En ole ollut koskaan absolutisti, mutta alkoholin käyttö on ollut sosiaalista ja pysynyt aina rirkirajojen alla, siis kohtuukäyttöä.
Mutta nyt kolme neljä viikkoa olen juonut salaa joka päivä puoli pulloa, joskus enemmänkin, kirkasta viinaa. Sitä on ollut pakko saada. Jotain turtumusta sillä haen.
Ikävä asia lisäksi on se, että mulla on mielialalääkitys masennukseen, varsin voimakas (Remeronia ja Cipramilia, lisäksi Diapamia). Tiedän, etteivät nuo lääkkeet ja alkoholi sovi yhteen ja että alkoholi todennäköisesti mitätöi lääkkeiden suotuisan vaikutuksen aivojen välittäjäaineidevaihduntaan, mm. serotoniinin ja noradrelaniinin. Ja siten pahentaa masennusta.
En vaan taida voida hyvistä päätöksistäni huolimatta asialle mitään. Mitä minun pitäisi tehdä?
Mutta nyt kolme neljä viikkoa olen juonut salaa joka päivä puoli pulloa, joskus enemmänkin, kirkasta viinaa. Sitä on ollut pakko saada. Jotain turtumusta sillä haen.
Ikävä asia lisäksi on se, että mulla on mielialalääkitys masennukseen, varsin voimakas (Remeronia ja Cipramilia, lisäksi Diapamia). Tiedän, etteivät nuo lääkkeet ja alkoholi sovi yhteen ja että alkoholi todennäköisesti mitätöi lääkkeiden suotuisan vaikutuksen aivojen välittäjäaineidevaihduntaan, mm. serotoniinin ja noradrelaniinin. Ja siten pahentaa masennusta.
En vaan taida voida hyvistä päätöksistäni huolimatta asialle mitään. Mitä minun pitäisi tehdä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
...asiasta jonkun luotettavan ihmisen kanssa!
Jos juot viinaa päihtymystarkoituksessa päivittäin on mahdollisesti kysymys alkoholismista tai tarkemmin sekakäytöstä(pamit ja muut myrkyt). Vaihtoehtoja on kaksi. Lopeta juominen ja pamien rouhiminen eli raitistu. Tai jatka entisellä tavalla joka päättyy laitoselämään tai kuolemaan.
lopettaneen elämä päättyy jos ei kuolemaan?
Sitten kait oon sekakäyttäjä. Mitäpä tuota kaunistelemaan. Mutta ristiriita onkii siinä, että tiedän asioista, tiedä, että se tie johtaa tuhoon, mutta toinen puoli minussa ei halua luopua viinasta, raitistua... Ja tätä ristiriitaa koen olevani kykenemätön ratkaisemaan.
Vedä viinaa äläkä kurnuta! se on varmaan paras asianajaja sun kohdalla ;)
Tuolla jätkällä menee henkisesti paljon paremmin kuin sulla. Se on huolissaan ja myöntäny jo ehkä hiukan jotain.
Se "toinen puoli" ei ole sä. Se on sun kehittämä turvajärjestelmä maailman pahuutta vastaan. Mut siitä mun toisesta vastauksesta huomaat, että viinan voit korvata jollain muulla. Eli sun ei tarvii luopua turvallisuuden tunteestasi (vaan itse asiassa vahvistaa sitä) mut voit silti luopua viinasta.
Jos sun on vaikea lähteä yksin lenkille niin toivottavasti sun tuttavapiiristä löytyy joku, jonka voit pyytää mukaan. Jos ei löydy, niin mee sit yksin! Sulla on voimaa!
oletko tosiaan niin heikko ettet pysty olemaan ilman? näytä nyt meille että kova jätkä¨(ja nainenkin) pystyy olemaan kingi ilman viinaakin!!
Ihan ekana muista, etten mä ole mikään asiantuntija. Oon toki itsekin ryypännyt silloin tällöin, mutta en vielä toistaiseksi pelastanut ketään alkoholismista.
Tässä kuitenkin joitakin ohjeita joita vois ajatella:
1. Lopeta viinanjuonti. Myönnä, ettei se (alkoholi) vie sua minnekään muualle kuin FYYSISEEN KUOLEMAAN. Paskakin elämä on parempi kuin se, että sydän lakkaa ennenaikaisesti toimimasta. Kun on elämää, on toivoa.
Jos sä jaksat kirjoittaa tänne niin sä jaksat olla ilman viinaakin. Jos sä jaksat mennä alkoon, niin jaksat olla juomatta. Sulla on toivoa ihan helvetisti. Usko mua.
Mut se krapula on paha. Se on niin paha, etten mä oo sitä edes kokenut. Ota hyvin rauhallisesti. Mee jonkun lääkärin luo, joka tajuaa. Jos oot duunissa, niin se kirjoittaa sulle sairaslomaa. Sä et voi nyt sille yhtään mitään, että niin tapahtuu. Niin on tapahduttava. Se on valitettavasti ainoa tie. Se on paras tie.
Mä en tiedä sun lääkkeistä. Mitä tapahtuis, jos jättäisit ne pois? Skitsoaisitko, joutuisitko psykoosiin? Jos et, niin jätä ne lääkkeetkin pois. Vajoat kenties mielen helvettiin, mutta sekin on paljon parempi kuin fyysinen kuolema. Koska se masennus ei oo lopullista. Usko mua. Ehkä sun lääkäri on eri mieltä, mut kerro mitä mä ajattelin. Jos sulla on voimaa niin älä syö niitä nappeja. On nimittäin jotain vahvempaa. Mä oon kerran maistanu (hyvin vähän) Diapamia ja Cipramilia, mut ei niillä ollu mitään tehoa yhtään mihinkään..
Koittaa päivä jolloin sun krapula on ohi. Koittaa päivä, jolloin sun olo on fyysisesti kohtuullinen. Sellainen normaali. Ei pahoinvointia. Olitpa edelleen lääkekoukussa tai et. Silloin mene lenkille. Juokse! Juokse aluksi vähän. Sitten seuraavana päivänä uudestaan. Upota itsesi juoksemisen kierteeseen. Jos et jaksa juosta niin kävele välillä.
Juokseminen pistää sun serotoniinit kohdalleen. Mut sitä pitää tehdä yhtä kohtuuttomasti kuin vetäis viinaa. Ei aluksi, vaan sitten kun pääsee vauhtiin. Eikä niin paljon, että jalkoihin tulisi vammoja. Juokse mieluummin hiljaa ja pehmeällä alustalla. Mahdollisimman pitkiä lenkkejä.
Kerro sit kuukauden tai kahden päästä kuinka kävi. Äläkä repsahda enää ikinä uudestaan. Tuntui se elämä miten paskalta tahansa.
Kohtuukäyttöä ei edes ole. Ehkä joku lähes raitis voi hyvin harvoin (kerran pari kuussa) ottaa pullon tai kaksi keskiolutta, mutta sä et. Eikä se oo sun heikkous vaan loppujen lopuksi vahvuus.
Hey, Kiitti kauheesti kirjoituksista! Olin alkuviikon Tukholman risteilyllä ENKÄ juonu ku sosiaalisesti muutaman annoksen aterian kanssa ja seurassa! JA sain ennen lähtöö kerrottua terapeutilleni tästä jutusta, kun ensin uskalsin tänne kirjottaa. Kiitti kauheesti erityisesti sinulle nimim. "raitis".
Ne mun lääkkeet on vakavaan masennukseen ja kerrasta poikki aiheuttais tod.näk. vakavia vieroitusoireita, Ja ennen aikainen lopettaminen vakavan masennuksen pahenemisen. parempaan oon ollu menossa haluun uskoa, että suunta on ylös. Siksi kerroin terapeutillekin tästä juomisestani.
Toivon, että parin kuukauden päästä mulla on parempaa kerrottavaa! Kiitos!
Ja Iloa Askeliin!