Mikä on tietoisuuden evolutiivinen valtti? Miksi se on kehittynyt tasolle missä se nyt on?
Vaiko vain välttämätön seuraus
töksäytys
87
1178
Vastaukset
- tieteenharrastaja
Tästä asiasta on perusteellinen ja järkeenkäypä esitys Hararin kirjoissa "Sapiens" ja "Deus". Palstalta löydät kaksi keskustelua, joissa niitä referoidaan. Kirjoittaja on historiatieteilijä mutta viittaa monesti arkeologian, neuropsykologian ja biologian tutkimustuloksiin.
Lyhyesti todeten korkea tietoisuus tuottaaHararin mielestä kaksi evolutiivista valttia; avorakenteisen käsitteellisen ajattelun ja sen seurauksena symbolisen viestinnän, sekä jaettujen kuvitelmien suuresti laajentaman ihmisjoukkojen yhteistyökyvyn. Edellinen on ihmislajin tieteen ja teknologian sekä jälkimmäinen politiikan ja talouden perusta.- töksäytys
Lähinnä hain, että miksi tietoinen olemassaolo on vienyt voiton tiedostamattomasta.
töksäytys kirjoitti:
Lähinnä hain, että miksi tietoinen olemassaolo on vienyt voiton tiedostamattomasta.
Vienyt voiton? Mitä se bakteerien kasvualusta taas isottelee?
Ihminen on aiheuttamassa kuudetta sukupuuttoaaltoa, joka saattaa helpostikin johtaa myös ihmisen häviämiseen Maan päältä. Pölyttävät hyönteiset ovat vähentyneet hälyyttävästi etenkin Euroopassa ja USA:ssa. Se voi muodostua vakavaksi uhkaksi hyönteispölytteisille lajeille ja tietenkin myös ravintokasveille. Kun avainlajit häviävät paikalliset ja laajemmatkin ekokatastrofit voivat lisääntyä. Ongelma on se, ettemme välttämättä tunnista avainlajeja.
On mahdollista, että Homos sapiensille kongi kumahtaa, mutta bakteerit eikun porskuttaa.- töksäytys
agnoskepo kirjoitti:
Vienyt voiton? Mitä se bakteerien kasvualusta taas isottelee?
Ihminen on aiheuttamassa kuudetta sukupuuttoaaltoa, joka saattaa helpostikin johtaa myös ihmisen häviämiseen Maan päältä. Pölyttävät hyönteiset ovat vähentyneet hälyyttävästi etenkin Euroopassa ja USA:ssa. Se voi muodostua vakavaksi uhkaksi hyönteispölytteisille lajeille ja tietenkin myös ravintokasveille. Kun avainlajit häviävät paikalliset ja laajemmatkin ekokatastrofit voivat lisääntyä. Ongelma on se, ettemme välttämättä tunnista avainlajeja.
On mahdollista, että Homos sapiensille kongi kumahtaa, mutta bakteerit eikun porskuttaa.Okei. On taas vaikeaa... Meillä on tietoisuus. Miksi meidän tapauksessa tietoisuus on ollut parempi kuin ei-tietoisuus? Vai onko tiedostaminen yhdentekevää?
- EiRekAgno
töksäytys kirjoitti:
Okei. On taas vaikeaa... Meillä on tietoisuus. Miksi meidän tapauksessa tietoisuus on ollut parempi kuin ei-tietoisuus? Vai onko tiedostaminen yhdentekevää?
Ihminen ei olisi ihminen ilman tietoisuutta ja muuhun eläinkuntaan varsin nähden varsin kehittynyttä kognitiivista kyvykkyyttä. Älykkyys antaa kilpailuedun, jos älykkyys ehtii kehittyä riittävästi, ennen kuin sen vaatima hinta tappaa lajin sukupuuttoon. Suunilleen 70 000 vuotta sitten Homo suvun loppu kävi varsin lähellä. Pullonkaula näkyy vieläkin genomissamme. Jos me olisimme poistuneet, neandertalit olisivat todennäköisesti planeettamme älykköjä.
En tiedä ymmärränkö kysymystäsi oikein? - töksäytys
EiRekAgno kirjoitti:
Ihminen ei olisi ihminen ilman tietoisuutta ja muuhun eläinkuntaan varsin nähden varsin kehittynyttä kognitiivista kyvykkyyttä. Älykkyys antaa kilpailuedun, jos älykkyys ehtii kehittyä riittävästi, ennen kuin sen vaatima hinta tappaa lajin sukupuuttoon. Suunilleen 70 000 vuotta sitten Homo suvun loppu kävi varsin lähellä. Pullonkaula näkyy vieläkin genomissamme. Jos me olisimme poistuneet, neandertalit olisivat todennäköisesti planeettamme älykköjä.
En tiedä ymmärränkö kysymystäsi oikein?Koitan vielä selventää. Jotkin eliöt eivät ole tietoisia, me olemme tietoisia. Jossain kohtaa evoluutiossamme – olkoon sitten tapahtuma kuinka nopea tai hidas ja kaukana tahansa – olemme muuttuneet tiedottomasta tietoiseksi. Mikä on ollut tämän muuttumisen etu, jos mikään?
- Epiphaniuseikirj
"Lähinnä hain, että miksi tietoinen olemassaolo on vienyt voiton tiedostamattomasta."
Hyvä ja rationaalinen kysymys.
Koko luomakunta tuntuu olevan rationaalinen. Rationaalisen mielen hyvin pitkälle ymmärrettävä.
Mutta miksi luomakunta on rationaalinen?
Jos rationaalisuutesi olisi noussut irrationaalisuudesta, niin voisitko edes luottaa siihen?
Evoluutiolla ei ole suuntaa. Evoluutio on muutosta eliöissä.
Se että monet pitää tietoisuutta hiljalleen kehittyneenä (eteenpäin ja ylöspäin)
On enemmänkin myytti kuin todellista tieteellistä faktaa.
Vaikka maailmassa onkin ollut pitkän aikaa nykyihmisen lähisukulaisia, jotka ovat osanneet käyttää yksinkertaisia työkaluja(niin osaa esim variksetkin) ja piirtää kuvioita sormilla(jotkut norsutkin osaa kärsällään) niin emme tarkalleen tiedä koska ihminen alkoi pitää itseään "minänä", tai kuka/ketkä olivat ensimmäisiä kenelle mielenmallit alkoivat avautua.
Kuka keksi ensimmäisen tarinan tai runon jne.
Nuo muinaiset ihmisen lähisukuaiset saattoivat hyvinkin olla tietoisuudessa monien muiden eläinten tasolla.
Mutta kuten hyviin myytteihin ja tarinoihin kuuluu, jostain heikosta altavastaajasta hiljalleen kehittyy tarinamme sankari. Pikkuhiljaa tuo sankari nousee ja alkaa hallita ympäristöään. Keksii maanviljelyksen ja rakennusteknologiaa. Seuraavassa kuvassa mukaan astuu tiede ja sen tuomat mahdollisuudet. Seuraavalla sivulla tiede, teknologia ja ihminen yhdistyy ja tuloksena on homodeus, puolijumala. Ehkä myös tekoäly joka ohittaa jumaluudessaan jopa puolijumalat.
Tarina vaatii arvoisensa päätöksen ja lopulta luonto kuitenkin nujertaa tämän pienen sankarimme joka nousi mutakuopista puolijumalaksi.
Kaikki tähdet alkavat himmetä, niin meidän aurinkommekin. Huikean tarinan päätös on, että kaikki palaa siihen mistä lähtikin. Universumimme luhistuu ja palaa olemattomuuteen.
Suunnilleen näin. Siis tässä myytissä.
Tämä kirjoitus perustui osittain cs lewisin esseeseen: The funeral of the great myth - töksäytys
Epiphaniuseikirj kirjoitti:
"Lähinnä hain, että miksi tietoinen olemassaolo on vienyt voiton tiedostamattomasta."
Hyvä ja rationaalinen kysymys.
Koko luomakunta tuntuu olevan rationaalinen. Rationaalisen mielen hyvin pitkälle ymmärrettävä.
Mutta miksi luomakunta on rationaalinen?
Jos rationaalisuutesi olisi noussut irrationaalisuudesta, niin voisitko edes luottaa siihen?
Evoluutiolla ei ole suuntaa. Evoluutio on muutosta eliöissä.
Se että monet pitää tietoisuutta hiljalleen kehittyneenä (eteenpäin ja ylöspäin)
On enemmänkin myytti kuin todellista tieteellistä faktaa.
Vaikka maailmassa onkin ollut pitkän aikaa nykyihmisen lähisukulaisia, jotka ovat osanneet käyttää yksinkertaisia työkaluja(niin osaa esim variksetkin) ja piirtää kuvioita sormilla(jotkut norsutkin osaa kärsällään) niin emme tarkalleen tiedä koska ihminen alkoi pitää itseään "minänä", tai kuka/ketkä olivat ensimmäisiä kenelle mielenmallit alkoivat avautua.
Kuka keksi ensimmäisen tarinan tai runon jne.
Nuo muinaiset ihmisen lähisukuaiset saattoivat hyvinkin olla tietoisuudessa monien muiden eläinten tasolla.
Mutta kuten hyviin myytteihin ja tarinoihin kuuluu, jostain heikosta altavastaajasta hiljalleen kehittyy tarinamme sankari. Pikkuhiljaa tuo sankari nousee ja alkaa hallita ympäristöään. Keksii maanviljelyksen ja rakennusteknologiaa. Seuraavassa kuvassa mukaan astuu tiede ja sen tuomat mahdollisuudet. Seuraavalla sivulla tiede, teknologia ja ihminen yhdistyy ja tuloksena on homodeus, puolijumala. Ehkä myös tekoäly joka ohittaa jumaluudessaan jopa puolijumalat.
Tarina vaatii arvoisensa päätöksen ja lopulta luonto kuitenkin nujertaa tämän pienen sankarimme joka nousi mutakuopista puolijumalaksi.
Kaikki tähdet alkavat himmetä, niin meidän aurinkommekin. Huikean tarinan päätös on, että kaikki palaa siihen mistä lähtikin. Universumimme luhistuu ja palaa olemattomuuteen.
Suunnilleen näin. Siis tässä myytissä.
Tämä kirjoitus perustui osittain cs lewisin esseeseen: The funeral of the great mythOhi aiheesta.
Maapallolla on paljon runsaammin eliöitä, joilla ei arvella olevan minkäänlaista tietoisuutta, verrattuna sellaisiin, joilla tietoisuutta arvellaan olevan.
Joten ei tietoisuus, varsinkaan ihmismäinen, välttämättä mikään valtti ole.- jlkjlkjlkj
Niukoissa oloissa isot aivot näännyttävät käyttäjänsä. Älymme hinta on biologisesti kallis.
- töksäytys
Tiede ei siis tiedä mikä tietoisuuden valintaetu olisi?
töksäytys kirjoitti:
Tiede ei siis tiedä mikä tietoisuuden valintaetu olisi?
Kyse on edun ja haitan suhteesta. Tietoisuus liittyy kognitiivisiin kykyihin ja ne ovat varmasti eläimelle hyödyllisiä. Biologian kannalta kyse on siitä, millaisen hinnan kognitiosta joutuu maksamaan. Parantaako älykkyys selviytymistä enemmän kuin sen kehittämien ja ylläpito vaatii resursseja. Siitä ekologiassa on kyse.
Pääsääntöisesti evoluutiobiologia ja ekologia toimivat yliopistojen bilsanlaitoksissa samassa osastossa. Yhtymäkohtia on paljon.agnoskepo kirjoitti:
Kyse on edun ja haitan suhteesta. Tietoisuus liittyy kognitiivisiin kykyihin ja ne ovat varmasti eläimelle hyödyllisiä. Biologian kannalta kyse on siitä, millaisen hinnan kognitiosta joutuu maksamaan. Parantaako älykkyys selviytymistä enemmän kuin sen kehittämien ja ylläpito vaatii resursseja. Siitä ekologiassa on kyse.
Pääsääntöisesti evoluutiobiologia ja ekologia toimivat yliopistojen bilsanlaitoksissa samassa osastossa. Yhtymäkohtia on paljon."Parantaako älykkyys selviytymistä enemmän kuin sen kehittämien ja ylläpito vaatii resursseja."
Ja pitää huomauttaa, ettei ihmisen mahdollisesta älykkyydestä (ja tietoisuudesta) ole mitään apua out-of-the-box, vaan vaatii pitkän raskausajan lisäksi pitkän kasvatussuhteen (ihmistä pidetään "aikuisena" vasta reilu 15-vuotta syntymän jälkeen, kun esimerkiksi nuijapäät ja kaikki vastaavat ovat omillaan heti).- töksäytys
agnoskepo kirjoitti:
Kyse on edun ja haitan suhteesta. Tietoisuus liittyy kognitiivisiin kykyihin ja ne ovat varmasti eläimelle hyödyllisiä. Biologian kannalta kyse on siitä, millaisen hinnan kognitiosta joutuu maksamaan. Parantaako älykkyys selviytymistä enemmän kuin sen kehittämien ja ylläpito vaatii resursseja. Siitä ekologiassa on kyse.
Pääsääntöisesti evoluutiobiologia ja ekologia toimivat yliopistojen bilsanlaitoksissa samassa osastossa. Yhtymäkohtia on paljon.Leikitään, että voimme tehdä robotin, joka suoriutuu kutakuinkin kaikesta mistä mekin. Läpäisee Turingin testin ja niin päin pois. Mikä on se hyöty minkä tietoisuus meillä ihmisillä tähän tuo?
- tieteenharrastaja
töksäytys kirjoitti:
Leikitään, että voimme tehdä robotin, joka suoriutuu kutakuinkin kaikesta mistä mekin. Läpäisee Turingin testin ja niin päin pois. Mikä on se hyöty minkä tietoisuus meillä ihmisillä tähän tuo?
Häh:
"Mikä on se hyöty minkä tietoisuus meillä ihmisillä tähän tuo?"
Tietenkin kyvyn tehdä tuo ihmetemppu, jos se on edes teoriassa mahdollinen. Tai jättää tekemättä, jos siinä ei nähdä hyötyä. - töksäytys
tieteenharrastaja kirjoitti:
Häh:
"Mikä on se hyöty minkä tietoisuus meillä ihmisillä tähän tuo?"
Tietenkin kyvyn tehdä tuo ihmetemppu, jos se on edes teoriassa mahdollinen. Tai jättää tekemättä, jos siinä ei nähdä hyötyä.Voi juma... Mikä on se tietoisuuden hyöty mikä muuten samaan pystyvältä robotilta puuttuu?
agnoskepo kirjoitti:
Kyse on edun ja haitan suhteesta. Tietoisuus liittyy kognitiivisiin kykyihin ja ne ovat varmasti eläimelle hyödyllisiä. Biologian kannalta kyse on siitä, millaisen hinnan kognitiosta joutuu maksamaan. Parantaako älykkyys selviytymistä enemmän kuin sen kehittämien ja ylläpito vaatii resursseja. Siitä ekologiassa on kyse.
Pääsääntöisesti evoluutiobiologia ja ekologia toimivat yliopistojen bilsanlaitoksissa samassa osastossa. Yhtymäkohtia on paljon.<<Kyse on edun ja haitan suhteesta.>>
Juuri näin. Ja sekä etu että haitta ovat riippuvaisia siitä, minkälaisen kokonaisuuden osa kukin ominaisuus on. Kirahville on eittämättä hyötyä pitkästä kaulasta, mutta on väärin sanoa, että "eläimelle pitkästä kaulasta on etua". Joillekin eläimille on, joillekin ei. Vastaavasti korkeampi tietoisuuden taso ei olisi kirahville suuri etu.marathustra kirjoitti:
"Parantaako älykkyys selviytymistä enemmän kuin sen kehittämien ja ylläpito vaatii resursseja."
Ja pitää huomauttaa, ettei ihmisen mahdollisesta älykkyydestä (ja tietoisuudesta) ole mitään apua out-of-the-box, vaan vaatii pitkän raskausajan lisäksi pitkän kasvatussuhteen (ihmistä pidetään "aikuisena" vasta reilu 15-vuotta syntymän jälkeen, kun esimerkiksi nuijapäät ja kaikki vastaavat ovat omillaan heti)."ihmistä pidetään "aikuisena" vasta reilu 15-vuotta syntymän jälkeen"
Tämä on yksi osa kognitiivisten kykyjen hintaa. Sapiensin syntyessä pään koko on jo niin suuri, että synnytys on äidille riski. Silti ihmisvauva on niin kehittymätön, että se vaatii vuosia emon ja lauman huolenpitoa. Tämä altistaa suurelle lapsikuolleisuudelle, joka ei ole populaation kannalta hyväksi.
Toinen hinta on se, että ihmisaivot kuluttavat 20 % kehon tarvitsemasta energiasta, vaikka niiden massa on vain pari prosenttia kehon massasta. Nälänhädän sattuessa isot aivot näännyttävät ihmisen.töksäytys kirjoitti:
Tiede ei siis tiedä mikä tietoisuuden valintaetu olisi?
Ajattele nyt vaikka hyönteisiä?
Onko niillä tietoisuutta?
Joka tapauksessa ne ovat evolutiivisessa mielessä valtavan paljon suurempi menestystarina kuin juuri mikään elöiden joukossa.- töksäytys
kekek-kekek kirjoitti:
Ajattele nyt vaikka hyönteisiä?
Onko niillä tietoisuutta?
Joka tapauksessa ne ovat evolutiivisessa mielessä valtavan paljon suurempi menestystarina kuin juuri mikään elöiden joukossa.Toki. Mutta tietoisia lajeja kuitenkin on, niin mikä hyöty tietoisuudesta heille on ja on ollut?
- tieteenharrastaja
töksäytys kirjoitti:
Voi juma... Mikä on se tietoisuuden hyöty mikä muuten samaan pystyvältä robotilta puuttuu?
Robotti ei osaa tehdä ihmistä, vaikka ihminen robotin. Se siitä "muuten samaan pystymisestä".
- töksäytys
tieteenharrastaja kirjoitti:
Robotti ei osaa tehdä ihmistä, vaikka ihminen robotin. Se siitä "muuten samaan pystymisestä".
Herran tähden sentään kanssasi, jokaikinen kerta. Koitin havainnollistaa – "Leikitään, että voimme tehdä..." – sitä mitä haen takaa ja sinä alat kinaamaan moista. Onko nappia millä sinut saa näkymättömäksi.
Jotenkin annat ymmärtää, että pidät tietoisuutta jotenkin evoluution kruununa. Evoluutiollahan ei ole tavoitteita saati päämääriä. Yksilön kannalta jonkinlainen regeneroituminen lienee kuitenkin parasta mitä voi olla. Taitaa olla jokin eliö, joka ei kuole koskaan ja sitten on jokin salamantereihin kuuluva, joka kasvattaa menetettyjen raajojen tilalle uudet.
Ja loppujen lopuksi kaikki kuolee ennen pitkää, joten olemme aika lailla samalla viivalla kuin muutkin eliöt, vaikka meillä on tietoisuus.Ja pitää vielä lisätä masentava yksityiskohta: sitten kun sinä olet raato, niin sehän on ihan sama minä olet elämäsi elänyt: ihmisenä, lapamatona tai jonain muuna eliönä.
- töksäytys
Kelpoisimman eloonjääminen... Mitä roolia tietoinen kokeminen tässä esittää? Sattuman harmiton tuotos vai hyödyllinen ominaisuus?
töksäytys kirjoitti:
Kelpoisimman eloonjääminen... Mitä roolia tietoinen kokeminen tässä esittää? Sattuman harmiton tuotos vai hyödyllinen ominaisuus?
Se esittää samaa roolia kuin mikä tahansa muu ominaisuus eliöllä. Onko linnun lentotaito sinusta "sattuman harmiton tuotos" vai "hyödyllinen ominaisuus"?
töksäytys kirjoitti:
Kelpoisimman eloonjääminen... Mitä roolia tietoinen kokeminen tässä esittää? Sattuman harmiton tuotos vai hyödyllinen ominaisuus?
"Sattuman harmiton tuotos vai hyödyllinen ominaisuus? "
Kuten ylempänä kirjoitin, riippuu tapauksesta. Ilmaisia lounaita ei ole biologiassakaan.- töksäytys
marathustra kirjoitti:
Se esittää samaa roolia kuin mikä tahansa muu ominaisuus eliöllä. Onko linnun lentotaito sinusta "sattuman harmiton tuotos" vai "hyödyllinen ominaisuus"?
Harmittomalla tarkoitin, ettei maksa mitään, joten jäänyt roikkumaan mukana. Lentotaito on hyödyllinen ominaisuus. Mikä tekee tietoisuudesta hyödyllisen ominaisuuden?
töksäytys kirjoitti:
Harmittomalla tarkoitin, ettei maksa mitään, joten jäänyt roikkumaan mukana. Lentotaito on hyödyllinen ominaisuus. Mikä tekee tietoisuudesta hyödyllisen ominaisuuden?
"Mikä tekee tietoisuudesta hyödyllisen ominaisuuden?"
Jos ei tietoisuus, niin mikä ominaisuus meillä ihmisillä on seuraavana, jolla me menestyisimme tällä planeetalla? Kuinka pitkälle peukalot meidät veisi?
Ja tietoisuudesta tekee hyödyllisen ominaisuuden juuri se, mitä se tietoisuus on.- töksäytys
marathustra kirjoitti:
"Mikä tekee tietoisuudesta hyödyllisen ominaisuuden?"
Jos ei tietoisuus, niin mikä ominaisuus meillä ihmisillä on seuraavana, jolla me menestyisimme tällä planeetalla? Kuinka pitkälle peukalot meidät veisi?
Ja tietoisuudesta tekee hyödyllisen ominaisuuden juuri se, mitä se tietoisuus on.Peukaloiden hyöty nyt on ilmeinen, koitan etsiä mikä tietoisuuden on.
töksäytys kirjoitti:
Peukaloiden hyöty nyt on ilmeinen, koitan etsiä mikä tietoisuuden on.
Et ihan ymmärtänyt kommenttiani. Jos meillä ei olisi tietoisuutta, niin mikä ominaisuus olisi meillä hallitseva? Siinä saat vastauksen tietoisuuden hyödystä.
- töksäytys
marathustra kirjoitti:
Et ihan ymmärtänyt kommenttiani. Jos meillä ei olisi tietoisuutta, niin mikä ominaisuus olisi meillä hallitseva? Siinä saat vastauksen tietoisuuden hyödystä.
Täh. Jos tiedät mikä tietoisuuden hyöty on, kuten peukaloiden, niin kerro.
töksäytys kirjoitti:
Täh. Jos tiedät mikä tietoisuuden hyöty on, kuten peukaloiden, niin kerro.
No jos et sitä älyä, niin peukalot on sitten sinun hallitseva evolutiivinen ominaisuus.
- töksäytys
marathustra kirjoitti:
No jos et sitä älyä, niin peukalot on sitten sinun hallitseva evolutiivinen ominaisuus.
Lapsellisen kuopan itsellesi kaivoit. Olet tietävinäsi muttet kerro.
töksäytys kirjoitti:
Lapsellisen kuopan itsellesi kaivoit. Olet tietävinäsi muttet kerro.
Sinähän laiska olet. Et viitsi vaivata aivojasi, vaan odotat että simppelitkin asiat selitetään sinulle.
- töksäytys
marathustra kirjoitti:
Sinähän laiska olet. Et viitsi vaivata aivojasi, vaan odotat että simppelitkin asiat selitetään sinulle.
Vastasin tähän jo:
"Jos meillä ei olisi tietoisuutta, niin mikä ominaisuus olisi meillä hallitseva?"
En tiedä mitä tuo edes tarkoittaa. Olemme ensisijaisesti tietoisuuksia. Kun sitä ei ole, emme koe olevamme olemassa. - töksäytys
agnoskepo kirjoitti:
"Sattuman harmiton tuotos vai hyödyllinen ominaisuus? "
Kuten ylempänä kirjoitin, riippuu tapauksesta. Ilmaisia lounaita ei ole biologiassakaan.No niin, tietoisuus ei ole ilmainen. Mikä on se hyötö mikä ylittää hinnan?
- töksäytys
töksäytys kirjoitti:
Vastasin tähän jo:
"Jos meillä ei olisi tietoisuutta, niin mikä ominaisuus olisi meillä hallitseva?"
En tiedä mitä tuo edes tarkoittaa. Olemme ensisijaisesti tietoisuuksia. Kun sitä ei ole, emme koe olevamme olemassa.Ja vielä varmuuden vuoksi: en tiedä mikä olisi hallitseva ominaisuutemme, jos meillä ei olisi tietoisuutta. No niin, kerro "simpeli" tietosi.
töksäytys kirjoitti:
Harmittomalla tarkoitin, ettei maksa mitään, joten jäänyt roikkumaan mukana. Lentotaito on hyödyllinen ominaisuus. Mikä tekee tietoisuudesta hyödyllisen ominaisuuden?
"Mikä tekee tietoisuudesta hyödyllisen ominaisuuden? "
Pitkän jankuttamisen jälkeen saatoin löytää pihvin, jota ajoit takaa. Vai?
Ei kai tietoisuus itsessään ole hyödyllinen. Se taitaa kuitenkin olla tiukasti sidoksissa kehittyneisiin kognitiivisiin kykyihin, joista on kiistaton hyöty. Vähän kuin luonnon kytkykauppaa. Jos haluat älyn, jodut hyväksymään myös tietoisuuden.agnoskepo kirjoitti:
"Mikä tekee tietoisuudesta hyödyllisen ominaisuuden? "
Pitkän jankuttamisen jälkeen saatoin löytää pihvin, jota ajoit takaa. Vai?
Ei kai tietoisuus itsessään ole hyödyllinen. Se taitaa kuitenkin olla tiukasti sidoksissa kehittyneisiin kognitiivisiin kykyihin, joista on kiistaton hyöty. Vähän kuin luonnon kytkykauppaa. Jos haluat älyn, jodut hyväksymään myös tietoisuuden.Korjaan. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, älykkyyden hyötykin riippuu olosuhteista. Tietoisuus ja älykkyys tulevat kuitenkin samassa paketissa.
Vastaan kommenttiin kerrallaan lukematta koko ketjua. Siksi tulee väkisinkin toistoa.- töksäytys
agnoskepo kirjoitti:
"Mikä tekee tietoisuudesta hyödyllisen ominaisuuden? "
Pitkän jankuttamisen jälkeen saatoin löytää pihvin, jota ajoit takaa. Vai?
Ei kai tietoisuus itsessään ole hyödyllinen. Se taitaa kuitenkin olla tiukasti sidoksissa kehittyneisiin kognitiivisiin kykyihin, joista on kiistaton hyöty. Vähän kuin luonnon kytkykauppaa. Jos haluat älyn, jodut hyväksymään myös tietoisuuden.Juu, löysit asian ytimen. Eli käsittääksesi tietoisuus on otsikon mukainen välttämätön seuraus (kognitiivisten kykyjen kehityksestä).
töksäytys kirjoitti:
Juu, löysit asian ytimen. Eli käsittääksesi tietoisuus on otsikon mukainen välttämätön seuraus (kognitiivisten kykyjen kehityksestä).
Kyllä.
- tieteenharrastaja
töksäytys kirjoitti:
Juu, löysit asian ytimen. Eli käsittääksesi tietoisuus on otsikon mukainen välttämätön seuraus (kognitiivisten kykyjen kehityksestä).
Voihan se olla myös välttämätön edellytys kognitiivisten kykyjen kehitykselle jostakin rajasta eteenpäin.
- töksäytys
tieteenharrastaja kirjoitti:
Voihan se olla myös välttämätön edellytys kognitiivisten kykyjen kehitykselle jostakin rajasta eteenpäin.
Näyttää siltä, ettei kognitiivisista kyvyistä voi puhua ilman tietoisuutta:
- Määritelmä: tietoisuuden tietoa hankkiva ja käsittelevä ulottuvuus
-Selite: Yleissä mielessä kognitio tarkoittaa kaikkea tieton hankkimiseen ja käsittelemiseen liittyvää tietoista toimintaa.
- mielessä tapahtuva tiedon käsittely; ajattelu tai korkeammat henkiset toiminnot
- tajunnan sisältö, ajattelu, tieto, havaitseminen, havainto.
- Cognition is "the mental action or process of acquiring knowledge and understanding through thought, experience, and the senses"
- Kognitio on kognitiiviseen psykologiaan ja kognitiotieteeseen liittyvä puolitekninen termi, jolla tarkoitetaan niitä mielen ilmiöitä joita voi kuvata/selittää informaation prosessointina. Väljemmin ymmärrettynä "kognitio" tarkoittaa "tietokykyyn" liittyvää ajattelua tai korkeampia henkisiä toimintoja, ilman informaatio-konnotaatioita ja sulkematta pois emootioita tai havaintokykyä. - OnSeHaukiKala
töksäytys kirjoitti:
Näyttää siltä, ettei kognitiivisista kyvyistä voi puhua ilman tietoisuutta:
- Määritelmä: tietoisuuden tietoa hankkiva ja käsittelevä ulottuvuus
-Selite: Yleissä mielessä kognitio tarkoittaa kaikkea tieton hankkimiseen ja käsittelemiseen liittyvää tietoista toimintaa.
- mielessä tapahtuva tiedon käsittely; ajattelu tai korkeammat henkiset toiminnot
- tajunnan sisältö, ajattelu, tieto, havaitseminen, havainto.
- Cognition is "the mental action or process of acquiring knowledge and understanding through thought, experience, and the senses"
- Kognitio on kognitiiviseen psykologiaan ja kognitiotieteeseen liittyvä puolitekninen termi, jolla tarkoitetaan niitä mielen ilmiöitä joita voi kuvata/selittää informaation prosessointina. Väljemmin ymmärrettynä "kognitio" tarkoittaa "tietokykyyn" liittyvää ajattelua tai korkeampia henkisiä toimintoja, ilman informaatio-konnotaatioita ja sulkematta pois emootioita tai havaintokykyä.Niin se näyttää ja niin se on.
- töksäytys
OnSeHaukiKala kirjoitti:
Niin se näyttää ja niin se on.
Sitten näyttää olevan virheellisesti sanottu, että tietoisuus on seurausta kognitiivisten kykyjen kehityksestä, koska ei ole kognitiivisia kykyjä ilman tietoisuutta.
- TurhaaSaivartelua
töksäytys kirjoitti:
Sitten näyttää olevan virheellisesti sanottu, että tietoisuus on seurausta kognitiivisten kykyjen kehityksestä, koska ei ole kognitiivisia kykyjä ilman tietoisuutta.
Jonkin tasoisia kognitiivisia kykyjä on myös eläimillä, joiden ei ole havaittu olevan tietoisia itsestään
Joka tapauksessa kyse on lillukanvarsista. Kognitiivinen kehitys ja tietoisuus ovat voimakkaasti sidoksissa toisiinsa. Tuskin kyetään osoittamaan, että toinen olisi primääri ja toinen sekundäärinen ominaisuus. - töksäytys
TurhaaSaivartelua kirjoitti:
Jonkin tasoisia kognitiivisia kykyjä on myös eläimillä, joiden ei ole havaittu olevan tietoisia itsestään
Joka tapauksessa kyse on lillukanvarsista. Kognitiivinen kehitys ja tietoisuus ovat voimakkaasti sidoksissa toisiinsa. Tuskin kyetään osoittamaan, että toinen olisi primääri ja toinen sekundäärinen ominaisuus.Tietoisuus yhtä kuin kaikki kokemuksellisuus:
"Filosofiassa, psykologiassa ja kognitiotieteessä tietoisuus-sanalla tarkoitetaan tavallisesti kokemuksellisuutta yleensä." - wiki, tietoisuus.
Kognitiosta erikseen ei tarvitse tässä yhteydessä edes puhua.
Noin. Sain itselleni selväksi. töksäytys kirjoitti:
Ja vielä varmuuden vuoksi: en tiedä mikä olisi hallitseva ominaisuutemme, jos meillä ei olisi tietoisuutta. No niin, kerro "simpeli" tietosi.
Minä en tiedä mikä on hallitsevin ominaisuutemme tietoisuuden jälkeen, arvelen jotain fysiikkaan liittyvää eli juuri peukalot tai pystykävely tms. Mutta pystykävelyllä ei rakennettaisi eikä hallittaisi tälläistä imperiumia kuin nyt ihmisellä on. Ehkäpä heittelisimme vielä paskaa savannilla ilman ylikasvanutta tietoisuutta. Jos meitä enää olisi edes olemassa.
Mitkä ovat ihmisen vaihtoehdot? Emme elä veden alla, emme liiassa kuumuudessa tai kylmyydessä, liian ohuessa ilman alassa tai vastaavassa. Tietoisuus on antanut meille keinon sopeutua asioihin, joita emme voi muuttaa. Bakteerilla ei ole tietoisuutta, mutta bakteeri on erittäin mukautumiskykyinen eliö. Ihmiselle on tietoisuudesta ollut selvää etua, koska meillä ei oikein ole muuta. Tietoisuudella taistelemme elintilasta ja eloonjäämisestä.- töksäytys
marathustra kirjoitti:
Minä en tiedä mikä on hallitsevin ominaisuutemme tietoisuuden jälkeen, arvelen jotain fysiikkaan liittyvää eli juuri peukalot tai pystykävely tms. Mutta pystykävelyllä ei rakennettaisi eikä hallittaisi tälläistä imperiumia kuin nyt ihmisellä on. Ehkäpä heittelisimme vielä paskaa savannilla ilman ylikasvanutta tietoisuutta. Jos meitä enää olisi edes olemassa.
Mitkä ovat ihmisen vaihtoehdot? Emme elä veden alla, emme liiassa kuumuudessa tai kylmyydessä, liian ohuessa ilman alassa tai vastaavassa. Tietoisuus on antanut meille keinon sopeutua asioihin, joita emme voi muuttaa. Bakteerilla ei ole tietoisuutta, mutta bakteeri on erittäin mukautumiskykyinen eliö. Ihmiselle on tietoisuudesta ollut selvää etua, koska meillä ei oikein ole muuta. Tietoisuudella taistelemme elintilasta ja eloonjäämisestä.Enpä taida etsiä tolkkua tuosta. Vaikutat sekoittavan tietoisuuden älykkyyteen ja sillä pärjäämiseen.
töksäytys kirjoitti:
Enpä taida etsiä tolkkua tuosta. Vaikutat sekoittavan tietoisuuden älykkyyteen ja sillä pärjäämiseen.
Tuskinpa sekoitan, toisin kuin sinä joka pitää puhelinta älykkäänä.
- töksäytys
marathustra kirjoitti:
Tuskinpa sekoitan, toisin kuin sinä joka pitää puhelinta älykkäänä.
Meillä ei ole taskuissa tietoisuuspuhelimia/tietoisia puhelimia, vaan älypuhelimia.
töksäytys kirjoitti:
Meillä ei ole taskuissa tietoisuuspuhelimia/tietoisia puhelimia, vaan älypuhelimia.
Kirjoitit "Puhelin on älykäs...". Täysin eri asia kuin "älypuhelin". Ehkä sinun kannattaa opiskella mitä tarkoitetaan tietoisuudella eikä laittaa elottomille asioille elollisten ominaisuuksia.
- töksäytys
marathustra kirjoitti:
Kirjoitit "Puhelin on älykäs...". Täysin eri asia kuin "älypuhelin". Ehkä sinun kannattaa opiskella mitä tarkoitetaan tietoisuudella eikä laittaa elottomille asioille elollisten ominaisuuksia.
Mielenkiintoista. Kerro lisää miten se on "täysin eri asia." Vai kuuluuko tämäkin kategoriaan "jos et itse tiedä olet x"? Vahvasti veikkaan.
- tieteenharjoittaja
töksäytys kirjoitti:
Meillä ei ole taskuissa tietoisuuspuhelimia/tietoisia puhelimia, vaan älypuhelimia.
Älypuhelin on mainostermi. Todellisuudessa on kyse pienestä tietokoneesta, johon älypäät ihmiset ovat ohjelmoineet ihmisälyä etäisesti jäljitteleviä toimintoja.
- töksäytys
tieteenharjoittaja kirjoitti:
Älypuhelin on mainostermi. Todellisuudessa on kyse pienestä tietokoneesta, johon älypäät ihmiset ovat ohjelmoineet ihmisälyä etäisesti jäljitteleviä toimintoja.
No shit Sherlock.
- Järkisyitä
Jos et tiedosta omaa olemassa-oloasi on sinun mahdoton tehdä itseäsi koskevia päätöksiä ymmärtäen aidosti niiden merkitys.
- töksäytys
Aivan mainiostihan ei-tiedostava osa eliöstöä pärjää.
- Järkisyitä
En ymmärrä pointtiasi. Kysyttiin evolutionaalista hyötyä. Älykkyydestä on hyötyä, mutta lukuiset tyhmätkin eliöt pärjäävät ihan hyvin.
- töksäytys
Järkisyitä kirjoitti:
En ymmärrä pointtiasi. Kysyttiin evolutionaalista hyötyä. Älykkyydestä on hyötyä, mutta lukuiset tyhmätkin eliöt pärjäävät ihan hyvin.
Puhelin on älykäs, mutta ei tietoinen. En etsi älykkyyden hyötyä, se on ilmeinen, vaan tietoisuuden.
- Järkisyitä
töksäytys kirjoitti:
Puhelin on älykäs, mutta ei tietoinen. En etsi älykkyyden hyötyä, se on ilmeinen, vaan tietoisuuden.
Ja tietoisuuden hyödyllisyydestä kirjoitin: ”Jos et tiedosta omaa olemassa-oloasi on sinun mahdoton tehdä itseäsi koskevia päätöksiä ymmärtäen aidosti niiden merkitys.”
Mikö tuossa oli epäselvää? Ja kyllä olennot, jotka eivät tiedosta olomassa oloaan pärjäävät ihan hyvin,,, Ihan samoin kuin tyhmätkin pärjäävät.
Ajattelen, että siinä vaiheessa, kun älykkyys nousee tasolle, että ymmärrät itsesi olemassaolon sinusta tulee tietoinen. Toki voi olla mekaanisia oppimisjärjestelmiä, mutta aito asioiden ymmärrys mahdollistaa tehokkaamman päättelyn. - töksäytys
Järkisyitä kirjoitti:
Ja tietoisuuden hyödyllisyydestä kirjoitin: ”Jos et tiedosta omaa olemassa-oloasi on sinun mahdoton tehdä itseäsi koskevia päätöksiä ymmärtäen aidosti niiden merkitys.”
Mikö tuossa oli epäselvää? Ja kyllä olennot, jotka eivät tiedosta olomassa oloaan pärjäävät ihan hyvin,,, Ihan samoin kuin tyhmätkin pärjäävät.
Ajattelen, että siinä vaiheessa, kun älykkyys nousee tasolle, että ymmärrät itsesi olemassaolon sinusta tulee tietoinen. Toki voi olla mekaanisia oppimisjärjestelmiä, mutta aito asioiden ymmärrys mahdollistaa tehokkaamman päättelyn."Ja tietoisuuden hyödyllisyydestä kirjoitin: ”Jos et tiedosta omaa olemassa-oloasi on sinun mahdoton tehdä itseäsi koskevia päätöksiä ymmärtäen aidosti niiden merkitys.”
"Mikö tuossa oli epäselvää?"
No se hyöty. Kyllä, jos eliö ei ole tietoinen, silloin eliö ei ole ymmärtämässä tekojansa, lainkaan. Ja kyllä, kun eliö on tietoinen, silloin eliö on tasonsa mukaisesti ymmärtämässä tekojansa. Mutta eihän ymmärtäminen itsessään ole hyöty, vaan ennemmin passiivinen ominaisuus "teen nyt näin, koska x", ellei se johda parempiin lopputuloksiin – mikä lieneekin seuraava vastauksesi.
Mutta johtaako se, eikö moisesta tulisi olla näyttöä? Käytännössä pitäisi siis olla näyttöä tietoisuuden vaikutuksesta päätöksentekoon. Väittäisin ettei ole, ennemmin viitteitä päinvastaisesta. Miten sillä voisikaan olla vaikutusta päätöksentekoon, jos ja kun se itse on seurausta prosessista mikä kaikkea muutakin meissä käsittelee ja ohjaa, aivotoiminnasta. - OtaLääkkeesi
töksäytys kirjoitti:
"Ja tietoisuuden hyödyllisyydestä kirjoitin: ”Jos et tiedosta omaa olemassa-oloasi on sinun mahdoton tehdä itseäsi koskevia päätöksiä ymmärtäen aidosti niiden merkitys.”
"Mikö tuossa oli epäselvää?"
No se hyöty. Kyllä, jos eliö ei ole tietoinen, silloin eliö ei ole ymmärtämässä tekojansa, lainkaan. Ja kyllä, kun eliö on tietoinen, silloin eliö on tasonsa mukaisesti ymmärtämässä tekojansa. Mutta eihän ymmärtäminen itsessään ole hyöty, vaan ennemmin passiivinen ominaisuus "teen nyt näin, koska x", ellei se johda parempiin lopputuloksiin – mikä lieneekin seuraava vastauksesi.
Mutta johtaako se, eikö moisesta tulisi olla näyttöä? Käytännössä pitäisi siis olla näyttöä tietoisuuden vaikutuksesta päätöksentekoon. Väittäisin ettei ole, ennemmin viitteitä päinvastaisesta. Miten sillä voisikaan olla vaikutusta päätöksentekoon, jos ja kun se itse on seurausta prosessista mikä kaikkea muutakin meissä käsittelee ja ohjaa, aivotoiminnasta.On aivan sama mitä sinä väität. Tietenkin tietoisuudella on vaikutusta päätöksentekoon.
Taidat olla pahasti sekaisin, kun jankutat itsestään selvää asiaa päivästä toiseen. - töksäytys
OtaLääkkeesi kirjoitti:
On aivan sama mitä sinä väität. Tietenkin tietoisuudella on vaikutusta päätöksentekoon.
Taidat olla pahasti sekaisin, kun jankutat itsestään selvää asiaa päivästä toiseen.Justiinsa juu. Ensimmäisen kerran mitään sen suuntaista mainitsin. Siis ettei tietoisuus olisi päätöksientekijä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Neuroscience_of_free_will
- autztöxtöx
Tietoisuuden tarkoitus on tietysti jumalan olemassaolon tajuaminen
Kehittyneillä eläimillä on kiistatta tietoisuus itsestään. Tarkoitatko, että niillä on tieto jumalasta?
Hevosten Jumala olisi hevosen näköinen, kuten joku kirjoitti.- tieteenharrastaja
agnoskepo kirjoitti:
Kehittyneillä eläimillä on kiistatta tietoisuus itsestään. Tarkoitatko, että niillä on tieto jumalasta?
Hevosten Jumala olisi hevosen näköinen, kuten joku kirjoitti.Tietoisuus (kognitiivisessä merkityksessä) ei ole vakiopalikka, jota on vain yhtä kokoa. Se, että eläin läpäisee peilitestin ei vielä osoita, että sillä on kaikki muutkin ihmistietoisuuden piirteet tai edes pieni osa niistä.
- JaHaukiOnKala
tieteenharrastaja kirjoitti:
Tietoisuus (kognitiivisessä merkityksessä) ei ole vakiopalikka, jota on vain yhtä kokoa. Se, että eläin läpäisee peilitestin ei vielä osoita, että sillä on kaikki muutkin ihmistietoisuuden piirteet tai edes pieni osa niistä.
No kuka sellaista on edes väittänyt? Eipä taida myöskään eläinten kognitiiviset kyvyt olla yhtä monipuoliset kuin ihmisillä. Silti on kiistaton tosiasia, että eräillä eläimillä on on kyky ajatella ja samoilla lajeilla on usseimmiten yös tietoisuus itsestään. Kognittiiviset kyvyt ja tietoisuus korreloivat.
- tieteenharrastja
Alkuun kyllä riittää matemaattisen äärettömyyden tajuaminen.
- töksäytys
tieteenharrastja kirjoitti:
Alkuun kyllä riittää matemaattisen äärettömyyden tajuaminen.
Siis mitä häh?
- tieteenharrastaja
JaHaukiOnKala kirjoitti:
No kuka sellaista on edes väittänyt? Eipä taida myöskään eläinten kognitiiviset kyvyt olla yhtä monipuoliset kuin ihmisillä. Silti on kiistaton tosiasia, että eräillä eläimillä on on kyky ajatella ja samoilla lajeilla on usseimmiten yös tietoisuus itsestään. Kognittiiviset kyvyt ja tietoisuus korreloivat.
Jos ärsykkeeseen reagointi on ajattelua, monilla mikrobeillakin on kiistattomasti se kyky:
" Silti on kiistaton tosiasia, että eräillä eläimillä on on kyky ajatella ja samoilla lajeilla on usseimmiten yös tietoisuus itsestään."
Tietoisuus on yksi kognitiivinen kyky muiden joukossa, ja vaikea tarkasti määritellä. Mikä tahansa ajattelu ei sen tunnusmerkiksi riitä. - tieteenharrastaja
töksäytys kirjoitti:
Siis mitä häh?
Se oli vastaus ylempänä olleeseen tökstöksiin:
"Tietoisuuden tarkoitus on tietysti jumalan olemassaolon tajuaminen"
- Takaisinkytkentä
Yksi tietoisuuden hyöty on se, että ilman tietoisuutta ei pärjää tietoisten lajitovereiden laumassa. Tietoisuus on kuin riikinkukon pyrstö. Se tervitaan, että voi olla riikinkukko riikinkukolle.
- Hyvä.kirja
Tietoisuus on syntymätön, kuolematon älykkyys, eri muotojen syntymisen taustalta löytyvä järjestävä periaate, joka on valmistanut muotoja miljoonien vuosien ajan voidakseen ilmaista niiden avulla itseään ilmentymättömässä.
Tietoisuus itse on ajaton, ja siksi se ei kehity. Tietoisuus ruumiillistuu näkyvään ulottuvuuteen eli muuttuu muodoksi. Niin tehdessään se siirtyy unenomaiseen tilaan. Äly säilyy, mutta tietoisuus ei enää tiedosta itseään. Se eksyy muotoon ja samaistuu muotoihin.
Ihmisego edustaa planeetallamme yleismaailmallisen unen viimeistä osaa eli tietoisuuden samaistumista muotoon.
Tietoisuutta ei voi menettää, koska se perimmiltään on todellinen minuutesi.
Näin kirjoittaa E.Tolle kirjassaan Uusi Maa.- töksäytys
Mihin ensimmäinen lauseesi perustuu?
- Ajatteleite
No katsos ensiksi se eka solu päätti jakautua kun sillä oli yksinäistä.
On selvää että tuo jakautumistapahtuman aiheutti ensimmäinen ajatus, sillä mitä ihmettä varten solu muuten ihan tarkoituksetta olisi päättänyt jakautua? Eihän sille itselle ollut siitä mitään hyötyä, ei muuta kuin että sai juttukaverin.
Sitten vähitellen ajatustoiminta evolutioitui luononvalinnan kautta ameeboista kärpästen ja Ida-makien kautta simpanssiksi vähin erin, ja sitten tuhansien löytämättömien toinen toistaan älykkäämpien ja siis menestyneempien apinaihmislajien kautta kehittyi nykyinen tavattoman pajon kaikkea eläinälyä suurenmoisempi ihmisäly, jota voi käyttää viisaasti tai sitten evomoraalisesti vain pelkkää vahinkoa aiheuttaen. - Pois.tiedostamattomasta
Koko maailmankaikkeus on tietoinen, mutta ihminen elää egonsa kautta tiedostamattomassa tilassa. Ei kukaan pysty sanomaan mikä kaiken tarkoitus lopulta on, mutta ihmisen pitäisi pyrkiä heräämään tiedostamattomasta tilastaan ja ymmärtää, että me kaikki olemme yhteydessä toisiimme ja luontoon.
Oletteko miettineet miten ihmisen elimistössä ja luonnossa esiintyy samoja muotoja? Verisuonet, joet, puun juuret ja glaksien ja veden pyöriminen. Olemme osa tätä kaikkea, vaikka ego yrittää meitä erillisyyteen ajaa, tappelemaan ja sotimaan mielipiteiden takia. Egon äänelle voi sanoa, että olepas nyt hiljaa siinä.- töksäytys
"Koko maailmankaikkeus on tietoinen"
Millä perusteella? - Pois.tiedostamattomasta
töksäytys kirjoitti:
"Koko maailmankaikkeus on tietoinen"
Millä perusteella?Millä perusteella ei olisi?
- töksäytys
Pois.tiedostamattomasta kirjoitti:
Millä perusteella ei olisi?
Tuskin välität, mutta väitteen esittäjällä on todistustaakka.
- töksäytys
Nostellaas.
Tietoisuuden evolutiivista hyötyä siis hakemassa. Miksi parempi(keillä on) sillä kuin ilman.- tyieteenharrastaja
Tietoisuus on edellytys alkeellista korkeammalle kulttuurievoluutiolle. Tällä taas pystyy nostamaan lajin selviytymiskykyä merkittävässä määrin, kunnes populaation resurssirajoitus alkaa asettaa esteitä.
- töksäytys
tyieteenharrastaja kirjoitti:
Tietoisuus on edellytys alkeellista korkeammalle kulttuurievoluutiolle. Tällä taas pystyy nostamaan lajin selviytymiskykyä merkittävässä määrin, kunnes populaation resurssirajoitus alkaa asettaa esteitä.
En näe perustettasi missään.
- ehkä_jotain
töksäytys kirjoitti:
En näe perustettasi missään.
Lueppa tämä.
https://www.princeton.edu/~graziano/evolution_of_consciousness_2017.pdf
- näin.on
Minä käsitän aivan hyvin sen, että uskova ja varsinkin kreationisti ei ymmärrä järjen käytön hyödyllisyyttä. ;)
- töksäytys
"Filosofiassa, psykologiassa ja kognitiotieteessä tietoisuus-sanalla tarkoitetaan tavallisesti kokemuksellisuutta yleensä." - wiki, tietoisuus.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Lavrov suivaantui Stubbille perustellusti.
Lavrov perusteli suivaantumistaan tosiasioilla Suomen tarinasta sotiemme jälkeen, tutkija Tynkkynen ja pankkihenkilö Sol5011887Sukupuolia on vain kaksi- kohukassista tuli kova tuomio perheenisälle oikeudessa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4d4db0d9-4dda-4ba6-a699-25d725683ad6 Miten näin normaalista kassissa olevasta tekstis3791576Se ei ihan oikeasti vaatisi kuin yhden
Tekstiviestin... Jos rakastat minua vielä toivoisin että laittaisit minulle viestiä. Rakastatko? Oletko oikeasti niin pe641378Eronnut Janni Hussi palaa julkisuuteen - Aloittaa uudessa työssä, joka on aivan uusi pesti Suomessa
Janni Hussi on saanut viime aikoina kohujulkisuutta, kun hänen ja Joel Harkimon avioliitto päättyi eroon kesällä 2025. H181367- 113972
- 51929
JM lukkoliike
Mihin helvetin kuuseen te olette tällä kertaa siirtäneet Lukkoliikkeenne? Sen kerran kun ensimmäisen ja viimesen kerran19916Pankin avajaiset
Osuuspankin uuden toimitilan viralliset avajaiset vetävät väkeä. Kyllä oli outo nauhan leikkaus, kun leikkaajat pyllisti15771Helena Ahti-Hallberg uudessa elämäntilanteessa - Paljastaa eläkehaaveestaan Espanjassa: "Mä.."
Oi, kuulostaa ihanalta eläkepäivillä! Helena Ahti-Hallberg on ostanut kakkoskodin Espanjasta ja hänellä on puolisonsa ka11764Miten kesäsi meni?
Oletko tyytyväinen siihen? Oliko kaivattusi mielessäsi? Lähennyitkö vai etäännyitkö hänen kanssaan?66763