Heinäluoma ketkuilee jatkuvasti

Ja mitä sanoo Yleisradio. Vaikenee kuin kusi sukassa???

Todella törkeää !!!

Potkut ja heti huijareille !!!

Aivan.

Aihesivun MOT pääkuva

MOT
Ohjelmat
Käsikirjoitukset
Tutkiva journalismi
MOT
Ota yhteyttä

Yle TV1 maanantaisin klo 20
Uusinnat ja muut lähetysajat
MOT Areenassa
Lähetä juttuvinkki
Eduskunnan rahareikä: käsikirjoitus
Julkaistu 31.01.2011 - 10:09. Päivitetty 09.07.2014 - 08:03
Jaa:
Reetta Keinänen

MOT: Eduskunnan rahareikä

toimittaja Tero Koskinen
ensiläh. 24.1.2011 klo 20:00



MOT-tunnus

Juonto: Tämä on ensimmäinen kerta, kun median edustaja pääsee kuvaamaan valtavaa eduskuntatalon maanalaista työmaata. Vain harva tietää, että maan uumeniin louhitaan eduskunnan peruskorjauksen yhteydessä uutta tilaa. Tunneli kantaa työnimeä Vesper. Vesper tarkoittaa myös iltasoittoa. Tunnelin kustannukset lähentelevät jo sataa miljoonaa euroa. Vesper louhitaan, vaikka samaan aikaan julkiseen talouteen joudutaan tekemään ankaria säästöjä.

Otsikko: EDUSKUNNAN RAHAREIKÄ


Kalliotilojen rakentaminen on osa enimmäkseen maan päällä toteutettavaa eduskuntatalon peruskorjausta.

Tero Koskinen / MOT: "Kuinka paljon täs on tälläsiä rakennushistoriallisia tekijöitä, joita pitää huomioida?


Rainer Hindsberg: "Rakennussuojelu on osa tätä peruskorjausta joka huomioidaan kaikissa vaiheissa. Ja sehän sittenasettaa haasteita kaikille jotka on tässä mukana. Kaikkien täytyy ymmärtää, et tää on tällainen kohde ja pienikin listan palanen voi olla arvokas."


Juonto: Eduskunnan laatiman hankesuunnitelman mukaan keskeisin syy peruskorjaukselle on taloteknisten järjestelmien kunnostaminen ja uusiminen. Putket ja sähköt laitetaankin uusiksi mutta mukana on myös paljon muuta: rakenteiden vaurioita korjataan, rakennusta ajanmukaistetaan, turvallisuutta parannetaan. Tarkoitus on myös satsata ympäristönäkökohtiin, esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Tilaa hankitaan lisää louhimalla sitä maan alle.


Valtiovarainministeriö julkaisi vastikään katsauksen julkisen talouden valinnoista 2010-luvulla. Sen mukaan julkisen talouden tasapaino on järkkynyt pahasti. Niinpä tulevalla vaalikaudella ei voi välttyä veronkorotuksilta. Lisäksi edessä on huomattavat leikkaukset. Joka vuosi kasaan pitäisi saada puolitoista miljardia euroa.

Sauli Niinistö: "Joudutaan tietysti miettimään niitä menojen karsintoja ja sitten niin kun puhetta on ollut veron korotuksia."


Edessä on siis kovat ajat. Poliitikoilta se edellyttää kovia ratkaisuja.

Bjarne Kallis: "Kun olen joskus sanonu, että pitää leikata, niin välittömästi tulee huuto, mistä leikataan? Ja, kyllä siinä otetaan tietenkin riski, jos ruvetaan luettelemaan. Mutta toisaalta puolueitten pitäisi sopia, että annetaan leikkauslistoja."


Juonto: Vaalit lähestyvät, mutta toistaiseksi puolueet eivät ole esittäneet leikkauslistojaan. Miltä leikkauslistat sitten tulevat näyttämään? VM nostaa raportissaan esiin OECD:n laskelmat joiden mukaan tehokkaimmin purisivat leikkaukset julkisen sektorin palkkoihin ja sosiaalietuuksiin. Rahaa nipistettäisiin tällöin mm. hoitoalan henkilöstön ja opettajien palkoista. Tehokkaita leikkauskohteita olisivat myös ansio- ja kansaneläkkeet ja muut sosiaaliturvaetuudet. Leikkuri voisi iskeä sosiaaliavustuksiin, kuten lapsilisään, pienten lasten hoidon tukeen, sotilasavustukseen, toimeentulotukeen, yleiseen asumistukeen, opinto- ja tutkimusavustukseen sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Se, mihin leikkuri lopulta osuu, on poliittinen valinta.

Grafiikka: Taulukko kustannusten kasvusta


Niukat ajat eivät näy eduskuntatalon remontissa. Alle neljä vuotta sitteen hankkeen kustannusarvio oli 102 miljoona. Silloin puhuttiin Suomen suurimmasta putkiremontista. Nyt kustannukset ovat tuplaantuneet. Hintaa rempalle on tulossa 200 miljoonaa.


Mihin eduskuntatalon remontin hintaa voisi sitten verrata? No, 200 tuhannella eurolla voitaisiin esimerkiksi pysäyttää Suomen rataverkon rapistuminen.

Grafiikka: Pikkuparlamentin kustannukset


Edellisten puhemiesten Riitta Uosukaisen ja Paavi Lipposen kaudella eduskunnan kylkeen rakennetiin Pikkuparlamentti. Vuonna 2004 valmistuneessa rakennuksessa on 17 000 neliömetriä uutta tilaa. Hintaa rakennukselle kertyi 42 miljoonaa euroa.

Grafiikka: Kolmen työmaan vertailu


Juonto: Niinistön kaudella puuhattua peruskorjausta voi verrata myös muihin kansallisesti tärkeisiin rakennushankkeisiin. Kansallisteatterin peruskorjaus valmistui pääosin vuonna 2002. Hinnaksi tuli 40 miljoona euroa. Paljon julkisuudessa puhuttanut uusi musiikkitalokin häviää eduskuntatalon remontille. Sen rakennusaikainen kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Miksi eduskuntatalon remontti sitten maksaa 200 miljoonaa? Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner istuu peruskorjaus- ja tunnelihankkeen rakennustoimikunnassa.


Pirkko Ruohonen-Lerner: "Yksi syy tähän kustannusten nousuun on se, että on rakennettu tuolla maan alla kaikenlaisia tunneliverkostoja ja niitten louhinta on kallista. Samaten hissien louhinta on kallista."


Esitimme peruskorjausprojektista hankkimamme laskelmat ja asiakirjat rakentamistalouden asiantuntijalle, emerituspro