Kuinka tyhjyys voi painaa näin paljon?
Vai onko se puristus,
kuristava tunne rinnassa,
ikävän musta aukko,
joka imee itsensä kokoon?
Jättäen jälkeensä pakahduttavan tunteen sinusta;
katseestasi, hymystäsi, solisevista sanoistasi
ja perhosen lailla leikkuvasta naurustasi,
tietoisuuden siitä, että ne ovat osaltani mennyttä,
haalenevia muistoja, kuin aamuusva,
joka sulautuu syksyn tihkusateeseen ja harmauteen,
kunnes olet vain etäinen muisto viimeisestä hellepäivästä
tässä päättymättömässä marraskuussa.
Ja minä palelen, kunnes totun ikävään,
ja sen kylmiin harsoihin käärinliinoinani.
-w-
Vai onko se puristus,
kuristava tunne rinnassa,
ikävän musta aukko,
joka imee itsensä kokoon?
Jättäen jälkeensä pakahduttavan tunteen sinusta;
katseestasi, hymystäsi, solisevista sanoistasi
ja perhosen lailla leikkuvasta naurustasi,
tietoisuuden siitä, että ne ovat osaltani mennyttä,
haalenevia muistoja, kuin aamuusva,
joka sulautuu syksyn tihkusateeseen ja harmauteen,
kunnes olet vain etäinen muisto viimeisestä hellepäivästä
tässä päättymättömässä marraskuussa.
Ja minä palelen, kunnes totun ikävään,
ja sen kylmiin harsoihin käärinliinoinani.
-w-
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyyneleet tuli. Minäkin tunsin sen.. Kun tiemme erkanivat erään kanssa ja vaikka toivottiin että nähdään, jotenkin tiesin että siihen kaikki päättyi. Kotona harmaa sumu laskeutui mieleeni. Mieleni jaksoi kamppailla pitkään ja sydän toivoi. Mutta turhaan.