Lääkiksen pääsykokeissa keskitytään vain luonnontieteisiin. Se on liian yksipuolista. Kuvainnollisesti virhe on siinä, että poimitaan puolukoita, vaikka tarkoitus oli poimia mustikoita. Tarvittaisiin uusi oppiaine nimeltään tyerveystieto, jossa käsiteltäisiin yleisimpiä perussairauksia ja niiden hoitoja, kokeiluhoitoja ja lähitulevaisuuden näkymiä esim. paljonko viruksista oikein käytettynä olisi apua. Tämä olisi tärkeää, sillä lääkärit ja jopa ylilääkärit eivät näytä perusasioita oikein hallitsevan. Potilasjärjestöt ovat joutuneet huomauttelemaan lääkäreitä. Myös eräät lääketieteen televisiomainokset eivät ole tarkoitettuja pelkästään potilaille, vaan myös osaamattomille tai välinpitämättömille lääkäreille.
Toinen tärkeä asia olisi ottaa tarkasteluun kantelut Valviraan ja aluehallintovirastoihin. Hoitovirheitä ja välinpitämättömyydestä johtuvia virheitä pitäisi vähentää valitsemalla pääsykokeissa toisenlaista ihmisistä välittävää porukkaa.
Vaikka pääsykokeissa on yleensä kysymys eksakteista tieteistä, niin silti täsmällisyyttä ei tarvittaisi niin paljon. Luonnontieteissä ei tarvittaisi mitään SM-tason kouluosaamista, vaan pelkästään hyvät tiedot saisi riittää. Yleensäkään lukuarvoja ja monia asioita ei olisi tarpeen osata täsmälleen oikein. Asiat pitäisi osata pääpiirteissään oikein. Täsmälliset tiedot voisi tarkistaa käsikirjoista ja internetistä.
Toinen tärkeä asia olisi ottaa tarkasteluun kantelut Valviraan ja aluehallintovirastoihin. Hoitovirheitä ja välinpitämättömyydestä johtuvia virheitä pitäisi vähentää valitsemalla pääsykokeissa toisenlaista ihmisistä välittävää porukkaa.
Vaikka pääsykokeissa on yleensä kysymys eksakteista tieteistä, niin silti täsmällisyyttä ei tarvittaisi niin paljon. Luonnontieteissä ei tarvittaisi mitään SM-tason kouluosaamista, vaan pelkästään hyvät tiedot saisi riittää. Yleensäkään lukuarvoja ja monia asioita ei olisi tarpeen osata täsmälleen oikein. Asiat pitäisi osata pääpiirteissään oikein. Täsmälliset tiedot voisi tarkistaa käsikirjoista ja internetistä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olistko päässyt lääkikseen jos pisteraja olisi ollut 8 pistettä alempi? Ruotsinkieliset pääsevät alemmilla pisteillä sisään:
https://yle.fi/uutiset/3-5432237
Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.
Tämä bättre folke yritti teloittaa suomaliset sata vuotta sitten. Rotuhygieniaa harrastettiin mm. Hennalan leirillä teloittamalla yli sata naista. Sitten me annamme tämän paskasakin etuoikeuksien säilyä edelleen mm. kouluun pääsyssä. Näin luokkayhteiskunnan valta säilyy hurrien käsissä. Hävettää olla suomalainen.
Kyllä suomalaiset ovat tihan itse nämä etuoikeudet ruotsinkielisille antaneet, Johannes Virolainen oli ministerinä kun pakkoruotsi säädettiin
http://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263425-miksi-ruotsinkielinen-paasee-suomenkielista-helpommin-yliopistoonhttp://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263425-miksi-ruotsinkielinen-paasee-suomenkielista-helpommin-yliopistoon
Otetaan esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelma (2018):
* Suomenkieliseen ohjelmaan pisterajana oli yli 98 pistettä, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan pääsi 91 pisteellä.
* Suomenkieliseen ohjelmaan hakijoista yliopistoon pääsi alle 5 prosenttia hakijoista, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan yli 10 prosenttia hakijoista.