Jukka Kemppinen,valtion virkamies voi ilmaista asian vain poliittisesti korrektilla tavalla kutsumalla kaatuneita "punaisiksi" ja "valkoisiksi".
Sen pitemmälle hän ei voi mennä kyselemään vääriä kysymyksiä....
Tarmo Metsälä, Isänmaan puolesta-suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945:
"Prosentuaalisesti eniten menettäneiden 12 kunnan joukossa on kuusi hämäläispitäjää. ämeenlinnasta kaatui 240 miestä."
"Listan kärjessä on Längelmäki, jonka miehistä kaatui 9,82 prosenttia."
"Listan viimeisenä on Pohjanmaan ruotsinkielinen rannikkokunta Bergö 1,04 prosentilla. Keskimääräinen kaatumisprosentti on 4,7."
"Pohjanmaan suuret pitäjät jäävät alle keskimäärän ja ja ruotsinkielissä pitäjissä kaatumisprosentti on yleisesti kahden prosentin vaiheilla."
"Minä kutsun tätä epäoikeudenmukaisuuden listaksi. Ei kai kahdeksan prosentin ero ole voinut olla vaikuttamatta kehitykseen eri puolilla maata."
"Kun ajatellaan, että pahiten kärsineissä pitäjissä sotaan lähteneistä keskimäärin yksi kolmesta kaatui ja kaksi haavoittui, pidän ihmeenä, jos esimerkiksi Längelmäellä on yhtää ehjää kaveria, sanoo Metsälä"
http://www.kaupunkiuutiset.com/artikkelit/arkisto/0129t armo.html
Jukka Kemppinen ja sodissa kaatuneet
23
5781
Vastaukset
- http://vesta.narc.fi/cgi-bi...
Längelmäki oli iso menettäjä sekä 1918 että 1939-45. Suuret menetykset kielivät, että paikkakunta oli punainen kumpanakin aikakautena. Suomen sotasurmat 1914-1922 -hakemiston mukaan längelmäkeläisiä kuoli v.1918 enemmän kuin esim. lahtelaisia, vaikka Lahti oli sentään tuolloin jo kaupunki ja sodan ja sen jälkiselvittelyjen keskeisimpiä tapahtumapaikkoja. Vaasalaisia kuoli 1918 alle viidesosa längelmäkeläisten määrästä ja seinäjokelaisia ei kuollut sotasurmaprojektin tietojen mukaan yhtään.
Vuosina 1939-45 sama toistui: Längelmäki menetti pienemmästä asukasmäärästään huolimatta enemmän miehiä kuin esim. Seinäjoki, Ylihärmä tai se paljon puhuttu ja ylidramatisoitu "Nurmoo". Sattumaako tämä kaikki vainen? Tilastot paljastavat joskus "yllättäviä" yhteensattumia, joille ei tietenkään löydy todellisuudesta mitään tiettyä motiivia, eihän?- Tiedoksi
Pohjalaiset uhoavat isänmaallisuudellaan. Se on täysin perätöntä. Pohjalaisia ei sodissamme kaatunut juurikaan.
Töysä oli ainut poikkeus eikä sekään ole varsinaista pohjanmaata.
Käykääpä huviksenne esim. Närpiön, Ristiniemen, Luodon, Kristiinankaupungin, Nyykaapin sankarihautausmailla. Valkenee vaiettu kuvio hiukan peremmin.
Tehkää vaikka viikonloppumatka noille paikkakunnille. - Surkea näky
Tiedoksi kirjoitti:
Pohjalaiset uhoavat isänmaallisuudellaan. Se on täysin perätöntä. Pohjalaisia ei sodissamme kaatunut juurikaan.
Töysä oli ainut poikkeus eikä sekään ole varsinaista pohjanmaata.
Käykääpä huviksenne esim. Närpiön, Ristiniemen, Luodon, Kristiinankaupungin, Nyykaapin sankarihautausmailla. Valkenee vaiettu kuvio hiukan peremmin.
Tehkää vaikka viikonloppumatka noille paikkakunnille.Kyllä eteleläpohjanmaan sankarihautausmaat ovat isoja poikkeuksetta ja useilla niistä olen käynyt.
Lukekaapas Ilmari Turjan kirja Kumuri, jossa kerrotaan miten Hannukselan divisioonassa annettiin eteläpohjalaisten kaatua oikein urakalla. No pahat sai palkkansa ja Lapuan Lumiaura eversti Laurila siirrettiin Kumurin tapauksen jälkeen Talvelan alaiseksi ja tämäkin kehui hänen suorituksiaan. Tämä tapaus Kumuri sattui jatkosodan hyökkäysvaiheen alussa ja siinä tapatettiin paljon miehiä ihan turhaan ja surutta vain koska olivat eteläpohjalaisia.
Talvisodan surkean lopun lähetessä hyökkäytettiin Nurmolaisia Äyräpään kirkolla ja siitä hyökkäyksestä kerrotaan Pekka Parikan Tatvisota elokuvassakin. Olikohan peräti 70 nurmolaista hangella tuon hölmön tormailun jäljiltä ihan sodan viimeisinä päivinä. - Lueskelija
Surkea näky kirjoitti:
Kyllä eteleläpohjanmaan sankarihautausmaat ovat isoja poikkeuksetta ja useilla niistä olen käynyt.
Lukekaapas Ilmari Turjan kirja Kumuri, jossa kerrotaan miten Hannukselan divisioonassa annettiin eteläpohjalaisten kaatua oikein urakalla. No pahat sai palkkansa ja Lapuan Lumiaura eversti Laurila siirrettiin Kumurin tapauksen jälkeen Talvelan alaiseksi ja tämäkin kehui hänen suorituksiaan. Tämä tapaus Kumuri sattui jatkosodan hyökkäysvaiheen alussa ja siinä tapatettiin paljon miehiä ihan turhaan ja surutta vain koska olivat eteläpohjalaisia.
Talvisodan surkean lopun lähetessä hyökkäytettiin Nurmolaisia Äyräpään kirkolla ja siitä hyökkäyksestä kerrotaan Pekka Parikan Tatvisota elokuvassakin. Olikohan peräti 70 nurmolaista hangella tuon hölmön tormailun jäljiltä ihan sodan viimeisinä päivinä.Oliko majuri Backman sama, joka Viipurissa sitten häippäsi 20. Prikaatin 2. pataljoonansa kanssa lippahivoon ja puolustus romahti ennen aikojaan?
On muuten todella mielenkiintoinen kirja ihan muussakin mielessä kertoessaan ajan tapahtumista päämajassa ja sodan jälkeenkin tapahtuneista kytkyistä. Herkullista kerrontaa Turjan tapaan. Kirja on muistaakseni vuodelta 1989 eli Kekkosen jälkeen julkaistu...sattuneesta syystä!
No nyt on sekin selvitetty! Sama on mies. Suomen Sota -historiateos tuntee yhden Samannimisen ja siinä Osassa 2 käydään läpi kesän 1941 hyökkäysvaihe ja Osassa 7 käydään läpi kesän 1944 taistelut ja sama Kurt Erik Bäckman on molemmissa teoksissa. Asia on tarkistettu teoksien lopussa olevasta nimihakemistosta.
Uuno Tarkin kirjoittamissa kirjoissa kerrotaan tapahtumat Viipurin osalta ja itsemurhaan päätynyt loppu.
Everstiluutnantti Uuno Tarkki on Viipurin tapahtumista kirjoittanut laajaan tutkimukseen perustuneet kaksi kirjaa, vuonna 1990 ilmestyneen "Miksi menetimme Viipurin" ja 1996 "Taistelu Viipurista".
Tässä jäkimmäisessä on koko oikeudenkäynti kerrottuna, samoin nk. henkilökohtaiset ongelmat eli alkoholin käyttö ja puhevika. - Coiffeur
Lueskelija kirjoitti:
Oliko majuri Backman sama, joka Viipurissa sitten häippäsi 20. Prikaatin 2. pataljoonansa kanssa lippahivoon ja puolustus romahti ennen aikojaan?
On muuten todella mielenkiintoinen kirja ihan muussakin mielessä kertoessaan ajan tapahtumista päämajassa ja sodan jälkeenkin tapahtuneista kytkyistä. Herkullista kerrontaa Turjan tapaan. Kirja on muistaakseni vuodelta 1989 eli Kekkosen jälkeen julkaistu...sattuneesta syystä!
No nyt on sekin selvitetty! Sama on mies. Suomen Sota -historiateos tuntee yhden Samannimisen ja siinä Osassa 2 käydään läpi kesän 1941 hyökkäysvaihe ja Osassa 7 käydään läpi kesän 1944 taistelut ja sama Kurt Erik Bäckman on molemmissa teoksissa. Asia on tarkistettu teoksien lopussa olevasta nimihakemistosta.
Uuno Tarkin kirjoittamissa kirjoissa kerrotaan tapahtumat Viipurin osalta ja itsemurhaan päätynyt loppu.
Everstiluutnantti Uuno Tarkki on Viipurin tapahtumista kirjoittanut laajaan tutkimukseen perustuneet kaksi kirjaa, vuonna 1990 ilmestyneen "Miksi menetimme Viipurin" ja 1996 "Taistelu Viipurista".
Tässä jäkimmäisessä on koko oikeudenkäynti kerrottuna, samoin nk. henkilökohtaiset ongelmat eli alkoholin käyttö ja puhevika.Urhoollisestihan nurmoolaiset Äyräpäässä hyök-
käsivät, mutta kaatuneita oli 40 ei 70. Hirvit-
tävä luku tuokin, kun se syntyi hölmöilyn seura-
uksena.
Monesta kirjasta käy selville, että poh-
jalaiset kyllä pohjalaisten tapaan uhosivat ennen
kuin luotien laulu alkoi, mutta sitten uhoilut
loppuivatkin lyhyeen.
Matti Laurila joutui Kumurin taistelujen jälken
sodanjohdon epäsuosioon, kun hän myötäili Poh-
janmaalta tullutta pyyntöä, ettei pohjalaisia
tapatettaisi niin paljon. Nyt jo riittää. Kun
muita heimoja kaatui vielä enemmän ei Laurila
saanut myötätuntoa ja siirrettiin toisiin tehtä-
viin. - Kumu
Coiffeur kirjoitti:
Urhoollisestihan nurmoolaiset Äyräpäässä hyök-
käsivät, mutta kaatuneita oli 40 ei 70. Hirvit-
tävä luku tuokin, kun se syntyi hölmöilyn seura-
uksena.
Monesta kirjasta käy selville, että poh-
jalaiset kyllä pohjalaisten tapaan uhosivat ennen
kuin luotien laulu alkoi, mutta sitten uhoilut
loppuivatkin lyhyeen.
Matti Laurila joutui Kumurin taistelujen jälken
sodanjohdon epäsuosioon, kun hän myötäili Poh-
janmaalta tullutta pyyntöä, ettei pohjalaisia
tapatettaisi niin paljon. Nyt jo riittää. Kun
muita heimoja kaatui vielä enemmän ei Laurila
saanut myötätuntoa ja siirrettiin toisiin tehtä-
viin.Ei taida Coiffeur tuntea tapaus Kumuria lainkaan, lue se Turjan kirja niin tiedät mistä oli kyse!
Kysehän oli sotapetoksesta jota ei siihen aikaan kunnolla koskaan tutkittu. - Käynyt Nurmon haudoilla
Kumu kirjoitti:
Ei taida Coiffeur tuntea tapaus Kumuria lainkaan, lue se Turjan kirja niin tiedät mistä oli kyse!
Kysehän oli sotapetoksesta jota ei siihen aikaan kunnolla koskaan tutkittu.http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/talvisota/nurmolainen_ratsuvaki_talvisodas.htm
Otteita tekstistä joka on pitkä ja perusteellinen, tässä vain osa.
Nurmolainen ratsuväki talvisodassa
KT 12/1968
PAULI TUOMIKOSKI
Tästä hyökkäyksestä muodostui raivoisa taistelu. Tappiot molemmin puolin olivat suuret. Ne olivat niin suuret, että vieläkin, lähes kolmenkymmenen vuoden jälkeen, muuttuneessa yhteiskunnassa, Nurmon seurakunta viettää joka vuosi maaliskuun 5. päivää surun ja murheen päivänä, mutta myös uljuuden, sankaruuden ja isänmaanrakkauden päivänä.
Lähes viisikymmentä heistä nukkui nyt ikuista untaan Vuoksen rantatörmällä Äyräpään kirkkomäen rinteellä lumessa, joka ei enää ollut valkoista. Kymmenet veljistä makasivat sota- tai kenttäsairaaloissa haavoittuneina, vertavuotavina ja rampoina. Mikä oli ollut Luojan tarkoitus, että heidän taistelujensa tie muodostui näin ankaraksi? Tätä taisi jokainen omassa hiljaisuudessaan kysellä. Kukaan ei saanut siihen vastausta silloin ja tuskinpa myöhemminkään, vaikka sitä on kymmenin kerroin kotiseurakunnan valkoisten ristien tarhassakin kyselty.
Nurmon eskadroona menetti tässä taistelussa kaatuneina 44 miestä. Heidän joukossaan kaatui mm. eskadroonan päällikkö Olavi Peltola. Haavoittuneita oli useita kymmeniä ja ainoastaan pari kolme miestä selviytyi taistelusta vammoitta. Toisin sanoen eskadroona menetti määrävahvuuksien mukaan koko taistelevan voimansa. - sekä...
Kumu kirjoitti:
Ei taida Coiffeur tuntea tapaus Kumuria lainkaan, lue se Turjan kirja niin tiedät mistä oli kyse!
Kysehän oli sotapetoksesta jota ei siihen aikaan kunnolla koskaan tutkittu....Turja että Linna molemmat. Eikä Tuntematonkaan kerro ihan täysin tapahtuneista tilanteista. Kumurista sen sijaan tuli telkkaristakin joku aika sitten dokumentti johon luotan huomattavasti enemmän kuin Turjan romaaniin.
Kaikesta huolimatta "Pölhön tölmäys" minunkin mielestäni, olivatpa kaatuneet sitten mistä tahansa. - ..Lilius?!!
Surkea näky kirjoitti:
Kyllä eteleläpohjanmaan sankarihautausmaat ovat isoja poikkeuksetta ja useilla niistä olen käynyt.
Lukekaapas Ilmari Turjan kirja Kumuri, jossa kerrotaan miten Hannukselan divisioonassa annettiin eteläpohjalaisten kaatua oikein urakalla. No pahat sai palkkansa ja Lapuan Lumiaura eversti Laurila siirrettiin Kumurin tapauksen jälkeen Talvelan alaiseksi ja tämäkin kehui hänen suorituksiaan. Tämä tapaus Kumuri sattui jatkosodan hyökkäysvaiheen alussa ja siinä tapatettiin paljon miehiä ihan turhaan ja surutta vain koska olivat eteläpohjalaisia.
Talvisodan surkean lopun lähetessä hyökkäytettiin Nurmolaisia Äyräpään kirkolla ja siitä hyökkäyksestä kerrotaan Pekka Parikan Tatvisota elokuvassakin. Olikohan peräti 70 nurmolaista hangella tuon hölmön tormailun jäljiltä ihan sodan viimeisinä päivinä.Sama suku sörssiin kaikkialla:
Sotapetos,
museovirasto,
Fortum!!??
- Lapin lääni kärsi sotien su...
Hän vertasi sota-arkistosta saamiaan kaatuneiden kuntakohtaisia lukuja Tilastokeskuksen tietoihin kuntien asukasluvuista 1939.
Kosonen valitsi väkilukulähteekseen henkikirjoittajan tietoihin nojaavan Tilastokeskuksen, sillä kirkon kirjoissa on hänen mukaansa päällekkäisyyksiä ja "olemattomia sieluja". Hän sijoitti vainajat kuntiin sen mukaan, missä he olivat kirjoilla kaatumispäivänään.
Kososen laskutavalla väkilukuun suhteutettuna suurimman miestappion kärsi Pyhännän kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Muissa selvityksissä suurimmaksi miestappiokunnaksi mainittu Längelmäki sijoittuu toiselle tilalle.
Helsingin Sanomat uutisoi viikonvaihteessa tutkija Jukka Kemppisen väitteen, jonka mukaan punaiset paikkakunnat kärsivät suhteessa suuremmat miestappiot.
Kosonen on väitteestä yllättynyt: "En ole kiinnittänyt tuohon mitään huomiota. En löydä siihen vahvistusta."
Hänen laskuissaan esimerkiksi Kemissä ja Varkaudessa kaatuneiden prosenttiluku on 2,2, Tampereella 1,8.
Kosonen on kiertänyt sankarihaudoilla eri puolella Suomea. Hän huomauttaa, että sankarihautojen määrä voi vääristää kuntakohtaisia tappioita, sillä mukana on paljon ulkopaikkakuntalaisia.
Esimerkiksi luovutetusta Karjalasta kotoisin olevia sotilaita haudattiin sen kunnan multiin, johon omaiset silloin oli siirretty.
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/artikkeli/1101978553516- Huononäkönen
Kävin Kristiinankaupungin sankarihautausmaalla siinä sisääntuloväylän kohdalla.
En meinannut löytää niitä muutamaa kiveä ensin ollenkaan.
Maarianhaminassa kävi vielä huonommin. En löytänyt koko sankarihautausmaata.
Pitäisko vaihtaa lasit:( - rousto
Huononäkönen kirjoitti:
Kävin Kristiinankaupungin sankarihautausmaalla siinä sisääntuloväylän kohdalla.
En meinannut löytää niitä muutamaa kiveä ensin ollenkaan.
Maarianhaminassa kävi vielä huonommin. En löytänyt koko sankarihautausmaata.
Pitäisko vaihtaa lasit:(Luin mielenkiinolla hesarista tämän kemppisen mielestäni virheelisen selvityksen. Olikin iloinen yllätys tämä kososen harrastus mielessä tehty tutkimus. lukekaa hesari ti 15.2 .
turha morkata suomen ruotsalaisia kyllä he puolustivat maata siinä kuin mekin. ja pohjalaisten on turha uhota. esim talvisodan taipaalen puolustuksesta vastasi suurimmalta osalta keski-suomalaiset joita myös kaatui eniten
esim sumiainen , karstula . kunnia kaikille sankareille asuivatpa missä suomen kolkassa tahansa. - Tarkkanäkönen
rousto kirjoitti:
Luin mielenkiinolla hesarista tämän kemppisen mielestäni virheelisen selvityksen. Olikin iloinen yllätys tämä kososen harrastus mielessä tehty tutkimus. lukekaa hesari ti 15.2 .
turha morkata suomen ruotsalaisia kyllä he puolustivat maata siinä kuin mekin. ja pohjalaisten on turha uhota. esim talvisodan taipaalen puolustuksesta vastasi suurimmalta osalta keski-suomalaiset joita myös kaatui eniten
esim sumiainen , karstula . kunnia kaikille sankareille asuivatpa missä suomen kolkassa tahansa.Kosonenhan sano artikkelissa,että kannatti olla ruotsinkielinen sodassa.
Mitenkä sinä et nähny sitä mutta minä näin!
Onkohan Stadingradin Sanomat sittenkään joka savussa samansisältöinen:( - Mutikka
rousto kirjoitti:
Luin mielenkiinolla hesarista tämän kemppisen mielestäni virheelisen selvityksen. Olikin iloinen yllätys tämä kososen harrastus mielessä tehty tutkimus. lukekaa hesari ti 15.2 .
turha morkata suomen ruotsalaisia kyllä he puolustivat maata siinä kuin mekin. ja pohjalaisten on turha uhota. esim talvisodan taipaalen puolustuksesta vastasi suurimmalta osalta keski-suomalaiset joita myös kaatui eniten
esim sumiainen , karstula . kunnia kaikille sankareille asuivatpa missä suomen kolkassa tahansa."turha morkata suomen ruotsalaisia kyllä he puolustivat maata siinä kuin mekin"
Mutta näin vaan pääsi käymään ja koko Kannaksen puolustus horjui ja petti tuon Summan murtumisen takia! Ja ketkähän siellä oli rintamavastuussa muut kuin levänneet suomenruotsalaisjoukot.
Kun muut linjat kahtapuolen pitivät paljon heveröisemmin ja loppuun uupuneiden joukkojen toimesta niin tämä petti!
Summan mutikassa meni kielikin solmuun ja Summa petti
- Säästösyyt
Viime sotien tappioiden kohdentumisesta on tullut suosittu aihe lehdissä. Tänään 15.2. Hesarissa otsikoidaan "Lapin lääni kärsi sotien suurimman miestappion".
Lehdessä esitellään sotahistorian harrastaja outokumpulainen Taito Kosonen.
Hänellä on vekkuli peruste pakkoruotsille: "Sotahommissa olisi hyvä, jos osaisi ruotsia. Ruotsinkielisellä rannikolla (tappio)prosenttiluvut ovat selvästi pienempiä."
Mitäpä se professori Åke Lindman sanoikaan Ilta-Sanomissa 12.10.2004: "Olen jotenkin pettynyt siihen, etteivät ihmiset lähde katsomaan ruotsinkielistä sotaelokuvaa. Ruotsinkieli on myrkkyä monille. Jos kukaan ei mene katsomaan elokuvaa, niin ei näitä ole järkeä tehdä. Olisimme toivoneet, että Etulinjan edessä olisi menestynyt paremmin. Lindman manailee."
Suomenruotsalaisten käyttäytyminen sotien aikana ja niiden jälkeen elää syvällä suomalaisten kollektiivisessa muistissa. Ja se kuva ei todellakaan ole kaunis! :-(
Kyllä Lapinmiehet kaatua osasi ja kaatuikin niitä aika paljon.
Jänkäjääkärit oli valiojoukkoa loppuun saakka.
Kerrottaisiin asiat kuten ne oli, niin ei olisi aihetta kritiikkiin eikä spekulointeihin.
Näin tehdään poikkeuksetta muidenkin joukko-osastojen kohdalla.
Kyllä aika monet joukko-osastot hajaantuivat taisteluissa ja esim. kuuluisat JänkäJääkärit eli JR 12 hajosi Sallan suunnalla ensimmäisissä taisteluissaan ja siitäkin on kerrottu ihan reilusti. Kaverit vaan ottivat opikseen ja sen koommin sitä ei tapahtunut.
Tämä olikin yksi kovimmista rykmenteistä koko jatkosodassa ja sitä hakkautettiin loppuun saakka kaikilla rintamilla aina Lapinsotaa myöten ja siellä oli tappiot kaatuneinakin aivat toista luokkaa eli alkuperäisiä oli lopussa mukana vain muutama mies!
http://karjala.dyndns.org/metsapirtti/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaakarit.htm
Näistä miehistä ja heidän sotaretkestään se OIKEA sotaelokuva pitäisi tehdä eikä mistään "tiikeri-saagoista"!
Eino Pohjamo: ”Jalkaväkirykmentti 12, kesän kirkkaimpina hetkinä vuonna 1941 perustettu, sammutti itsensä syvimmässä kaamoksessa marraskuun 2. päivänä 1944 ison matkaa napapiirin pohjoispuolella. Koko sodan 1941- 44 aikana JR 12 menetti kaatuneina ja kadonneina 1158 miestä. Haavoittuneita oli 3690 miestä. Rintamakarkureita oli Suurkarin pataljoonasta 65, von Essenin 99 ja Airimon pataljoonasta 291 miestä.
Lopuksi huomaa vielä kaatuneiden ja haavoittuneiden välinen suhdeluku!
Mitenhän nuokin jutut käännettäisiin siinä suunnitellussa "Ihantalan ihmemiehet" elokuvassa sankarisaagaksi? - mopo.nen
Johan on kummia hommia kuin kiertää hautausmailla laskemassa hautakiviä. :D
Ettäkö oo tienneet että kaikki on netissä http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/index.php3
ja sieltä voitte katsoa kuinka monta mistäkin pitäjästä on kuollut. Ja kun vielä hankitta paikkakuntien sodanaikaiset asuinmäärät, niin saatte jotakin vähän tarkempaa, eikä homma olisi luulottelun tasolla.- Hämmästyttävää!
Tuli 2 osumaa. Toisella venäläinen nimi ja toisella suomalainen nimi:
1.luutnantti KUFFSCHINOFF MARTIN ..12.03.1940
2.kersantti LAANTI OLLI HENRIK ..16.09.1943 - mopo.nen
Hämmästyttävää! kirjoitti:
Tuli 2 osumaa. Toisella venäläinen nimi ja toisella suomalainen nimi:
1.luutnantti KUFFSCHINOFF MARTIN ..12.03.1940
2.kersantti LAANTI OLLI HENRIK ..16.09.1943Vai mitä ajattelit?
- Coiffeur
Tietysti kaikki kaatuneet löytyvät netistä, mut-
ta siinä on paljon epätarkkuuttakin. Mm. minun
sukulaisteni osalta.
Karjalaisia kaatui suhteellisesti ehkä kaikkein
eniten. Koska kotipitäjät jäivät ja uhkasivat
jäädä viholliselle tuotiin tynkä-Suomeen satoja
karjalaisia kaatuneita ja haudattiin eri pitä-
jien sankarihautoihin. Esim. Lappeenrannan san-
karihaudassa on 1500 kaatunutta, vaikka Lappeen-
rant oli tuolloin vain pikkukaupunki.
- 06.03.1940
50-58 Rantasalmelaista tapatettiin käskyllä "viimeiseen mieheen". Ei aivan käsky toteutunut ja muutama mies pääsi pakenemaan.
Kannattaa lukea Lauri Immosen kirja "Unohdettujen Rintama"- röppöne
aina ihailtu vainajia!
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/02/sankarivainajia-enemman-kuin-sodassa.html - o tempora o mores
röppöne kirjoitti:
aina ihailtu vainajia!
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/02/sankarivainajia-enemman-kuin-sodassa.htmlNyt tuli sitten ennätys: kaivoit esiin jo yli 5 vuotta vanhan keskustelun. Oi jospa sinulla olisi edes ollut esittää tähän jotain tuoretta tai vimeisimmän tutkimuksen valossa yllättävää uutta faktaa. Tämä on kyllä yksi tämän keskustelupalstan ongelma: keskustelu on tavallaan ajankohtaista, et voi vastata muina miehinä 5 vuotta sitten esitettyyn kysymykseen tai heittää one-lineria pilkkaheittoa johonkin mitä joku on murjaissut 5 vuotta sitten. Teet itsestäsi naurunalaisen. Lienevätkö tämän keskustelun osallistujat enää hengissäkään?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 881567
Kesän odotuksia hyrynsalmella
Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla121440- 981390
- 691250
- 1161150
- 951137
- 69961
Anne Kukkohovi ei myykkään pikkuhousujaan
Kyseessä oli vain markkinointitempaus. Anne höynäytti hienosti kaikkia ja Onlyfans-tilinsä tilaajamäärä lähti jyrkkään n256958Voi Rakas siellä
Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o18925- 37897