Tapasin parkkipaikalla (täysi-ikäisen) poikani. Hän oli siinä jonkun tuntemattoman ruotsalaisen nuoren miehen kanssa. Ehkä opiskelukaverinsa. He puhuivat ruotsia. Ihmettelin sitä, että poikani osaa puhua ruotsia niin hyvin (koska hän ei kouluaikana ollut kovinkaan innokas siinä.)
Kaupunki oli kovin ruuhkainen. Paljon ulkomaalaisia liikkeellä. Matkailijoita, arvelin mielessäni. Oli kesä.
Kävelin nuorten miesten kanssa asemalle päin. Alkoi sataa.
Ruotsipojalla oli sateenvarjo. Itse huomasin kadulla vähän risaisen varjon. Ehkä joltain pudonnut, tummanpunainen. Meinasin ottaa sen suojakseni, mutta poika pyysi minut hymyillen oman varjonsa alle. Menin. Satoi rankasti. Hiuksistani tippui vettä. Poika puristi minua lämpimästi. Poikani kulki rinnallamme kohti asemaa.
Välillä katselin meitä takaapäin. Minulla näytti olevan ylläni vain sukkahousut ja ohut läpimärkä sininen pusero. Sellainen, mikä minulla oli kouluaikana luokkakuvassa.
Asemalla oli täpötäyttä. Olin jättänyt sinne pihalle reppuni ja vaatteita kasaan. Ne olivat suurimmaksi osaksi kastuneet mutta en ollut moksiskaan. Nuoret olivat häipyneet jonnekin.
Tapasin kouluajan ystävättäreni. Hän oli aseman sviitissä vanhemman ulkomaalaisen herrasmiehen kanssa. Kuin olisivat olleet menossa juhliin. Pyysivät minua mukaan. Koitin etsiä kuivaa vaatetta ja kuivasin peilin edessä kasvoni.
Kaupunki oli kovin ruuhkainen. Paljon ulkomaalaisia liikkeellä. Matkailijoita, arvelin mielessäni. Oli kesä.
Kävelin nuorten miesten kanssa asemalle päin. Alkoi sataa.
Ruotsipojalla oli sateenvarjo. Itse huomasin kadulla vähän risaisen varjon. Ehkä joltain pudonnut, tummanpunainen. Meinasin ottaa sen suojakseni, mutta poika pyysi minut hymyillen oman varjonsa alle. Menin. Satoi rankasti. Hiuksistani tippui vettä. Poika puristi minua lämpimästi. Poikani kulki rinnallamme kohti asemaa.
Välillä katselin meitä takaapäin. Minulla näytti olevan ylläni vain sukkahousut ja ohut läpimärkä sininen pusero. Sellainen, mikä minulla oli kouluaikana luokkakuvassa.
Asemalla oli täpötäyttä. Olin jättänyt sinne pihalle reppuni ja vaatteita kasaan. Ne olivat suurimmaksi osaksi kastuneet mutta en ollut moksiskaan. Nuoret olivat häipyneet jonnekin.
Tapasin kouluajan ystävättäreni. Hän oli aseman sviitissä vanhemman ulkomaalaisen herrasmiehen kanssa. Kuin olisivat olleet menossa juhliin. Pyysivät minua mukaan. Koitin etsiä kuivaa vaatetta ja kuivasin peilin edessä kasvoni.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Unessa palaat nuoruuden aikoihin. Oma poikasi jotenkin muistuttaa sinua näistä ajoista tässä unessa. Huomaat että poikasi on muuttunut kovin, ei enää ole se pikkupoika jona hänet meinaat vain vieläkin muistaa.
Sade unessa voisi olla joku este, että et voisi nauttia elämästäsi. Olosi on ehkä turvaton ja hakeudut jonkin suojiin. Kaipaat ehkä tällaista turvallista ja lämpimää olkapäätä elämääsi.
Haluaisit jättää vanhan taakse ja aloittaa kuin alusta. Reppu (taakat, vanhat asiat) ja vaatteet (oman itsesi ulkokuori, roolit)niistä kaikista haluaisit päästä (ne ovat jollain tavalla vettyneet...)Et sitten kai astunut vielä junaan, kun sviittikin oli asemalla. Et ole vielä valmis muutokseen, mutta haaveilet mukavammasta elämästä uudistuneena. Kasvosikin ovat kuitenkin jotenkin virkistäytyneet ja kuivasit niitä,, ehkä tasjusit että naamion riisumisen aika on myös....