siivoilla asuntoa.
Etenin siivouksessani laatikoihin joita etenen hiljakseen kevään kuluessa yksikerrallaan. Tänään siivoiin kaappia jossa oli paperia ja tavaraa vuodesta 2011 lähtien. Aikamatka vuosiin menneisiin oli järjettömän rankka, sillä ne oli raskaita vuosia. Kalenterit joita olin säilytellyt 2011-2017 vuosilta oli täynnä merkintöjä, joista osan olin unohtanut ja osaa en olisi taasen mieleen halunnut palauttaa. En silti pystynyt niitä heittämään pois. Ajattelin että niihin vuosiin liittyy päivämääriä joita haluan muistaa, enkä haluaa pyyhkiä niitä muistoistani kokonaan.
Laatikko oli täynnä tavaraa jolla en ollut tehnyt mitään viiteen vuoteen, mutta jonka heittäminen pois tuotti vaikeutta. Tunnemuistojen takia.
Mietin itsekseni että minun pitäisi ehkä palkata joku ulkopuolinen siivoaja jolla ei tunnemuistoja tavaroihini ole ja joka vain pystyisi niitä turhia heitteleen roskasäkkeihin pois tilaa viemästä.
Kahden kaapin siivoamisen jälkeen aikamatkat menneisiin vuosiin riitti. On se mukavaa että on ollut värikkäitä ja vauhdikkaita vuosia mutta niiden uudelleen eläminen muistoissa on liian rankkaa yhdelle päivälle.
seuraavan kerran kun muutan hankkiudun noista kaikista eroon. En raahaa tota määrää muistoja pahvilaatikoissa enää mihinkään!
Etenin siivouksessani laatikoihin joita etenen hiljakseen kevään kuluessa yksikerrallaan. Tänään siivoiin kaappia jossa oli paperia ja tavaraa vuodesta 2011 lähtien. Aikamatka vuosiin menneisiin oli järjettömän rankka, sillä ne oli raskaita vuosia. Kalenterit joita olin säilytellyt 2011-2017 vuosilta oli täynnä merkintöjä, joista osan olin unohtanut ja osaa en olisi taasen mieleen halunnut palauttaa. En silti pystynyt niitä heittämään pois. Ajattelin että niihin vuosiin liittyy päivämääriä joita haluan muistaa, enkä haluaa pyyhkiä niitä muistoistani kokonaan.
Laatikko oli täynnä tavaraa jolla en ollut tehnyt mitään viiteen vuoteen, mutta jonka heittäminen pois tuotti vaikeutta. Tunnemuistojen takia.
Mietin itsekseni että minun pitäisi ehkä palkata joku ulkopuolinen siivoaja jolla ei tunnemuistoja tavaroihini ole ja joka vain pystyisi niitä turhia heitteleen roskasäkkeihin pois tilaa viemästä.
Kahden kaapin siivoamisen jälkeen aikamatkat menneisiin vuosiin riitti. On se mukavaa että on ollut värikkäitä ja vauhdikkaita vuosia mutta niiden uudelleen eläminen muistoissa on liian rankkaa yhdelle päivälle.
seuraavan kerran kun muutan hankkiudun noista kaikista eroon. En raahaa tota määrää muistoja pahvilaatikoissa enää mihinkään!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Toisaalta se aikamatka päiviin menneisiin ja jokaiseen kalenterimerkintään näin vuosia myöhemmin näyttää selkeämmin sen mistä kaikki lähti ja miksi nyt olen tässä ja tällainen.
Jokaisesta vuodesta 365 aamua ja iltaa, jokainen niistä iloista, vihoista ja itkuista näyttäytyy nyt selvemmin.
Uskomattominta on huomata se miten rationaalisia päätöksiä olen menneinä vuosina pystynyt tekemään kaikesta siitä tunnepuolesta huolimatta, sillä vaikka se oli nuoralla kävelyä ja tasapainoilua tein kylmällä järjellä ratkaisuja joilla kuljetin omaa elämääni kohti parempaa huomista. Nyt tässä hetkessä ollaan siinä paremmassa huomisessa johon kaikki päätökseni tähtäsivät.
Hienointa noissa vuosien päätöksissä on ollut se että vaikka tunteet ja järki repi minua kahtia kumpikin eri suuntiin tein vaikeita päätöksiä valiten järkireittejä ja ajatellen etä tunnetasolla kärsin mutta se kirpasee hetken, toinen valinta veisi pidempään tuskaan.
Olen tainnut sittenkin osata elää elämää oikein kun se mihin olen valintojen jälkeen päätynyt on moninkertaisesti parempi "huominen" kuin se "eilinen"
Olen tavoitellut parempaa ja tehnyt vaikeita tunnetasolla kivuliaita ratkaisuita päästäkseni parempaan ja valintojeni tuloksena olen myös päässyt parempaan onnellisempaan elämään.
Riitojen kautta voittoon;)
Heitä roskiin se roska , ei sillä ole yhtään mitään arvoa. Se ei ole taistelun voitonpaaluja tai niiden altavastaavuuksia, se on pelkkää jäännettä siitä', että on joutunut katsomaan mitä elämä on eteen tuonut ja usein itsestä riippumatta, varsinkin kun mainitsit, että olet tyytyväinen kun olet osannut tehdä järkiratkaisuja. Sussa tuskin on vikaa. Pelkkää elämän roskaista kivijalkaa johon itse maatuu ja rumasti makaa, rumasti elää ja yhtälailla lopulta makaa.
35 vuotta sellaista aikaa johon ei haluaisi koskaan palata eikä muistella.
tubessa saa hyvin ajan kulumaan! käykää tsekkaas tää alottava tubettaja: https://youtu.be/1E2j5j9FjPI itse samaistun häneen todella paljon!
Tule katsomaan, kuinka hienoksi sain pestyä kylppärin. Käytin kloriittia ja hankaussientä.
https://youtu.be/5NC_ofPFtDI
Hyvä idea siivota ja pistää ylimääräistä nurkista pois. Mutta miten noiden muistikirjojen kanssa? Kannattaisiko sinun koota niistä aineistoa mahdollisesti kirjan kirjoittamiseen? Olisiko siinä yksityisyyden suojan riskiä? Mutta entä jos sekoittaa yhden jos toisenkin elämästä palasia ja tekee niistä kootun tarinan? Silloinhan et paljastaisi keistä on kyse. Voisit myös ottaa toisen kirjoittajan tai sitten keksiä kirjailijanimen itsellesi. Idea ei ole välttämättä suositeltavaa, mutta toisaalta voisi olla terapiakirjallisuutta vastaavissa tilanteissa painiville ihmisille, jos kirjasta saisi vertaistukea vaikeisiin elämäntilanteisiin.
Minäkin aloin siivota laatikoita, ko kävin toissapäivänä lääkärillä ja se ehdotti, semmottia tablettia, että piristyin ja heittelin turhia tavaroita pois, mutta niinhän siinä sitten kävi, että meni siinä passikin vahinkosa kaatopaikalle ja huomasin sen ku olisin tarttenu etelämmatkan ennakkovarauksessa, ko oli tarkotus lähteä yhden salarakkaani kanssa, viikoks vaan, mutta kuitenkin lämpöseen meinaan. Se tekkee ihmeitä ihmismiälelle tommottina lyhyinä jaksoina, enkä mää noitten naisten kalakatuksia pitkään jaksa muutenka... vaihtasin oman muijjan vaikka kyttyräselkäseen kuuromykkään, jos sellasen vaan jostain löytäsin