta aiheuttanut jollekin, jonka oikeus on pesänselvityksestä riippuvainen. Jos huolimattomuus on lievä, voidaan korvausta alentaa tai hänet kokonaan vapauttaa korvausvelvollisuudesta, milloin se vahingon suuruuteen ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi.

Milloin korvausvelvollisia on useita, vastaavat he yhteisvastuullisesti, kuitenkin siten, että se, jonka osalta vahingonkorvausta on 1 momentin mukaisesti alennettu, vastaa vain siten alennetulla määrällä. Korvausvelvollisten kesken". JATKUU

TotuusSattuuQC kirjoitti:

Älä hyvä mies huuda...
Ja sitäpaitsi edellä olevassa viestissä ei mitenkään kyseenalaistettu Suomen lakia tai että perintökaari ei koskisi muualla myytyä omaisuutta. Siinä vain todettiin että leski voi kenties joissain maissa onnistua myymään omaisuutta myös ilman perillisen suostumusta. Jos on epäilys että leski käyttää muutenkin hyväkseen perillisen tietämättömyyttä tai saamattomuutta niin tuollainen voi olla ihan konkreettinen vaara ja sen takia osa myyntisummastakin saatetaan onnistua pimittämään tai "kadottamaan" jonnekin kun perillinen ei ole mukana kaupanteossa.

Lue lisää

En huuda ilman huutomerkkiä, vaan tähdennän sanomaani isoilla kirjaimilla, huomioi pilkku tekstin lopussa, huutomerkki merkitsee huutamista.

Huomioikaa, että omaisuus on perukirjassa, perillinen voi hakea pesänselvittäjä/jakajan, tätä kautta ratkeaisi asioita aika paljon.

Hyvä huomio, että leski touhuaa ihan omiaan ja toimii tavoilla kuin koko omaisuus olisi hänen.

Lawetorder kirjoitti:

Lupasin laittaa näitä: "Perintökaari2

1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.

Liittyy edelliseen: 3 §

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.

Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla".

(Tällaista testamenttiahan ei ole?)

6 §

Omistaja ei saa käyttöoikeuden haltijan suostumuksetta luovuttaa tai pantata oikeuden kohteena olevaa omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä. Kiinteän omaisuuden sekä sellaisen toisen maalla olevan laitoksen osalta, joka voidaan hallintaoikeuksineen maahan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, on suostumus annettava kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa. Jollei suostumusta saada, on oikeudella valta hakemuksesta sallia aiottu toimi, milloin siihen on syytä.

Jos omistaja on suostumuksetta tai luvatta määrännyt omaisuudesta, on toimenpide pätemätön käyttöoikeuden haltijaa kohtaan.

Jos kiinteän omaisuuden tai laitoksen luovutus tehdään sähköisesti, edellä 1 momentissa tarkoitettu suostumus voidaan antaa myös sähköisenä asiakirjana kaupankäyntijärjestelmässä maakaaren (540/1995) 9 a luvussa säädetyllä tavalla. (4.2.2011/98)

18 luku

Kuolinpesän hallinnosta

1 §

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.

Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen.
.

7 §

Osakkaan on korvattava vahinko, minkä hän pesää hoitaessaan tai hallitessaan on tahallansa tai huolimattomuudesta aiheuttanut jollekin, jonka oikeus on pesänselvityksestä riippuvainen. Jos huolimattomuus on lievä, voidaan korvausta alentaa tai hänet kokonaan vapauttaa korvausvelvollisuudesta, milloin se vahingon suuruuteen ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi.

Milloin korvausvelvollisia on useita, vastaavat he yhteisvastuullisesti, kuitenkin siten, että se, jonka osalta vahingonkorvausta on 1 momentin mukaisesti alennettu, vastaa vain siten alennetulla määrällä. Korvausvelvollisten kesken". JATKUU

Lue lisää

JATKOA. Jatkuu kohdasta 7§ "kesken on". "on korvausmäärä jaettava sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon kunkin korvausvelvollisen viaksi jäävän syyllisyyden määrä ja muut asianhaarat.

Osakkaan edunvalvojan vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään osakkaan korvausvelvollisuudesta. (20.8.2004/783)

23 luku

Perinnönjaosta

1 §

Kun pesä on selvitetty, on jokaisella sen osakkaalla oikeus vaatia jakoa.

Jos vainaja oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus.

2 §

Vastoin osakkaan kieltoa älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat pantu erityiseen hoitoon.

Jos erityisjälkisäädös tai tarkoitemääräys on täytettävä jakamattomasta pesästä, älköön jakoa vastoin osakkaan kieltoa toimitettako, ennen kuin jälkisäädös tai määräys on täytetty taikka siihen tarvittava omaisuus pantu erityiseen hoitoon.

Milloin pesä on pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin tämä on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen".

Lue tarkemmin perintökaaresta kohdasta pesän selvityksestä, hallintoa, lesken perintöoikeudesta.

Lawetorder kirjoitti:

Et siis lue mitään tai et ymmärrä lukemaasi?

Siis vielä kerran, JOS AVIOPARI ON MOLEMMAT SUOMALAISIA JA ASUVAT SUOMESSA, MUTTA OSA OMAISUUDESTA ON MUUSSA MAASSA, NIIN SIIHENKIN OMAISUUTEEN SOVELLETAAN SUOMENLAKIA JA LÄHEMMIN PERINTÖKAARTA JOKA MYÖS ON LAKI ELI PERINTÖKAARILAKI JA NYT KUN PERINTÖKAARESSA ON PYKÄLÄ JOSSA ILMAISTAAN SELKEÄSTI ETTÄ, KUOLINPESÄNOSAKKAAN SUOSTUMUS KIINTEÄN OMAISUUDEN MYYNTIIN VAADITAAN, ELI SE TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ OLI SE OMAISUUS MISSÄ TAHANSA, NIIN SE VAADITAAN, myyntikäytäntö eri maissa on omansa, mutta ei vaikuta suomessa käytettävään perintökaareen ja sen vaatimuksiin myyntiin suostumukseen.

On eri silloin, jos toinen, se joka jättää perinnön olisi ei kantasuomalainen ja hänellä olisi omaisuutta kotimaassaan, niin silloin sen omaisuuden suhteen toimittaisiin hänen kotimaansa lakien mukaan, mikä tässä on niin vaikea ymmärtää??

Lue lisää

L-tomppelin perättömyyksiä jälleen, kuinkahan mones jo lieneekään:

" PERINTÖKAARESSA ON PYKÄLÄ JOSSA ILMAISTAAN SELKEÄSTI ETTÄ, KUOLINPESÄNOSAKKAAN SUOSTUMUS KIINTEÄN OMAISUUDEN MYYNTIIN VAADITAAN"

1) HÖPSIS! Perintökaaressa ei ole tällaista pykälää!

2) Missään muussakaan laissa ai ole tällaista pykälää.

3) Sen sijaan avioliittolaissa on 38 § sekä 86 §, joita L-tomppeli ehkä muistelee, mutta muistaa väärin!

AL 381. 1. virke
"Puoliso ei saa ilman toisen puolison kirjallista suostumusta luovuttaa kiinteää omaisuutta, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L2P38

AL 86.2, 2. virke
"Jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus 38 tai 39 §:n mukaan olisi tarpeen, siihen on kuitenkin hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen 66 §:n mukaisesti annettu suostumus."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L1P86

Kysymys em lainkohdissa siis on sellaisesta kiinteistöstä, joka on ollut PUOLISOIDEN YHTEINEN KOTI. Lesken omistaman muunlaisen kiinteistön leski voi vapaasti myydä ilman miesvainajan perillisen suostumusta. Oleellista tässä on, onko ko. kiinteistö lesken omistama (kauppakirjassa leski yksin ostajana) vai onko kiinteistö molempien puolisoiden omistama (kauppakirjassa molemmat puolisot ostajina). Jos leski omistaa ko. Espanjassa olevan kiinteistön, joka ei ollut puolisoiden yhteinen koti aviomiehen kuollessa, leski saa keneltäkään lupia kyselemättä sen myydä ja pitää kauppahinnan. (Jos ositus on toimittamatta, kauppahinta kuuluu ositettavaan varallisuuteen - mihin liittyy lesken tasinkoprilegi.)

Ei se voi myydä, se on selvä asia, ei pesän selvittäjäkään voi, kuin ainoastaan silloin jos kuolinpesä on velalline ja siinäkin, jos muistan, niin pitää kysyä mielipidettä asiasta, tarkistan tuon.

Leski syyllistyy rikokseen jos myy ilman lupaa ja lisäksi jos pitää saamansa rahat itsellä, on kyseessä kavallusrikos.

Hyvin yksinkertainen asia.

Kysy siltä sillain ovelasti, että johdattele puhe rikoksiin ja sitten kerrot että olet kuullut kun joku oli syyllistynyt kavallusrikokseen, nyt on pinnalla uutinen kun seinäjokinen, entinen huippu-urheilija on syyllistynyt yhtiönsä kavallukseen, ei varojen pistämisestä omaan taskuunsa, sitten kysyt että onko hän kuullut kuolinpesän kavallusrikoksista tai testamebtin väärennysrikoksista.

Uskoisin, että alkaa vähän miettiin asioita.

Lawetorder kirjoitti:

Ei se voi myydä, se on selvä asia, ei pesän selvittäjäkään voi, kuin ainoastaan silloin jos kuolinpesä on velalline ja siinäkin, jos muistan, niin pitää kysyä mielipidettä asiasta, tarkistan tuon.

Leski syyllistyy rikokseen jos myy ilman lupaa ja lisäksi jos pitää saamansa rahat itsellä, on kyseessä kavallusrikos.

Hyvin yksinkertainen asia.

Kysy siltä sillain ovelasti, että johdattele puhe rikoksiin ja sitten kerrot että olet kuullut kun joku oli syyllistynyt kavallusrikokseen, nyt on pinnalla uutinen kun seinäjokinen, entinen huippu-urheilija on syyllistynyt yhtiönsä kavallukseen, ei varojen pistämisestä omaan taskuunsa, sitten kysyt että onko hän kuullut kuolinpesän kavallusrikoksista tai testamebtin väärennysrikoksista.

Uskoisin, että alkaa vähän miettiin asioita.

Lue lisää

Korjaus, "eli varojen"

Turhaan kiittelet L-helppoheikkiä vastauksista, sinua on hänestä moneen kertaan varoitettu -mutta omapahan - tai miehesi - on asia. Ei se järkikulta näytä sinullakaan aivan kirkkaimmasta päästä olevan. Mene siis kysymään lakimieheltä ja jätä jo L-tomppeli omaan arvoonsa.

Sitä ennenkin olisi pitänyt tulla puolet, mutta myös kustannukset, kuolinpesä kun on tavallan osakeyhtiö jossa osakkaat jakaa kulutappiot ja voitot saman suuruisin osin.

Ei nämä asiat ole vaikeita, niistä tehdään vaikeita joillain tavoin, oottakaapa kun juridiikkapellet pääsee vauhtiin, niin laeista ei sen jälkeen ota mitään selvää.

Noo arvuutellaanpa, kummassa uskot olevan halvemmat hinnat, suomessa vaiko "espanjassa" ostaa jokin kaksio tai kolmio?

Noo entpä jos leski omisti kotimaan asunnosta 70% ja kuollut avioehdoton puoliso loput?

Noo entä jos kysyjä jo tietää ettei omistanut yksin?

Kysyisikö ketjunaloittaja, jos olisi noin kuin arvelet?
Tällaisia kysymyksiä, osaisitko vastata?

Kyllä, leskeltä, jos ei suostu, niin silloin ei auta muu kuin hakea pesänselvittäjä ja -jakaja, tietenkin täysin kummallekkin osapuolelle tuntematon, säästytään jääviysongelmilta, jos taas leski yrittää ehdottaa jotakuta, älkää hyväksykö.

Tasinkoprivilegi on vahva nykykäytännössä, joka asiamies ja oikeus on opetettu siihen, että lesken asema on heikko asioissa ja siksi leskelle tulee melkein omat ja varastetun lisäksi lainatutkin.

Lesken asema perintöasioissa on liian vahva ja täten rintaperilliset jää heikompaan asemaan nykyään.

Sinulla ei selvästikään ole minkäänlaista käsitystä nyt po. asiasta, kun edelleenkin näyt luottavan tuohon L-helppoheikkiin. Ihmettelen! Sinua ovat minun lisäkseni muutkin varoittaneet hyväuskoisuudestasi, mutta näkyy käyvän siten kuin vedelle hanhen selässä.

"Onko sillä merkitystä kumman nimissä asunto on, jos siitä puolet on merkitty vainajan omaisuudeksi?"

Sillä ON oleellinen merkitys. Perukirjan uskotuilla miehillä ei ole pätevyysvaatimuksia, joten perunkirjoituksia voivat toimittaa vaikka minkälaiset tumpelot - vaikkapa em. helppoheikin kaltaiset. Sillä, mitä perukirjaan on omistuksesta merkitty, EI ole oikeutta luovaa merkitystä; virhe oikaistaan viimeistään pesänjakajan toimittamassa omaisuuden osituksessa. Jos Espanjan asunnon omistaja kauppakirjan mukaan on leski, niin hän myös asunnon yksin omistaa - siitä riippumatta, mitä perukirjassa seisoo. Tällöin hän - kun puolisot eivät miehen kuollessa asunnossa asuneet eli se ei ollut heidän yhteinen asuntonsa - voi tuon omaisuutensa keneltäkään lupia kyselemättä myydä. Usko jo - ja unohta L-helppoheikin hömpötykset!

Jos siis virheellisesti laaditun perukirjan mukaan puolisot olisivat liki yhtä varakkaita, tilanne muuttuu, kun todetaan, että leski yksin omistaakin Espanjan asunnon, ja on sen ansiosta puolisoista selvästi varakkaampi. Kun leski sitten OSITUKSESSA vetoaa lesken tasinkoprivilegiin, hän pitää omistuksessaan, tasinkoa antamatta, kaiken omaisuutensa, mukaan lukien Espanjan asuntonsa.

Nolo123 kirjoitti:

Sinulla ei selvästikään ole minkäänlaista käsitystä nyt po. asiasta, kun edelleenkin näyt luottavan tuohon L-helppoheikkiin. Ihmettelen! Sinua ovat minun lisäkseni muutkin varoittaneet hyväuskoisuudestasi, mutta näkyy käyvän siten kuin vedelle hanhen selässä.

"Onko sillä merkitystä kumman nimissä asunto on, jos siitä puolet on merkitty vainajan omaisuudeksi?"

Sillä ON oleellinen merkitys. Perukirjan uskotuilla miehillä ei ole pätevyysvaatimuksia, joten perunkirjoituksia voivat toimittaa vaikka minkälaiset tumpelot - vaikkapa em. helppoheikin kaltaiset. Sillä, mitä perukirjaan on omistuksesta merkitty, EI ole oikeutta luovaa merkitystä; virhe oikaistaan viimeistään pesänjakajan toimittamassa omaisuuden osituksessa. Jos Espanjan asunnon omistaja kauppakirjan mukaan on leski, niin hän myös asunnon yksin omistaa - siitä riippumatta, mitä perukirjassa seisoo. Tällöin hän - kun puolisot eivät miehen kuollessa asunnossa asuneet eli se ei ollut heidän yhteinen asuntonsa - voi tuon omaisuutensa keneltäkään lupia kyselemättä myydä. Usko jo - ja unohta L-helppoheikin hömpötykset!

Jos siis virheellisesti laaditun perukirjan mukaan puolisot olisivat liki yhtä varakkaita, tilanne muuttuu, kun todetaan, että leski yksin omistaakin Espanjan asunnon, ja on sen ansiosta puolisoista selvästi varakkaampi. Kun leski sitten OSITUKSESSA vetoaa lesken tasinkoprivilegiin, hän pitää omistuksessaan, tasinkoa antamatta, kaiken omaisuutensa, mukaan lukien Espanjan asuntonsa.

Lue lisää

Kävitkö kusiboxserisi hakemassa tuomarilta, jotta saat pääsi peitettyä?

Mitä ihmettä sä sekoilet, katso perintökaaresta onko omaisuuden myymisen kohdalla erikseen eritelty mitä, kenen kiinteää omaisuutta ei voi myydä, EI OLE.

LOPPUKÄSITTELYSSÄ PRIVILEGITIIMIN ratkaisee oikeus, jos jaosta tehdään moite, moitteen voi nosta niistä syistä kuin laissa on ja on oikeuden puheenjohtajan harkinnassa muut esitetyt asiat käsitelläänkö.

Suomen oikeuslaitos on sinunlaisten kusipäitten takia kaaostilassa, lait on mitä sattuu, perustuslain ja normaalin järjen vastaisia monilta osin, jopa itse perustuslain kohtia on ristiriidassa keskenään.

Mistä vitusta kusiboxeri tietää onko perukirja virheellinen? Oletko nähnyt ja lukenut sen? ET OLE, JOTEN VEDÄ PÄÄSI PERSEESEEN ÄLÄKÄ VETELE PÄÄTTELYJÄSI HATUSTA, IDIOOTTI.

Nolo123 kirjoitti:

Sinulla ei selvästikään ole minkäänlaista käsitystä nyt po. asiasta, kun edelleenkin näyt luottavan tuohon L-helppoheikkiin. Ihmettelen! Sinua ovat minun lisäkseni muutkin varoittaneet hyväuskoisuudestasi, mutta näkyy käyvän siten kuin vedelle hanhen selässä.

"Onko sillä merkitystä kumman nimissä asunto on, jos siitä puolet on merkitty vainajan omaisuudeksi?"

Sillä ON oleellinen merkitys. Perukirjan uskotuilla miehillä ei ole pätevyysvaatimuksia, joten perunkirjoituksia voivat toimittaa vaikka minkälaiset tumpelot - vaikkapa em. helppoheikin kaltaiset. Sillä, mitä perukirjaan on omistuksesta merkitty, EI ole oikeutta luovaa merkitystä; virhe oikaistaan viimeistään pesänjakajan toimittamassa omaisuuden osituksessa. Jos Espanjan asunnon omistaja kauppakirjan mukaan on leski, niin hän myös asunnon yksin omistaa - siitä riippumatta, mitä perukirjassa seisoo. Tällöin hän - kun puolisot eivät miehen kuollessa asunnossa asuneet eli se ei ollut heidän yhteinen asuntonsa - voi tuon omaisuutensa keneltäkään lupia kyselemättä myydä. Usko jo - ja unohta L-helppoheikin hömpötykset!

Jos siis virheellisesti laaditun perukirjan mukaan puolisot olisivat liki yhtä varakkaita, tilanne muuttuu, kun todetaan, että leski yksin omistaakin Espanjan asunnon, ja on sen ansiosta puolisoista selvästi varakkaampi. Kun leski sitten OSITUKSESSA vetoaa lesken tasinkoprivilegiin, hän pitää omistuksessaan, tasinkoa antamatta, kaiken omaisuutensa, mukaan lukien Espanjan asuntonsa.

Lue lisää

Ps. Ei muuten ole kuolinpesänselvittäjä/-jakajallekkaan, kuin ainoastaan se, että oikeuden on määrättävä siihen henkilö joka suorittaa sen joutuisasti,, eli ajattele, joku saattais erehtyä sinua kysymään ja saattaisit jopa kelvata.

Noin 45% pesistä joiden selvitys on aloitettu asianajajien toimesta 3v sitten, on yhä selvittämättä.

Nolo123 kirjoitti:

Sinulla ei selvästikään ole minkäänlaista käsitystä nyt po. asiasta, kun edelleenkin näyt luottavan tuohon L-helppoheikkiin. Ihmettelen! Sinua ovat minun lisäkseni muutkin varoittaneet hyväuskoisuudestasi, mutta näkyy käyvän siten kuin vedelle hanhen selässä.

"Onko sillä merkitystä kumman nimissä asunto on, jos siitä puolet on merkitty vainajan omaisuudeksi?"

Sillä ON oleellinen merkitys. Perukirjan uskotuilla miehillä ei ole pätevyysvaatimuksia, joten perunkirjoituksia voivat toimittaa vaikka minkälaiset tumpelot - vaikkapa em. helppoheikin kaltaiset. Sillä, mitä perukirjaan on omistuksesta merkitty, EI ole oikeutta luovaa merkitystä; virhe oikaistaan viimeistään pesänjakajan toimittamassa omaisuuden osituksessa. Jos Espanjan asunnon omistaja kauppakirjan mukaan on leski, niin hän myös asunnon yksin omistaa - siitä riippumatta, mitä perukirjassa seisoo. Tällöin hän - kun puolisot eivät miehen kuollessa asunnossa asuneet eli se ei ollut heidän yhteinen asuntonsa - voi tuon omaisuutensa keneltäkään lupia kyselemättä myydä. Usko jo - ja unohta L-helppoheikin hömpötykset!

Jos siis virheellisesti laaditun perukirjan mukaan puolisot olisivat liki yhtä varakkaita, tilanne muuttuu, kun todetaan, että leski yksin omistaakin Espanjan asunnon, ja on sen ansiosta puolisoista selvästi varakkaampi. Kun leski sitten OSITUKSESSA vetoaa lesken tasinkoprivilegiin, hän pitää omistuksessaan, tasinkoa antamatta, kaiken omaisuutensa, mukaan lukien Espanjan asuntonsa.

Lue lisää

Sitä paitsi, ehdotin jo, opettele lukemaan ja ymmärtään, tässä: Alkuperäinenkyselijä
10.4.2018 19:35
UUSI
NIin, siis tärkein kysymys on, että sen pesän jakamista voi pyytää? Todennäköisesti asunto on ja on ollut lesken nimissä, mutta perunkirjassa siitä tasan puolet on laitettu vainajan omaisuudeksi".

Milloin todennäköisesti on muuttunut täysin varmaksi??

Lisäksi et edes muista, että ketjun aloittaja jo vastauksessaan minulle kirjoitti, että "kaikki omaisuus on hankittu avioliiton aikana (eli myöskin ulkomaanasunto)" niin mihin nyt jäi avio-oikeus, kun avioehtoa ei ole? Onko se sellainen asia jota sinunlaiset kusipäät käyttää vaan tarpeen vaatiessa?

Sillä ei ole mitään merkitystä kenen nimissä on, koska avioliiton aikana molemmat hallitsee, että omistaa yhdessä hankittua, yhteistä omaisuutta, verotuksellisista syistä voi olla vain toisen nimissä.

Koeta alkaa tajuaan asioita, etenkin se, että kiirehdi omien perijöittesi etua ja asemaa, jotta ne pääsee sinusta eroon.

Sinua ikuisesti rakastava Lawetorder

En tiedä mistä nurkan takaa ilmaannuit, mutta hyvin yrität olla muka asiantuntija kun jo heti alku jo väärin.

Ulkomaan asunnon sijaintimaata ei tiedetä, jollet ymmärrä esimerkkiä ja lainausmerkkejä, niin kannattaako edes kirjoittaa?

Perukirjan laatijalla ei ole mitään merkitystä tässä vaiheessa enään, se oli nolon nolostelua jälleen kerran.

HUOOOOOM. ulkomaan asunto on ostettu avioliiton aikana, joten sitä sitoo avio-oikeus, on huomioitava, että kaikki hankitut on yhteisiä, osti sen sitten kumpi aviopuoliso tahansa, saatu, ansaittu, perintönä tullut, ovat eri asia, näin on avioliittolaissa, eli kyllä hänen puolisolleen, eli perilliselle kuuluu puolet vuokratuloista, että myös kustannuksista, katsos kun se avio-oikeus astuu tässä vaiheessa esiin, koska se asunto on hankittu avioliiton aikana.

On eri asia, jos se on hänen nimissään, niin asunnon sijaintimaan lakien mukaan hän voi myydä asunnon omanaan, jollei ole tiedossa, että siitä omistaa puolet perillinen perinnön kautta, eli tässäkin on selkeästi perinnön muiluttaminen pois perilliseltä

Perukirjassa mainitaan ainoastaan avioehto, onko vaiko ei, ei mainita avio-oikeutta ollenkaan.

Ei ole mitään aso-asuntoa, vaan kysyjä ei tiennyt oikeaa termiä yhteisessä kodissa asumista ja kuinka se perintökaaren mukainen hallinta/oikeus pitää asuntonaan ilmaistaan, niin hän ilmaisi sen "asumisoikeus asuntona".
Leski on vaihtanut entisen yhteisen kodin toiseen asuntoon joka tullut hänen nimiinsä yksin, eli tässäkin asiassa lapsen tietämättömyyttä asioissa käytettiin hyväkseen, hän menetti puolet entisen asunnon arvosta nyt.

Niinhän se privilegitiimi on, mutta siitä päättää loppuviimein oikeusistuin jos niin pitkälle mennään.

Mitä olen tässä asiasta miettinyt, niin leski muiluttaa perintöä perilliseltä pois ja tietää tasan tarkkaan mitä ja miten tekee.

Lawetorder kirjoitti:

En tiedä mistä nurkan takaa ilmaannuit, mutta hyvin yrität olla muka asiantuntija kun jo heti alku jo väärin.

Ulkomaan asunnon sijaintimaata ei tiedetä, jollet ymmärrä esimerkkiä ja lainausmerkkejä, niin kannattaako edes kirjoittaa?

Perukirjan laatijalla ei ole mitään merkitystä tässä vaiheessa enään, se oli nolon nolostelua jälleen kerran.

HUOOOOOM. ulkomaan asunto on ostettu avioliiton aikana, joten sitä sitoo avio-oikeus, on huomioitava, että kaikki hankitut on yhteisiä, osti sen sitten kumpi aviopuoliso tahansa, saatu, ansaittu, perintönä tullut, ovat eri asia, näin on avioliittolaissa, eli kyllä hänen puolisolleen, eli perilliselle kuuluu puolet vuokratuloista, että myös kustannuksista, katsos kun se avio-oikeus astuu tässä vaiheessa esiin, koska se asunto on hankittu avioliiton aikana.

On eri asia, jos se on hänen nimissään, niin asunnon sijaintimaan lakien mukaan hän voi myydä asunnon omanaan, jollei ole tiedossa, että siitä omistaa puolet perillinen perinnön kautta, eli tässäkin on selkeästi perinnön muiluttaminen pois perilliseltä

Perukirjassa mainitaan ainoastaan avioehto, onko vaiko ei, ei mainita avio-oikeutta ollenkaan.

Ei ole mitään aso-asuntoa, vaan kysyjä ei tiennyt oikeaa termiä yhteisessä kodissa asumista ja kuinka se perintökaaren mukainen hallinta/oikeus pitää asuntonaan ilmaistaan, niin hän ilmaisi sen "asumisoikeus asuntona".
Leski on vaihtanut entisen yhteisen kodin toiseen asuntoon joka tullut hänen nimiinsä yksin, eli tässäkin asiassa lapsen tietämättömyyttä asioissa käytettiin hyväkseen, hän menetti puolet entisen asunnon arvosta nyt.

Niinhän se privilegitiimi on, mutta siitä päättää loppuviimein oikeusistuin jos niin pitkälle mennään.

Mitä olen tässä asiasta miettinyt, niin leski muiluttaa perintöä perilliseltä pois ja tietää tasan tarkkaan mitä ja miten tekee.

Lue lisää

Jos "espanjan asunto" ei sijaitse Espanjassa vaan muussa maassa, voi tarkistaa kyseisen maan rekisterit, jos maassa on rekisteri.

Suosittelen edelleen, että aloittaja t. puoliso menee pankkinsa lakimiehen juttusille perukirjankopion ja kysymyslistan kanssa. Siinä selviää oikeat pykälät ja mitä on tehtävissä kussakin tilanteessa. Voi kysyä myös budjettia pesänjakajan osalta. Tuskin kannattaa tapauksessa, jossa aikanaan lesken kuoltua perillinen saa kaiken.

Mikä motiivi jollakin on usuttaa vieraita ihmisiä riitelemään sukulaistensa kanssa, en tiedä. En väitä olevani asiantuntija, etenkään kun ap ei halua kertoa kaikkea. Vakuutan, ettei itselläni ole omaisuutta ulkomailla enkä ole "tuo leski". Vanhempani ovat kuolleet ja jotain tietoa on matkan varrella tarttunut. Toinen vanhempani eli leskenä yli 30v ja omaisuus oli silloin perikunnan hallussa, lähinnä lesken käytössä.

Lawetorder kirjoitti:

En tiedä mistä nurkan takaa ilmaannuit, mutta hyvin yrität olla muka asiantuntija kun jo heti alku jo väärin.

Ulkomaan asunnon sijaintimaata ei tiedetä, jollet ymmärrä esimerkkiä ja lainausmerkkejä, niin kannattaako edes kirjoittaa?

Perukirjan laatijalla ei ole mitään merkitystä tässä vaiheessa enään, se oli nolon nolostelua jälleen kerran.

HUOOOOOM. ulkomaan asunto on ostettu avioliiton aikana, joten sitä sitoo avio-oikeus, on huomioitava, että kaikki hankitut on yhteisiä, osti sen sitten kumpi aviopuoliso tahansa, saatu, ansaittu, perintönä tullut, ovat eri asia, näin on avioliittolaissa, eli kyllä hänen puolisolleen, eli perilliselle kuuluu puolet vuokratuloista, että myös kustannuksista, katsos kun se avio-oikeus astuu tässä vaiheessa esiin, koska se asunto on hankittu avioliiton aikana.

On eri asia, jos se on hänen nimissään, niin asunnon sijaintimaan lakien mukaan hän voi myydä asunnon omanaan, jollei ole tiedossa, että siitä omistaa puolet perillinen perinnön kautta, eli tässäkin on selkeästi perinnön muiluttaminen pois perilliseltä

Perukirjassa mainitaan ainoastaan avioehto, onko vaiko ei, ei mainita avio-oikeutta ollenkaan.

Ei ole mitään aso-asuntoa, vaan kysyjä ei tiennyt oikeaa termiä yhteisessä kodissa asumista ja kuinka se perintökaaren mukainen hallinta/oikeus pitää asuntonaan ilmaistaan, niin hän ilmaisi sen "asumisoikeus asuntona".
Leski on vaihtanut entisen yhteisen kodin toiseen asuntoon joka tullut hänen nimiinsä yksin, eli tässäkin asiassa lapsen tietämättömyyttä asioissa käytettiin hyväkseen, hän menetti puolet entisen asunnon arvosta nyt.

Niinhän se privilegitiimi on, mutta siitä päättää loppuviimein oikeusistuin jos niin pitkälle mennään.

Mitä olen tässä asiasta miettinyt, niin leski muiluttaa perintöä perilliseltä pois ja tietää tasan tarkkaan mitä ja miten tekee.

Lue lisää

Tässä jälleen L-humpuukimaakarin karkea perusvirhe, jota hän toistaa toistamistaan ja saa asiantuntemattomat lukijat hämmennyksen valtaan:

"HUOOOOOM. ulkomaan asunto on ostettu avioliiton aikana, joten sitä sitoo avio-oikeus, on huomioitava, että kaikki hankitut on yhteisiä, osti sen sitten kumpi aviopuoliso tahansa, saatu, ansaittu, perintönä tullut, ovat eri asia, näin on avioliittolaissa, eli kyllä hänen puolisolleen, eli perilliselle kuuluu puolet vuokratuloista, että myös kustannuksista, katsos kun se avio-oikeus astuu tässä vaiheessa esiin, koska se asunto on hankittu avioliiton aikana."

Vielä kerran, varoitukseksi lukijoille:

1) Avio-oikeus on lähtökohtaisesti kaikkeen puolison omaisuuteen (kuten aiemmin olen kertonut), siitä riippumatta, miten (ostettu / saatu lahjaksi) tai milloin (ennen avioliittoa / avioliiton aikana) omaisuus on saatu.

2) Avio-oikeus ja omistusoikeus ovat aivan eri asioita, mikä fakta ei näy L-tomppelin kovaan kalloon millään uppoavan.

3) Kaikki avioliiton aikana ostettu, "osti sen sitten kumpi aviopuoliso tahansa", EI ole yhteistä. Puoliso A:n ostama on A:n omistamaa ja puoliso B:n ostama on B:n omistamaa. Jos A ja B ostavat jotain, vaikkapa Espanjan asunnon, yhdessä, he omistavat sen yhdessä, lähtökohtaisesti puoliksi. A:lla on avio-oikeus - mutta EI omistusoikeutta - B:n ostamaan omaisuuteen ja vastaavasti toisin päin. Mutta AVIO-OIKEUS EI OLE OMISTUSOIKEUTTA! Oman omaisuutensa A voi myydä sekä avioliiton aikana että avioliiton purkauduttua eroon tai kuolemaan lupia kyselemättä (kun kysymys ei ole puolisoiden yhdessä asumasta asunnosta).

AL 34 §
"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa."

Tyypillisen diletantin tavoin L-tomppeli tulkitsee (täysin omaperäisesti) sanan "saa" siten, että se käsittäisi vain vastikkeetomat saannot (lahja, perintö), mutta ei vastikkeellisia saantoja (kauppa, vaihto). Kaikki mainitut ovat kuitenkin lakiteknisesti SAANTOJA.

"Omistusoikeus saadaan saannolla. Saannon voi saada luovutuksella eli lähinnä kaupalla, vaihdolla tai lahjana tai sitten muulla saannolla eli perinnöllä, testamentilla, osituksella tai lunastuksella." (Minilex)

Jos Espanjan asunto on lesken, hän on sen SAANUT jollakin edellä mainituista saannoista. Saantotavasta riippumatta hän silloin on yksin asunnon omistaja.

Nolo123 kirjoitti:

Tässä jälleen L-humpuukimaakarin karkea perusvirhe, jota hän toistaa toistamistaan ja saa asiantuntemattomat lukijat hämmennyksen valtaan:

"HUOOOOOM. ulkomaan asunto on ostettu avioliiton aikana, joten sitä sitoo avio-oikeus, on huomioitava, että kaikki hankitut on yhteisiä, osti sen sitten kumpi aviopuoliso tahansa, saatu, ansaittu, perintönä tullut, ovat eri asia, näin on avioliittolaissa, eli kyllä hänen puolisolleen, eli perilliselle kuuluu puolet vuokratuloista, että myös kustannuksista, katsos kun se avio-oikeus astuu tässä vaiheessa esiin, koska se asunto on hankittu avioliiton aikana."

Vielä kerran, varoitukseksi lukijoille:

1) Avio-oikeus on lähtökohtaisesti kaikkeen puolison omaisuuteen (kuten aiemmin olen kertonut), siitä riippumatta, miten (ostettu / saatu lahjaksi) tai milloin (ennen avioliittoa / avioliiton aikana) omaisuus on saatu.

2) Avio-oikeus ja omistusoikeus ovat aivan eri asioita, mikä fakta ei näy L-tomppelin kovaan kalloon millään uppoavan.

3) Kaikki avioliiton aikana ostettu, "osti sen sitten kumpi aviopuoliso tahansa", EI ole yhteistä. Puoliso A:n ostama on A:n omistamaa ja puoliso B:n ostama on B:n omistamaa. Jos A ja B ostavat jotain, vaikkapa Espanjan asunnon, yhdessä, he omistavat sen yhdessä, lähtökohtaisesti puoliksi. A:lla on avio-oikeus - mutta EI omistusoikeutta - B:n ostamaan omaisuuteen ja vastaavasti toisin päin. Mutta AVIO-OIKEUS EI OLE OMISTUSOIKEUTTA! Oman omaisuutensa A voi myydä sekä avioliiton aikana että avioliiton purkauduttua eroon tai kuolemaan lupia kyselemättä (kun kysymys ei ole puolisoiden yhdessä asumasta asunnosta).

AL 34 §
"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa."

Tyypillisen diletantin tavoin L-tomppeli tulkitsee (täysin omaperäisesti) sanan "saa" siten, että se käsittäisi vain vastikkeetomat saannot (lahja, perintö), mutta ei vastikkeellisia saantoja (kauppa, vaihto). Kaikki mainitut ovat kuitenkin lakiteknisesti SAANTOJA.

"Omistusoikeus saadaan saannolla. Saannon voi saada luovutuksella eli lähinnä kaupalla, vaihdolla tai lahjana tai sitten muulla saannolla eli perinnöllä, testamentilla, osituksella tai lunastuksella." (Minilex)

Jos Espanjan asunto on lesken, hän on sen SAANUT jollakin edellä mainituista saannoista. Saantotavasta riippumatta hän silloin on yksin asunnon omistaja.

Lue lisää

Ei mahda mitään, taas kerran joutuu vetään opettajan, yhden niistä, viitan vetään hartioille: "Ohjeet

Suomen kielen lautakunnan suosituksia, nimistönsuunnittelun ohjeita ja virkakieliohjeita, tietoa Kielitoimiston kieli- ja nimiohjeista, testejä.

Lisää esimerkkejä termeistä

Esimerkki 1: Hyvä termiEsimerkki 2: Hyvä termiEsimerkki 3: Termistä kuvailevaan ilmaukseen

Esimerkki 1: Hyvä termi

vaarallinen kemikaali

Tässä laissa tarkoitetaan

_ _

5) vaarallisella kemikaalilla ainetta tai seosta, joka tulee luokitella tai merkitä CLP-asetuksen mukaisesti tai josta on toimitettava käyttöturvallisuustiedote REACH-asetuksen mukaisesti;

Kemikaalilaki (599/2013), 3 §

Perustelu

Termin merkitys motivoituu ilmauksen osien merkityksestä.Termi on kieliopillinen ja käytettävä.Termi ei sisällä tulkintaa haittaavia sivumerkityksiä.Termin merkitys ei sodi luonnollisia sanamerkityksiä vastaan.

Esimerkki 2: Hyvä termi

jätteen kierrätys

Tässä laissa tarkoitetaan:

_ _

14) jätteen kierrätyksellä toimintaa, jossa jäte valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen; jätteen kierrätyksenä ei pidetä jätteen hyödyntämistä energiana eikä jätteen valmistamista polttoaineeksi tai maantäyttöön käytettäväksi aineeksi;

Jätelaki (646/2011), 6 §

Perustelu

Termin merkitys motivoituu ilmauksen osien merkityksestä.Termi on kieliopillinen ja käytettävä.Termi ei sisällä tulkintaa haittaavia sivumerkityksiä.Termin oppitekoinen merkitys ei sodi luonnollisia sanamerkityksiä vastaan.

Esimerkki 3: Termistä kuvailevaan ilmaukseen

Lakitekstiä laadittaessa on mietittävä sitäkin, käytetäänkö puheena olevaa asiasta tai ilmiöstä termiä vai kuvailevaa ilmaisua. Asunto-osakeyhtiölakiehdotuksessa voitiin luopua termistä saanto, eli pystyttiin muuttamaan abstraktinen ilmaus konkreettisemmaksi. 

Alkuperäinen teksti

Jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin, lunastukseen sovelletaan seuraavaa:

1) lunastusoikeus koskee kaikkia saantoja. Lunastusoikeus ei kuitenkaan koske saantoa, jossa vastaanottaja on yhtiön nykyinen osakkeenomistaja tai osakkeen edellisen omistajan perintökaaren (40/1965) 2 luvussa tarkoitettu sukulainen tai aviopuoliso, eikä saantoa, jossa osakkeet on saatu testamentin perusteella;

– –

3) lunastushinta on osakkeen käypä hinta, jona vastikkeellisessa saannossa muun selvityksen puuttuessa pidetään sovittua hintaa

Asunto-osakeyhtiölaki (luonnos)

Selkeämmin näin

Lunastukseen sovelletaan seuraavaa:

1) lunastusoikeus koskee kaikkia omistusoikeuden siirtoja; lunastusoikeutta ei kuitenkaan ole, jos:

a) osakkeen saaja on yhtiön nykyinen osakkeenomistaja;

b) osakkeen saaja on edellisen omistajan perintökaaren (40/1965) 2 luvussa tarkoitettu sukulainen tai aviopuoliso; tai

c) osake on saatu testamentin perusteella;

– –

3) lunastushinta on osakkeen käypä hinta, jona osakkeiden kaupassa tai vaihdossa muun selvityksen puuttuessa pidetään sovittua hintaa;

Asunto-osakeyhtiölaki  (1599/2009), 2 luku 5 §

Muutosesityksen perustelu 

Asunto-osakeyhtiölakia lukee myös suuri yleisö, minkä vuoksi termien ymmärrettävyys on keskeistä.Sana saanto korvattiin tässä selittävällä ilmauksella omistusoikeuden siirto. Joitain kohtia muokattiin myös niin, että asia tuli selväksi ilman toista substantiivia saanto-sanan paikalla.Alkuperäisen ehdotuksen kolmoskohdasta näkee, että saanto on merkitykseltään kohdan tarkoitukseen liian laaja, joten merkitystä on ollut tarpeen rajoittaa adjektiivilla vastikkeellinen. Tämäkään yhdistelmä ei ole yleiskielessä tavallinen, ja siksi se on korvattu konkreettisilla ja tutuilla ilmauksilla kauppa ja vaihto. Vastikkeettomia saantoja olisivat esimerkiksi perintö tai lahja.

Muuta huomioitavaa

Saanto on vakiintunut oikeustieteen termi, joka selitetään myös yleiskielen sanakirjoissa. Se esiintyy jo Nykysuomen sanakirjassa (ilmestyi 1951–61). Sana esiintyy myös Kielitoimiston sanakirjassa, ja se selitetään näin: ’toimi tai teko, jolla omistusoikeus saadaan’. Jo määritelmän perusteella voi päätellä, että sellaisia toimia on monia erilaisia. Yleisessä kielenkäytössä saanto on harvinainen".

Nolo123 kirjoitti:

Tässä jälleen L-humpuukimaakarin karkea perusvirhe, jota hän toistaa toistamistaan ja saa asiantuntemattomat lukijat hämmennyksen valtaan:

"HUOOOOOM. ulkomaan asunto on ostettu avioliiton aikana, joten sitä sitoo avio-oikeus, on huomioitava, että kaikki hankitut on yhteisiä, osti sen sitten kumpi aviopuoliso tahansa, saatu, ansaittu, perintönä tullut, ovat eri asia, näin on avioliittolaissa, eli kyllä hänen puolisolleen, eli perilliselle kuuluu puolet vuokratuloista, että myös kustannuksista, katsos kun se avio-oikeus astuu tässä vaiheessa esiin, koska se asunto on hankittu avioliiton aikana."

Vielä kerran, varoitukseksi lukijoille:

1) Avio-oikeus on lähtökohtaisesti kaikkeen puolison omaisuuteen (kuten aiemmin olen kertonut), siitä riippumatta, miten (ostettu / saatu lahjaksi) tai milloin (ennen avioliittoa / avioliiton aikana) omaisuus on saatu.

2) Avio-oikeus ja omistusoikeus ovat aivan eri asioita, mikä fakta ei näy L-tomppelin kovaan kalloon millään uppoavan.

3) Kaikki avioliiton aikana ostettu, "osti sen sitten kumpi aviopuoliso tahansa", EI ole yhteistä. Puoliso A:n ostama on A:n omistamaa ja puoliso B:n ostama on B:n omistamaa. Jos A ja B ostavat jotain, vaikkapa Espanjan asunnon, yhdessä, he omistavat sen yhdessä, lähtökohtaisesti puoliksi. A:lla on avio-oikeus - mutta EI omistusoikeutta - B:n ostamaan omaisuuteen ja vastaavasti toisin päin. Mutta AVIO-OIKEUS EI OLE OMISTUSOIKEUTTA! Oman omaisuutensa A voi myydä sekä avioliiton aikana että avioliiton purkauduttua eroon tai kuolemaan lupia kyselemättä (kun kysymys ei ole puolisoiden yhdessä asumasta asunnosta).

AL 34 §
"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa."

Tyypillisen diletantin tavoin L-tomppeli tulkitsee (täysin omaperäisesti) sanan "saa" siten, että se käsittäisi vain vastikkeetomat saannot (lahja, perintö), mutta ei vastikkeellisia saantoja (kauppa, vaihto). Kaikki mainitut ovat kuitenkin lakiteknisesti SAANTOJA.

"Omistusoikeus saadaan saannolla. Saannon voi saada luovutuksella eli lähinnä kaupalla, vaihdolla tai lahjana tai sitten muulla saannolla eli perinnöllä, testamentilla, osituksella tai lunastuksella." (Minilex)

Jos Espanjan asunto on lesken, hän on sen SAANUT jollakin edellä mainituista saannoista. Saantotavasta riippumatta hän silloin on yksin asunnon omistaja.

Lue lisää

Tässä, opettele sinä lukemaan, VITUN IDIOOTTI.
PERINTÖKAARI 19LKU "14 §

Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.

Milloin pesänselvittäjä on osakasten suostumuksetta tai oikeuden luvatta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimeen, on se pätemätön, jos osakas sitä moittii. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai toimenpiteestä tiedon, ja viimeistään vuoden kuluessa lainhuudon tai kiinnityksen myöntämisestä".

Miellätkö myymisen luovuttamiseksi vastikkeelisesti???

Nolo123 kirjoitti:

Tässä jälleen L-humpuukimaakarin karkea perusvirhe, jota hän toistaa toistamistaan ja saa asiantuntemattomat lukijat hämmennyksen valtaan:

"HUOOOOOM. ulkomaan asunto on ostettu avioliiton aikana, joten sitä sitoo avio-oikeus, on huomioitava, että kaikki hankitut on yhteisiä, osti sen sitten kumpi aviopuoliso tahansa, saatu, ansaittu, perintönä tullut, ovat eri asia, näin on avioliittolaissa, eli kyllä hänen puolisolleen, eli perilliselle kuuluu puolet vuokratuloista, että myös kustannuksista, katsos kun se avio-oikeus astuu tässä vaiheessa esiin, koska se asunto on hankittu avioliiton aikana."

Vielä kerran, varoitukseksi lukijoille:

1) Avio-oikeus on lähtökohtaisesti kaikkeen puolison omaisuuteen (kuten aiemmin olen kertonut), siitä riippumatta, miten (ostettu / saatu lahjaksi) tai milloin (ennen avioliittoa / avioliiton aikana) omaisuus on saatu.

2) Avio-oikeus ja omistusoikeus ovat aivan eri asioita, mikä fakta ei näy L-tomppelin kovaan kalloon millään uppoavan.

3) Kaikki avioliiton aikana ostettu, "osti sen sitten kumpi aviopuoliso tahansa", EI ole yhteistä. Puoliso A:n ostama on A:n omistamaa ja puoliso B:n ostama on B:n omistamaa. Jos A ja B ostavat jotain, vaikkapa Espanjan asunnon, yhdessä, he omistavat sen yhdessä, lähtökohtaisesti puoliksi. A:lla on avio-oikeus - mutta EI omistusoikeutta - B:n ostamaan omaisuuteen ja vastaavasti toisin päin. Mutta AVIO-OIKEUS EI OLE OMISTUSOIKEUTTA! Oman omaisuutensa A voi myydä sekä avioliiton aikana että avioliiton purkauduttua eroon tai kuolemaan lupia kyselemättä (kun kysymys ei ole puolisoiden yhdessä asumasta asunnosta).

AL 34 §
"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa."

Tyypillisen diletantin tavoin L-tomppeli tulkitsee (täysin omaperäisesti) sanan "saa" siten, että se käsittäisi vain vastikkeetomat saannot (lahja, perintö), mutta ei vastikkeellisia saantoja (kauppa, vaihto). Kaikki mainitut ovat kuitenkin lakiteknisesti SAANTOJA.

"Omistusoikeus saadaan saannolla. Saannon voi saada luovutuksella eli lähinnä kaupalla, vaihdolla tai lahjana tai sitten muulla saannolla eli perinnöllä, testamentilla, osituksella tai lunastuksella." (Minilex)

Jos Espanjan asunto on lesken, hän on sen SAANUT jollakin edellä mainituista saannoista. Saantotavasta riippumatta hän silloin on yksin asunnon omistaja.

Lue lisää

"Tyypillisen diletantin tavoin L-tomppeli tulkitsee (täysin omaperäisesti) sanan "saa" siten, että se käsittäisi vain vastikkeetomat saannot (lahja, perintö), mutta ei vastikkeellisia saantoja (kauppa, vaihto). Kaikki mainitut ovat kuitenkin lakiteknisesti SAANTOJA.

"Omistusoikeus saadaan saannolla. Saannon voi saada luovutuksella eli lähinnä kaupalla, vaihdolla tai lahjana tai sitten muulla saannolla eli perinnöllä, testamentilla, osituksella tai lunastuksella." (Minilex)

Jos Espanjan asunto on lesken, hän on sen SAANUT jollakin edellä mainituista saannoista. Saantotavasta riippumatta hän silloin on yksin asunnon omistaja".
Ruoditaan nyt sinun kolmipiikkisesi ja ihan lakien mukaan, ensin hieman suomen kielioppia.

Saa, saat, saan, saatte, saavat, käyttöyhteyksiä: hän, sinä, minä , te, he., esimerkkejä: minä saan ilmaisen matkan kun lähden hänen kanssaan, tilatessa te saatte ilmaisen lahjan, he saavat perintönä metsää sata hehtaaria, vai oliko enemmänki ja ajattele, heidän ei tarvitse maksaa kuin perintövero.

Tarviiko kusiboxseri lisää esimerkkejä?

Sitten vielä se lakipykälä, niin lukeeko siinä, "mitä hän saantona tulee omistaan", vaiko " mitä hän saa, lahjaksi, perintönä tai muutoin"???? Eli vähän kuin näin: "AL 34 §
"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa."

Montako kertaa vuorokaudessa joudun opettaan nololle, hyvä valinta, nikinomaavalle suomen kielioppia, että myöskin mitä laissa todellisuudessa onkaan???

Löytyisikö muita opettaan idiootteja, kun ei aika tahdo vuorokaudessa riittää??

Nolo123 kirjoitti:

Tässä jälleen L-humpuukimaakarin karkea perusvirhe, jota hän toistaa toistamistaan ja saa asiantuntemattomat lukijat hämmennyksen valtaan:

"HUOOOOOM. ulkomaan asunto on ostettu avioliiton aikana, joten sitä sitoo avio-oikeus, on huomioitava, että kaikki hankitut on yhteisiä, osti sen sitten kumpi aviopuoliso tahansa, saatu, ansaittu, perintönä tullut, ovat eri asia, näin on avioliittolaissa, eli kyllä hänen puolisolleen, eli perilliselle kuuluu puolet vuokratuloista, että myös kustannuksista, katsos kun se avio-oikeus astuu tässä vaiheessa esiin, koska se asunto on hankittu avioliiton aikana."

Vielä kerran, varoitukseksi lukijoille:

1) Avio-oikeus on lähtökohtaisesti kaikkeen puolison omaisuuteen (kuten aiemmin olen kertonut), siitä riippumatta, miten (ostettu / saatu lahjaksi) tai milloin (ennen avioliittoa / avioliiton aikana) omaisuus on saatu.

2) Avio-oikeus ja omistusoikeus ovat aivan eri asioita, mikä fakta ei näy L-tomppelin kovaan kalloon millään uppoavan.

3) Kaikki avioliiton aikana ostettu, "osti sen sitten kumpi aviopuoliso tahansa", EI ole yhteistä. Puoliso A:n ostama on A:n omistamaa ja puoliso B:n ostama on B:n omistamaa. Jos A ja B ostavat jotain, vaikkapa Espanjan asunnon, yhdessä, he omistavat sen yhdessä, lähtökohtaisesti puoliksi. A:lla on avio-oikeus - mutta EI omistusoikeutta - B:n ostamaan omaisuuteen ja vastaavasti toisin päin. Mutta AVIO-OIKEUS EI OLE OMISTUSOIKEUTTA! Oman omaisuutensa A voi myydä sekä avioliiton aikana että avioliiton purkauduttua eroon tai kuolemaan lupia kyselemättä (kun kysymys ei ole puolisoiden yhdessä asumasta asunnosta).

AL 34 §
"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa."

Tyypillisen diletantin tavoin L-tomppeli tulkitsee (täysin omaperäisesti) sanan "saa" siten, että se käsittäisi vain vastikkeetomat saannot (lahja, perintö), mutta ei vastikkeellisia saantoja (kauppa, vaihto). Kaikki mainitut ovat kuitenkin lakiteknisesti SAANTOJA.

"Omistusoikeus saadaan saannolla. Saannon voi saada luovutuksella eli lähinnä kaupalla, vaihdolla tai lahjana tai sitten muulla saannolla eli perinnöllä, testamentilla, osituksella tai lunastuksella." (Minilex)

Jos Espanjan asunto on lesken, hän on sen SAANUT jollakin edellä mainituista saannoista. Saantotavasta riippumatta hän silloin on yksin asunnon omistaja.

Lue lisää

Tässä taaskin nolouden omankin riman alitusta parhaimmillaan, avio-oikeus, että avioliitto kulkee käsi kädessä, kun taas hallintaoikeus versus omistusoikeus ei kulje ja tuo kusiboxseri ei tajua sitä, että saanto avioliittolain 34§ olisi liian laaja käsite jonkun saamiseen, niin siksi on supistettu saanto-sana, saa-sanaksi joka supistaa myös saamisperusteita.

Tämäkin menee noloudenmestari 1, 2 ja 3 sijan omaavan lahopökkelön läpi, eikä jää mieleen

Hei haloo, onko yhtään järjen valoo pimeessä vintissä kenelläkään.

Perukirjassa on tasan tarkkaan puolitettuna varat että velat, sen jälkeen tulee nettovarallisuus kummankin osalle, jos on avioehto tai on ollut jo ennen avioliittoa omaisuutta, niin tällöin poikkeaa, ei muutoin

Perukirjassa ei ole eriteltynä kummat on kumman, vaan omaisuus eriteltynä arvoineen, sitten velat velkojineen, esim. osakehuoneisto arvo: 135 000€ jne jne. Sitten hautajaiskulut, arkku, hautakivi, hautajaisvaatteet jne jne, nordea-pankki, laina 45 000€ jne jne, niin monta kuin on velkojaa.

Sitten on nuo summat puolitettuna kummankin aviopuolison osalle, sen jälkeen mitä jää viivan alle.

Tämä on perukirja karuimmillaan, tietenkin muuttuu jos on testamentti tai lahjoituksia.

Eikö nyt millään mene järkeen, että tuo ulkomaan asunto on ostettu avioliiton, jossa ei ole ollut avioehtoa, niin sen aikana yhteisesti, verotuksellisista syistä on ollut toisen nimissä.

Ettekö te edes sitä huomioi, että leskellä on ollut vähemmän omaisuutta perukirjassa, muutamia satasia tai muutama tonni, kysyjä on jo kertonut, että kuolleella puolisolla jonkun verran enemmän, eli tarkoittaa silloin sitä, että se ulkomaan asunto on ostettu yhdessä.

Ettekö te osaa lukea, ymmärrä lukemaanne vai ettekö osaa edes ajatella yhtään?????

Tsiisus vie millaiset tänne kirjoittelee.

Lawetorder kirjoitti:

Hei haloo, onko yhtään järjen valoo pimeessä vintissä kenelläkään.

Perukirjassa on tasan tarkkaan puolitettuna varat että velat, sen jälkeen tulee nettovarallisuus kummankin osalle, jos on avioehto tai on ollut jo ennen avioliittoa omaisuutta, niin tällöin poikkeaa, ei muutoin

Perukirjassa ei ole eriteltynä kummat on kumman, vaan omaisuus eriteltynä arvoineen, sitten velat velkojineen, esim. osakehuoneisto arvo: 135 000€ jne jne. Sitten hautajaiskulut, arkku, hautakivi, hautajaisvaatteet jne jne, nordea-pankki, laina 45 000€ jne jne, niin monta kuin on velkojaa.

Sitten on nuo summat puolitettuna kummankin aviopuolison osalle, sen jälkeen mitä jää viivan alle.

Tämä on perukirja karuimmillaan, tietenkin muuttuu jos on testamentti tai lahjoituksia.

Eikö nyt millään mene järkeen, että tuo ulkomaan asunto on ostettu avioliiton, jossa ei ole ollut avioehtoa, niin sen aikana yhteisesti, verotuksellisista syistä on ollut toisen nimissä.

Ettekö te edes sitä huomioi, että leskellä on ollut vähemmän omaisuutta perukirjassa, muutamia satasia tai muutama tonni, kysyjä on jo kertonut, että kuolleella puolisolla jonkun verran enemmän, eli tarkoittaa silloin sitä, että se ulkomaan asunto on ostettu yhdessä.

Ettekö te osaa lukea, ymmärrä lukemaanne vai ettekö osaa edes ajatella yhtään?????

Tsiisus vie millaiset tänne kirjoittelee.

Lue lisää

"Perukirjassa ei ole eriteltynä kummat on kumman, vaan omaisuus eriteltynä arvoineen, sitten velat velkojineen,"
Taidat olla itse aika pihalla????

Oletko tehnyt montakin perukirjaa, minä nimittäin olen.

Perukirjaan nimen omaan luetellaan vainajan omaisuus ja velat (esim, yhteisetä asunnosta ½ arvoltaan xxxxc€ jne.).

Aika erikoinen väite että listattaisiin vain yleismalkaisesti omaisuus ja velat ja tehdään sitten matemaattinen ositus.

Totta hitossa perukirjassa eritellään mitä vainaja omisti ja mitä velkoja vainajalla oli

Perukirjan perusteella voidaan luetteloida vainajan omaistamat asiat, tietenkin jos halutaan aikaiseksi mehevä riita niin kannattaa tehdä mahdollisimman sekava perukirja.
Minä kuitenkin teen asiakirjat siten että kuka hyvänsä saa käsityksen että mikä asiakirja, ja mitä se käsittelee.

Mistä muuten nappasit tiedon että leski oli se köyhempi puoliso????
Aloittaja kirjoitti ihan alussa "Leski vetosi tasinkoprivilegiin eikä jakanut tasinkoa."
Ei kai nyt sentään köyhempi jaa mitään tasinkoa? eikä köyhemmän tarvitse vedota tasinkoprivilegiin.

Joudun kyllä yhtymään muiden kommentteihin, kirjoitat mitä sattuu, et taida itsekkään ihan tietää mitä kirjoittelet.

Pieni_kommentti kirjoitti:

"Perukirjassa ei ole eriteltynä kummat on kumman, vaan omaisuus eriteltynä arvoineen, sitten velat velkojineen,"
Taidat olla itse aika pihalla????

Oletko tehnyt montakin perukirjaa, minä nimittäin olen.

Perukirjaan nimen omaan luetellaan vainajan omaisuus ja velat (esim, yhteisetä asunnosta ½ arvoltaan xxxxc€ jne.).

Aika erikoinen väite että listattaisiin vain yleismalkaisesti omaisuus ja velat ja tehdään sitten matemaattinen ositus.

Totta hitossa perukirjassa eritellään mitä vainaja omisti ja mitä velkoja vainajalla oli

Perukirjan perusteella voidaan luetteloida vainajan omaistamat asiat, tietenkin jos halutaan aikaiseksi mehevä riita niin kannattaa tehdä mahdollisimman sekava perukirja.
Minä kuitenkin teen asiakirjat siten että kuka hyvänsä saa käsityksen että mikä asiakirja, ja mitä se käsittelee.

Mistä muuten nappasit tiedon että leski oli se köyhempi puoliso????
Aloittaja kirjoitti ihan alussa "Leski vetosi tasinkoprivilegiin eikä jakanut tasinkoa."
Ei kai nyt sentään köyhempi jaa mitään tasinkoa? eikä köyhemmän tarvitse vedota tasinkoprivilegiin.

Joudun kyllä yhtymään muiden kommentteihin, kirjoitat mitä sattuu, et taida itsekkään ihan tietää mitä kirjoittelet.

Lue lisää

Osaatko ymmärtäen lukea, lue kommenttini uudelleen, idiootti.

Et varmaan ole viitsinyt kaikkea yläpuolella olevaa kahlata läpi, muuten olisit aikaa sitten huomannut, minkälainen helppoheikki nimimerkki Lawetorder on, hän kun ei hallitse edes avioliittolain ja perintökaaren alkeita. Turhake, jonka hölmöyksiin ei kannata aikaa uhrata ainakaan debattiin lähtemällä. Minäkin olen tänne kirjoitellut vain palstan lukijoita varoittaakseni, jotteivät tomppelin kelkassa oikeudenmenetyksiin sortuisi.

" Omistusoikeuden selvittämiseksi oleellista on mitä siinä perukirjassa lukee."

Näinhän se lähtökohtaisesti on. Täällä jo kertaalleen totesin, että valitettavasti näin ei aina ole. Perunkirjoituksen toimittajille ei ole pätevyysvaatimusia säädetty, joten he saattavat olla saman tasoisia tumpeloita kuin täällä häärävä Lawetorder. Sen tähden aikaisemmin kerroin, että omistusoikeuden selvittämiseksi on varminta lukea kauppakirja, jolla Espanjan asunto on ostettu. Siitä käy ilmi, onko ostajana ollut vain nykyinen leski vai molemmat puolisot yhdessä. Sen mukaisesti omistaja on joko leski taikka molemmat puolisot yhdessä (lähtökohtaisesti osuuksin 50/50).

Pieni_kommentti kirjoitti:

"Perukirjassa ei ole eriteltynä kummat on kumman, vaan omaisuus eriteltynä arvoineen, sitten velat velkojineen,"
Taidat olla itse aika pihalla????

Oletko tehnyt montakin perukirjaa, minä nimittäin olen.

Perukirjaan nimen omaan luetellaan vainajan omaisuus ja velat (esim, yhteisetä asunnosta ½ arvoltaan xxxxc€ jne.).

Aika erikoinen väite että listattaisiin vain yleismalkaisesti omaisuus ja velat ja tehdään sitten matemaattinen ositus.

Totta hitossa perukirjassa eritellään mitä vainaja omisti ja mitä velkoja vainajalla oli

Perukirjan perusteella voidaan luetteloida vainajan omaistamat asiat, tietenkin jos halutaan aikaiseksi mehevä riita niin kannattaa tehdä mahdollisimman sekava perukirja.
Minä kuitenkin teen asiakirjat siten että kuka hyvänsä saa käsityksen että mikä asiakirja, ja mitä se käsittelee.

Mistä muuten nappasit tiedon että leski oli se köyhempi puoliso????
Aloittaja kirjoitti ihan alussa "Leski vetosi tasinkoprivilegiin eikä jakanut tasinkoa."
Ei kai nyt sentään köyhempi jaa mitään tasinkoa? eikä köyhemmän tarvitse vedota tasinkoprivilegiin.

Joudun kyllä yhtymään muiden kommentteihin, kirjoitat mitä sattuu, et taida itsekkään ihan tietää mitä kirjoittelet.

Lue lisää

Kun ja jos et osaa lukeæ, niin miksi ihmeessä yritätkään kirjoittaa muka järkevää?

Kuinka moneen tänäänkin taas meinaat yhtyä?

Tässä, lue huolellisesti ja jotta ymmärtäisit lukemaasi edes vähänkään, niin erittelen kohdan ihan erilleen, sanasokealle.

"Alkuperäinenkyselijä
10.4.2018 19:35
UUSI
NIin, siis tärkein kysymys on, että sen pesän jakamista voi pyytää? Todennäköisesti asunto on ja on ollut lesken nimissä, mutta perunkirjassa siitä tasan puolet on laitettu vainajan omaisuudeksi. Leskelle oli merkitty puolet.


Ja kun omaisuudet (ja velat) oli laskettu, niin vainajalla itse asiassa oli omaisuutta hieman enemmän.


Ja pesää ei ole jaettu vaan on vedottu tasinkoprivilegiin. Mutta jos pesänjakoa pyydetään, kuinka vahva tuo tasinkoprivilegi on?"

Lukeeko tuolla niin kuin kirjoitin, eli ymmärsin myös lukemani perusteella ymmärtäen kirjoittaa??

Se luetun ymmärtäminen on viisauslaji, ehkä joskus lähimmän tuhannen vuoden päästä sinullekkin kehittyy ymmärtäen kirjoittaa ja lukemansa ymmärtäminen.

Nolo123 kirjoitti:

Et varmaan ole viitsinyt kaikkea yläpuolella olevaa kahlata läpi, muuten olisit aikaa sitten huomannut, minkälainen helppoheikki nimimerkki Lawetorder on, hän kun ei hallitse edes avioliittolain ja perintökaaren alkeita. Turhake, jonka hölmöyksiin ei kannata aikaa uhrata ainakaan debattiin lähtemällä. Minäkin olen tänne kirjoitellut vain palstan lukijoita varoittaakseni, jotteivät tomppelin kelkassa oikeudenmenetyksiin sortuisi.

" Omistusoikeuden selvittämiseksi oleellista on mitä siinä perukirjassa lukee."

Näinhän se lähtökohtaisesti on. Täällä jo kertaalleen totesin, että valitettavasti näin ei aina ole. Perunkirjoituksen toimittajille ei ole pätevyysvaatimusia säädetty, joten he saattavat olla saman tasoisia tumpeloita kuin täällä häärävä Lawetorder. Sen tähden aikaisemmin kerroin, että omistusoikeuden selvittämiseksi on varminta lukea kauppakirja, jolla Espanjan asunto on ostettu. Siitä käy ilmi, onko ostajana ollut vain nykyinen leski vai molemmat puolisot yhdessä. Sen mukaisesti omistaja on joko leski taikka molemmat puolisot yhdessä (lähtökohtaisesti osuuksin 50/50).

Lue lisää

Mihin nolouden mestari nyt suvereenisti unohtaa, niin paljon mainostamansa avio-oikeuden ja jota perännyt useampaan kertaan, useammassa ketjussa raivokkaasti ja raivon vallassa vaatinut huomioimaan?

Jännä juttu nyt, eli tarkoittaako nolouden kulta, hopea, että pronssimitalit omaava noloksi, ettei sitä olekkaan?

Vastaus, jos leski on omistanut ulkomaanasunnon ennen avioliittoa, asunnon voi leski myydä. Jos asunto on ostettu avioliiton aikana yhteistuumin, leski ei voi sitä myydä ilman perillisen, eli puolisosi suostumusta, vihjeen saat siitä, pyysihän se asunnon vaihtamiseenkin kerran ja perintökaaren mukaan pesänselvittäjä/-jakajakaan ei voi myydä ilman suostumusta, niin miten voisi edes leskikään?

Jos leski on ostanut asunnon täysin omilla rahoilla, niin on tulkinta kysymys voiko myydä, mutta perukirjaan on merkitty omaisuusarvo josta vähennetty velat, ja lopputulema on puolet tuosta on silloin perilliselle tulevaa, siis jos ei vaihtoja tehdä, myydä mitään.

Se oli siis aso-asunto mikä leskellä on nyt, eli vaihtoi päikseen asuntoon jonka saa hallintaan maksamalla määrätyn prosenttimäärän mukaisen maksun, kuinka se on mahdollista? Onko nyt varma, ettei lesken kodiksi jäänyttä asuntoa ole myyty ja osa rahoista sijoitettu aso-asuntoon ja loput rahoista liene missä?

Avioehto on ainoa joka sulkee avio-oikeuden joko kokonaan tai osittain pois avioliitosta ja jos tuota ei ole, niin tällöin on avio-oikeus omaisuuteen, pois lukien se omaisuus mikä avioliittolaissa on niin sanottu.

Joskus keittää yli nuo nurkan takaa haukkuvat, pahoitteluni teiltä siitä, mutta järkeni leikkaa paremmin kuin monilla muilla.

Lawetorder kirjoitti:

Vastaus, jos leski on omistanut ulkomaanasunnon ennen avioliittoa, asunnon voi leski myydä. Jos asunto on ostettu avioliiton aikana yhteistuumin, leski ei voi sitä myydä ilman perillisen, eli puolisosi suostumusta, vihjeen saat siitä, pyysihän se asunnon vaihtamiseenkin kerran ja perintökaaren mukaan pesänselvittäjä/-jakajakaan ei voi myydä ilman suostumusta, niin miten voisi edes leskikään?

Jos leski on ostanut asunnon täysin omilla rahoilla, niin on tulkinta kysymys voiko myydä, mutta perukirjaan on merkitty omaisuusarvo josta vähennetty velat, ja lopputulema on puolet tuosta on silloin perilliselle tulevaa, siis jos ei vaihtoja tehdä, myydä mitään.

Se oli siis aso-asunto mikä leskellä on nyt, eli vaihtoi päikseen asuntoon jonka saa hallintaan maksamalla määrätyn prosenttimäärän mukaisen maksun, kuinka se on mahdollista? Onko nyt varma, ettei lesken kodiksi jäänyttä asuntoa ole myyty ja osa rahoista sijoitettu aso-asuntoon ja loput rahoista liene missä?

Avioehto on ainoa joka sulkee avio-oikeuden joko kokonaan tai osittain pois avioliitosta ja jos tuota ei ole, niin tällöin on avio-oikeus omaisuuteen, pois lukien se omaisuus mikä avioliittolaissa on niin sanottu.

Joskus keittää yli nuo nurkan takaa haukkuvat, pahoitteluni teiltä siitä, mutta järkeni leikkaa paremmin kuin monilla muilla.

Lue lisää

Tarkennus vielä, siis aikaisempikinko asunto oli aso-asunto?

Minä lopetan sinun neuvomisesi, kun ei näköjään sinullekaan mikään mene perille - edes se, että jos Espanjan asunto on hankittu lesken nimiin, niin se on ollut lesken omistama alusta pitäen -siitä riippumatta, miten omistus on perukirjaan kirjattu.

Suomessa nimiperiaate on lähtökohtana eli omaisuus katsotaan sen omistamaksi, jonka nimi on saantokirjassa. Nimiperiaatteesta poikkeamiseen vaaditaan vahvat perusteet. Jos siis asunnon kauppakirjassa ostajana on vain leski, hän on asunnon omistaja.

Sinäkään -L-tomppelin tavoin - et näy ymmärtävän sitä, että omistusoikeus ja avio-oikeus ovat eri asioita, vaikka olen asian ainakin pariin kertaan seikkaperäisesti selvittänyt. Avio-oikeuden nojalla miehesi voisi ehkä osituksessa saada leskeltä tasinkona rahaa tai osuuden Espanjan asuntoon - mutta vain, jos leski muuttaisi aiempaa kantaansa ja luopuisi vetoamasta lesken tasinkoprivilegiin.

En viitsi energiaa asinun asiaasi enempää kuluttaa, usko sinä helppoheikkiä, jos haluat uskoa.

Nolo123 kirjoitti:

Minä lopetan sinun neuvomisesi, kun ei näköjään sinullekaan mikään mene perille - edes se, että jos Espanjan asunto on hankittu lesken nimiin, niin se on ollut lesken omistama alusta pitäen -siitä riippumatta, miten omistus on perukirjaan kirjattu.

Suomessa nimiperiaate on lähtökohtana eli omaisuus katsotaan sen omistamaksi, jonka nimi on saantokirjassa. Nimiperiaatteesta poikkeamiseen vaaditaan vahvat perusteet. Jos siis asunnon kauppakirjassa ostajana on vain leski, hän on asunnon omistaja.

Sinäkään -L-tomppelin tavoin - et näy ymmärtävän sitä, että omistusoikeus ja avio-oikeus ovat eri asioita, vaikka olen asian ainakin pariin kertaan seikkaperäisesti selvittänyt. Avio-oikeuden nojalla miehesi voisi ehkä osituksessa saada leskeltä tasinkona rahaa tai osuuden Espanjan asuntoon - mutta vain, jos leski muuttaisi aiempaa kantaansa ja luopuisi vetoamasta lesken tasinkoprivilegiin.

En viitsi energiaa asinun asiaasi enempää kuluttaa, usko sinä helppoheikkiä, jos haluat uskoa.

Lue lisää

Esitä lainnimike ja pykälä joka näin sanoo, niin uskon, muutoin mennään avioliittolain, että perintökaaren mukaan.

Vaiko mitä tarkoittaa perustuslain 2§ 3mom??

Ethän sinä ole esittänyt kirjoittamisesi tueksi yhtään mitään, avioliittolaki oli ainoa ja siitäkin kovasti toit esille avio-oikeutta, kun oli kysymys omistamisesta, koeta nyt jo päättää, vai oletko se sinä juurikin poikasi kusettaja?

Miksi ihmeessä alat kysyjälle raivoomaan, raivoa vaan itsellesi ja homeisille aivoilleši

Lawetorder kirjoitti:

Esitä lainnimike ja pykälä joka näin sanoo, niin uskon, muutoin mennään avioliittolain, että perintökaaren mukaan.

Vaiko mitä tarkoittaa perustuslain 2§ 3mom??

Ethän sinä ole esittänyt kirjoittamisesi tueksi yhtään mitään, avioliittolaki oli ainoa ja siitäkin kovasti toit esille avio-oikeutta, kun oli kysymys omistamisesta, koeta nyt jo päättää, vai oletko se sinä juurikin poikasi kusettaja?

Miksi ihmeessä alat kysyjälle raivoomaan, raivoa vaan itsellesi ja homeisille aivoilleši

Lue lisää

Ps, leskellä oli vähemmän omaisuutta, kuin edesmenneellä puolisolla, niin kerro miksi leski vetoaa privilegitiimiin??????

Esitä myös tuo kysymys itsellesi.

Kysyjä sanoi, että jakoa ei tehty, koska leski vetosi privilegitiimiin, tuo muuten on ihan virallinen nimi sille, ei siis tasinkoprivilegi.

Eihän sulla ressukalla ole edes nimikkeetkään hallussa.

Ap kirjoitti"Kun velat ja hautajaiskulut oli vähennetty, lesken varallisuus oli pienempi kuin vainajan. Tuossa tapauksessahan kuolinpesän pitää maksaa leskelle tasinko.

perkaari kirjoitti:

Ap kirjoitti"Kun velat ja hautajaiskulut oli vähennetty, lesken varallisuus oli pienempi kuin vainajan. Tuossa tapauksessahan kuolinpesän pitää maksaa leskelle tasinko.

Aivan, mutta tässä tapauksessa leski oli kääntänyt privilegitiimin toisin päin ja vedonnut siihen ettei pesänjakoa suoritettaisi, eli harhauttanut rintaperillistä ettei hän vaatisi pesän jakoa.

Privilegitiimiin voi vedota vain ja ainoastaan varakkaampi eloonjäänyt puoliso ettei hänen tarvitse suorittaa tasinkoa kuolinpesälle, eli tässä tapauksessa ei ole kuolinpesällä velvollisuutta suorittaa tasinkoa.

"Lesken tasinko-oikeudella eli tasinkoprivilegillä tarkoitetaan lesken oikeutta olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille. Puolison kuoleman jälkeen toimitetaan omaisuuden ositus. Eloonjäänyt puoliso ei ole osituksen jälkeen velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison perillisille.".

Varmaan olet kahlannut ketjun läpi, mutta lukemiseen tarkkuutta, koska tuo asia jo ilmeni ketjun aloituksessa mistä oli kyse.

Lawetorder kirjoitti:

Aivan, mutta tässä tapauksessa leski oli kääntänyt privilegitiimin toisin päin ja vedonnut siihen ettei pesänjakoa suoritettaisi, eli harhauttanut rintaperillistä ettei hän vaatisi pesän jakoa.

Privilegitiimiin voi vedota vain ja ainoastaan varakkaampi eloonjäänyt puoliso ettei hänen tarvitse suorittaa tasinkoa kuolinpesälle, eli tässä tapauksessa ei ole kuolinpesällä velvollisuutta suorittaa tasinkoa.

"Lesken tasinko-oikeudella eli tasinkoprivilegillä tarkoitetaan lesken oikeutta olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille. Puolison kuoleman jälkeen toimitetaan omaisuuden ositus. Eloonjäänyt puoliso ei ole osituksen jälkeen velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison perillisille.".

Varmaan olet kahlannut ketjun läpi, mutta lukemiseen tarkkuutta, koska tuo asia jo ilmeni ketjun aloituksessa mistä oli kyse.

Lue lisää

En ala inttämään , kun AP:n ekassa viestissä väittää lesken olleen varakkaampi ja jonkun hetken päästä köyhempi, samassa perukirjassako noin, ei kai köyhempi edes vetoa tasinkoprivilegiin? Täytynyt olla tumpelo perukirjan tekijä? "privilegitiimi", ei ole olemassakaan... "Varmaan olet kahlannut ketjun läpi, mutta lukemiseen tarkkuutta, koska tuo asia jo ilmeni ketjun aloituksessa mistä oli kyse." KUITTI, kun et parempaan pystynyt.