Siitä pääätellen, mitä maakunnista peräisin oleva pääministeri ja hallitus teli Aalto-yliopiston tutkijoille, eli lopetti heidän tärkeän työnsä, - ei hllitus tiedä, mitä tekee / on tehnyt.
Kliinikkotutkijoita huolestuttaa, ymmärtävätkö maakuntien päättäjät tutkimuksen merkityksen.
Ymmärtävätkö maakunnat panostaa tutkimukseen?Kuva 1 / 4
Miten käy kliinisen tutkimuksen sote-uudistuksessa?
Huolen nosti esiin Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Anne Remes, joka aloitti Lääketieteen Säätiön puheenjohtajana vuoden alussa.
Hänen mukaansa on todennäköistä, että maakuntien rooli tutkimusrahoituksen jakomallissa korostuu ja valtion ohjausvaikutus vähenee.
– Kliinikkotutkijoilla on pelko, ymmärtävätkö maakuntien päättäjät kautta maan tutkimuksen merkitystä terveydenhuollon tason ylläpitämisessä ja kehittämisessä, hän sanoo.
Samoilla linjoilla on HUS:n tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta. Hän toivoo, että viime vuosien hyvä kehitys HUS:ssa liittyen tutkimukseen osoitettuun kuntarahoitukseen ei tyssää sote-uudistuksessa. Summa on tänä vuonna 14 miljoonaa euroa, kun se vielä 2015 oli kahdeksan miljoonaa.
– HUS on Suomen suurimpia lääketieteen tutkimuksen rahoittajia, Pitkäranta sanoo.
HUS on panostanut tutkimusrahoitukseen myös sitä kautta, että sinne on tänä vuonna palkattu EU-koordinaattori auttamaan kansainvälisen tutkimusrahoituksen haussa.
Pitkäranta muistuttaa, että tutkimus tukee innovaatioineen myös elinkeinoelämää.
VTR-rahaa sosiaalityön tutkimukseen
Valtion tutkimusrahoituksen pieneneminen on puhuttanut jo vuosia. Erityisvastuualueiden kautta jaettava raha oli vielä 1987 suuruudeltaan 91 miljoonaa euroa. Tänä vuonna sen suuruus on 21 miljoonaa euroa. Luvussa on jonkin verran nousua vuoden 2016 aallonpohjasta, jolloin summa oli 16,8 miljoonaa.
– Hakupaine on kova, ja hyviä hakemuksia jää rannalle. Joka kerta kun rahoituspäätökset tulevat ulos, täällä kampuksella on kauhea itku, että miksi minä en saanut rahoitusta, Pitkäranta kuvaa.
Valtion tutkimusrahoituksen (VTR) tuettavaksi tulee sote-uudistuksessa tämänhetkisen lakiluonnoksen mukaan paitsi terveystutkimus, myös sosiaalityön tutkimus.
– Mikäli tutkimuksen ja rahoituksen määrää ei lisätä, osuudet tutkijaa tai tutkimusryhmää kohden pienenevät, Remes sanoo.
Tutkimus kehittää ammattitaitoa
Sekä Remes että Pitkäranta korostavat kliinisen tutkimuksen merkitystä lääkäreiden ammattitaidon kehittämisessä.
– Tutkimuksen heikkenemisen myötä sairaaloistamme katoaisi huippuosaaminen ja terveydenhuollon kehitys pysähtyisi, Remes muotoilee.
Anne Pitkäranta kertoo esimerkin oman professuurinsa alalta eli korva-, nenä- ja kurkkutaudeista. Viime vuonna valmistui Pia Järvenpään väitöskirja aiheesta palan tunne kurkussa.
– Se on vähän epäseksikäs aihe, mutta potilaita on paljon, heitä heitellään milloin minnekin eikä maailmallakaan oikein ole asiantuntemusta. Väitöskirjatutkijasta tuli aiheen kova asiantuntija niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, Pitkäranta sanoo.
Kliinisen tutkimuksen keskeinen tavoite on Anne Pitkärannan mukaan parantaa järjestelmän toimintaa. Tutkimusaiheet nousevat käytännön kysymyksistä.
– Kaikilla tutkimuksilla pitäisi olla impakti, miksi ne tehdään. Emme halua pöytälaatikkotutkimusta, Anne Pitkäranta sanoo.
Pitkäranta esimerkiksi halusi klinikan ylilääkärinä toimiessaan edistää potilaiden nopeaa kotiutusta nielurisaleikkauksen jälkeen.
Niinpä käynnistettiin tutkimus, jossa potilaat satunnaistettiin joko yöpymään leikkauksen jälkeen sairaalassa tai kotiutumaan samana päivänä.
Tulos oli, että saman päivän kotiutus oli turvallista.
– Tutkimus tuotiin välittömästi käytäntöön. En ilman sitä olisi voinut mennä osastolle vain sanomaan, että nyt siirrytte päiväkirurgiaan, Pitkäranta sanoo.
Raha ei ratkaise
Tutkimuksen tekomahdollisuuksia ei ratkaise pelkästään raha. Anne Remes muistuttaa tutkimusta arvostavan yleisen asenteen merkityksestä.
– Arvostus on yleistä positiivista asennetta tutkimusta kohtaan, mutta myös sitä, että kliinisen työn ohessa olisi mahdollista tehdä osin tutkimukseen liittyviä asioita, hän sanoo.
Hänen mielestään tutkimuksen arvostaminen näkyy myös siinä, huomioidaanko tieteellinen meritoituminen, erityisesti tohtorin tutkinto ja dosentuuri, esimerkiksi yliopistosairaaloiden virkoja täytettäessä.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/ymmartavatko-maakunnat-panostaa-tutkimukseen/
Kliinikkotutkijoita huolestuttaa, ymmärtävätkö maakuntien päättäjät tutkimuksen merkityksen.
Ymmärtävätkö maakunnat panostaa tutkimukseen?Kuva 1 / 4
Miten käy kliinisen tutkimuksen sote-uudistuksessa?
Huolen nosti esiin Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Anne Remes, joka aloitti Lääketieteen Säätiön puheenjohtajana vuoden alussa.
Hänen mukaansa on todennäköistä, että maakuntien rooli tutkimusrahoituksen jakomallissa korostuu ja valtion ohjausvaikutus vähenee.
– Kliinikkotutkijoilla on pelko, ymmärtävätkö maakuntien päättäjät kautta maan tutkimuksen merkitystä terveydenhuollon tason ylläpitämisessä ja kehittämisessä, hän sanoo.
Samoilla linjoilla on HUS:n tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta. Hän toivoo, että viime vuosien hyvä kehitys HUS:ssa liittyen tutkimukseen osoitettuun kuntarahoitukseen ei tyssää sote-uudistuksessa. Summa on tänä vuonna 14 miljoonaa euroa, kun se vielä 2015 oli kahdeksan miljoonaa.
– HUS on Suomen suurimpia lääketieteen tutkimuksen rahoittajia, Pitkäranta sanoo.
HUS on panostanut tutkimusrahoitukseen myös sitä kautta, että sinne on tänä vuonna palkattu EU-koordinaattori auttamaan kansainvälisen tutkimusrahoituksen haussa.
Pitkäranta muistuttaa, että tutkimus tukee innovaatioineen myös elinkeinoelämää.
VTR-rahaa sosiaalityön tutkimukseen
Valtion tutkimusrahoituksen pieneneminen on puhuttanut jo vuosia. Erityisvastuualueiden kautta jaettava raha oli vielä 1987 suuruudeltaan 91 miljoonaa euroa. Tänä vuonna sen suuruus on 21 miljoonaa euroa. Luvussa on jonkin verran nousua vuoden 2016 aallonpohjasta, jolloin summa oli 16,8 miljoonaa.
– Hakupaine on kova, ja hyviä hakemuksia jää rannalle. Joka kerta kun rahoituspäätökset tulevat ulos, täällä kampuksella on kauhea itku, että miksi minä en saanut rahoitusta, Pitkäranta kuvaa.
Valtion tutkimusrahoituksen (VTR) tuettavaksi tulee sote-uudistuksessa tämänhetkisen lakiluonnoksen mukaan paitsi terveystutkimus, myös sosiaalityön tutkimus.
– Mikäli tutkimuksen ja rahoituksen määrää ei lisätä, osuudet tutkijaa tai tutkimusryhmää kohden pienenevät, Remes sanoo.
Tutkimus kehittää ammattitaitoa
Sekä Remes että Pitkäranta korostavat kliinisen tutkimuksen merkitystä lääkäreiden ammattitaidon kehittämisessä.
– Tutkimuksen heikkenemisen myötä sairaaloistamme katoaisi huippuosaaminen ja terveydenhuollon kehitys pysähtyisi, Remes muotoilee.
Anne Pitkäranta kertoo esimerkin oman professuurinsa alalta eli korva-, nenä- ja kurkkutaudeista. Viime vuonna valmistui Pia Järvenpään väitöskirja aiheesta palan tunne kurkussa.
– Se on vähän epäseksikäs aihe, mutta potilaita on paljon, heitä heitellään milloin minnekin eikä maailmallakaan oikein ole asiantuntemusta. Väitöskirjatutkijasta tuli aiheen kova asiantuntija niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, Pitkäranta sanoo.
Kliinisen tutkimuksen keskeinen tavoite on Anne Pitkärannan mukaan parantaa järjestelmän toimintaa. Tutkimusaiheet nousevat käytännön kysymyksistä.
– Kaikilla tutkimuksilla pitäisi olla impakti, miksi ne tehdään. Emme halua pöytälaatikkotutkimusta, Anne Pitkäranta sanoo.
Pitkäranta esimerkiksi halusi klinikan ylilääkärinä toimiessaan edistää potilaiden nopeaa kotiutusta nielurisaleikkauksen jälkeen.
Niinpä käynnistettiin tutkimus, jossa potilaat satunnaistettiin joko yöpymään leikkauksen jälkeen sairaalassa tai kotiutumaan samana päivänä.
Tulos oli, että saman päivän kotiutus oli turvallista.
– Tutkimus tuotiin välittömästi käytäntöön. En ilman sitä olisi voinut mennä osastolle vain sanomaan, että nyt siirrytte päiväkirurgiaan, Pitkäranta sanoo.
Raha ei ratkaise
Tutkimuksen tekomahdollisuuksia ei ratkaise pelkästään raha. Anne Remes muistuttaa tutkimusta arvostavan yleisen asenteen merkityksestä.
– Arvostus on yleistä positiivista asennetta tutkimusta kohtaan, mutta myös sitä, että kliinisen työn ohessa olisi mahdollista tehdä osin tutkimukseen liittyviä asioita, hän sanoo.
Hänen mielestään tutkimuksen arvostaminen näkyy myös siinä, huomioidaanko tieteellinen meritoituminen, erityisesti tohtorin tutkinto ja dosentuuri, esimerkiksi yliopistosairaaloiden virkoja täytettäessä.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/ymmartavatko-maakunnat-panostaa-tutkimukseen/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kokoomuslaiset hallituksessa ovat halunneet ja päättäneet vähentää niin tutkimukseen kuin koulutukseen käytettäviä varoja. Ministeri Gran-Laasonen ja kumppanit.
Pelottaa, mitä siitä päätöksestä yhteiskunnalle seuraa aikaa myöten.
En itse tiedä onko maakunnilla edes rahoja ko. tarkoitukseen vai tulevatko ne(kin) rahat valtiolta ja ovatko ne 'korvamerkittyjä' tutkimukselle vai päättääkö maakunta koko potinjaon ?
Aiheellinen kysymys onko maakunnilla ihmisiä, jotka ymmärtävät asian tärkeyden ?