Yksilössä tapahtuva muutos

Ja nyt evokki luulee, että suolistoa voisi jumppaamalla harjoittaa. Tämä on palstan ateistien taso.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Ja nyt evokki luulee, että suolistoa voisi jumppaamalla harjoittaa. Tämä on palstan ateistien taso.

Kasvoiko liskollesi suolisto tyhjästä vai ei?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Ja nyt evokki luulee, että suolistoa voisi jumppaamalla harjoittaa. Tämä on palstan ateistien taso.

Taidat ihan tosissasi haluta bannia.

Siis myönnät, että ravinto ohjaa epigenomin kautta eliön soluissa tapahtuvaa DNA:n lukemista ja sitä kautta RNA-tuotteiden valmistusta? DNA:n metylaatioprofiilit todennäköisesti kokivat muutoksia, samoin kuin histonien epigeneettiset markkerit. Muutos perustui olemassaolevan biologisen informaation epigeneettiseen säätelyyn. Ja todennäköisesti muutos periytyy, jotta jälkikasvulla olisi heti syntymästään saakka valmiudet hyödyntää kyseistä ravintoa energiatehokkaasti.

Hieman samantapainen muutos havaittiin v. 2004-2006 Adrianmerellä, kun tutkijat palasivat Pod Mrcarun saarelle tutkimaan Italian seinäliskoja, jotka oli istutettu sinne v. 1971. Tässäkin tapauksessa, jota muuten on käytetty jonkinlaisena evoluution malliesimerkkinä, liskojen ravintotyyppi vaihtui hyönteisistä kasveihin. Liskoissa tapahtuneet muutokset olivat dramaattisia ja nekin tapahtuivat nopeasti. Tutkijoille oli kuitenkin varmasti kaikkein järkyttävintä, että merkittävistä muutoksista DNA:ssa ei kukaan kertonut mitään. Kaikki muutos johtui olemassaolevan biologisen informaation epigeneettisestä säätelystä. Muutama sekvenssimuutos havaittiin, mutta niillä ei kerrottu olevaan mitään yhteyttä liskon kokemiin muutoksiin. Metylaatioprofiilien vaihtelu aiheuttaa sekvenssivirheitä.

http://sciencerefutesevolution.blogspot.fi/2016/12/can-evolution-produce-new-structures.html

Näin se toimii kaikkialla luonnossa. Muita esimerkkejä ovat darwininsirkut (puhdasta epigenetiikkaa) ja sokeat luolakalat. Tai mikä tahansa adaptiivinen muutos luonnossa. Näytä esimerkki, niin kerron MIKSI muutos tapahtui ja MIHIN muutos johtaa.

Evoluutiota ei tapahdu. Teoriasi on ihmiskunnan historian suurin valhe.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Siis myönnät, että ravinto ohjaa epigenomin kautta eliön soluissa tapahtuvaa DNA:n lukemista ja sitä kautta RNA-tuotteiden valmistusta? DNA:n metylaatioprofiilit todennäköisesti kokivat muutoksia, samoin kuin histonien epigeneettiset markkerit. Muutos perustui olemassaolevan biologisen informaation epigeneettiseen säätelyyn. Ja todennäköisesti muutos periytyy, jotta jälkikasvulla olisi heti syntymästään saakka valmiudet hyödyntää kyseistä ravintoa energiatehokkaasti.

Hieman samantapainen muutos havaittiin v. 2004-2006 Adrianmerellä, kun tutkijat palasivat Pod Mrcarun saarelle tutkimaan Italian seinäliskoja, jotka oli istutettu sinne v. 1971. Tässäkin tapauksessa, jota muuten on käytetty jonkinlaisena evoluution malliesimerkkinä, liskojen ravintotyyppi vaihtui hyönteisistä kasveihin. Liskoissa tapahtuneet muutokset olivat dramaattisia ja nekin tapahtuivat nopeasti. Tutkijoille oli kuitenkin varmasti kaikkein järkyttävintä, että merkittävistä muutoksista DNA:ssa ei kukaan kertonut mitään. Kaikki muutos johtui olemassaolevan biologisen informaation epigeneettisestä säätelystä. Muutama sekvenssimuutos havaittiin, mutta niillä ei kerrottu olevaan mitään yhteyttä liskon kokemiin muutoksiin. Metylaatioprofiilien vaihtelu aiheuttaa sekvenssivirheitä.

http://sciencerefutesevolution.blogspot.fi/2016/12/can-evolution-produce-new-structures.html

Näin se toimii kaikkialla luonnossa. Muita esimerkkejä ovat darwininsirkut (puhdasta epigenetiikkaa) ja sokeat luolakalat. Tai mikä tahansa adaptiivinen muutos luonnossa. Näytä esimerkki, niin kerron MIKSI muutos tapahtui ja MIHIN muutos johtaa.

Evoluutiota ei tapahdu. Teoriasi on ihmiskunnan historian suurin valhe.

Lue lisää

"Siis myönnät, että ravinto ohjaa epigenomin kautta eliön soluissa tapahtuvaa DNA:n lukemista ja sitä kautta RNA-tuotteiden valmistusta?"

En ole koskaan kieltänyt tätä.

Kysymys näissä on, että puhutaanko epigenetiikan aiheuttamista muutoksista geenien säätelyyn, vai puhutaanko itse geenisekvenssien muutoksista nukleotiditasolla. Ensimmäinen on lyhytaikaista ja reversiibeliä, jälkimmäinen pitkäaikaista ja pysyvää.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

"Siis myönnät, että ravinto ohjaa epigenomin kautta eliön soluissa tapahtuvaa DNA:n lukemista ja sitä kautta RNA-tuotteiden valmistusta?"

En ole koskaan kieltänyt tätä.

Kysymys näissä on, että puhutaanko epigenetiikan aiheuttamista muutoksista geenien säätelyyn, vai puhutaanko itse geenisekvenssien muutoksista nukleotiditasolla. Ensimmäinen on lyhytaikaista ja reversiibeliä, jälkimmäinen pitkäaikaista ja pysyvää.

Lue lisää

Ja oikeastiko vielä elättelet toiveita, että geenisekvenssien muutokset nukleotiditasolla johtaisivat evoluutioon? Olethan jo nähnyt, mihin nukleotiditason muutokset ovat johtaneet ihmisen genomissa! Nykytiedemiehet haluavat KORJATA ja palauttaa suurinta osaa näitä nukleotiditason muutoksia. Ja olethan nähnyt koiraroduista, että mitä enemmän niitä jalostaa, sitä heikommaksi käy niiden genomi.

Älä myöskään unohda, että nukleotiditaso on vain yksi informaatiotaso. Biologinen informaatio on niin monimutkaista, että tarvitaan kymmeniä SAMANAIKAISIA muutoksia, ennen kuin kehitystä voisi tapahtua.

A. DNA - digitaalinen, passiivinen informaatiokerros, tarkoitettu RNA-tuotteiden rakennusmalliksi
B. DNA:n metylaatioprofiilit - analogista informaatiota, metadataa (tiedon käyttötietoa)
C. Kromatiinin rakenne ja taipuminen - analogista informaatiota
D. Histonien epigeneettiset markkerit - digitaalinen, biologinen tietokanta, yhdessä kromatiinin kanssa muodostaa A/D-muuntimen
E. RNA:n epigeneettiset markkerit (yli 140 eri tyyppiä) - sekä digitaalista, analogista että metadataa
F. Transkriptiotekijät - metadataa

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Ja oikeastiko vielä elättelet toiveita, että geenisekvenssien muutokset nukleotiditasolla johtaisivat evoluutioon? Olethan jo nähnyt, mihin nukleotiditason muutokset ovat johtaneet ihmisen genomissa! Nykytiedemiehet haluavat KORJATA ja palauttaa suurinta osaa näitä nukleotiditason muutoksia. Ja olethan nähnyt koiraroduista, että mitä enemmän niitä jalostaa, sitä heikommaksi käy niiden genomi.

Älä myöskään unohda, että nukleotiditaso on vain yksi informaatiotaso. Biologinen informaatio on niin monimutkaista, että tarvitaan kymmeniä SAMANAIKAISIA muutoksia, ennen kuin kehitystä voisi tapahtua.

A. DNA - digitaalinen, passiivinen informaatiokerros, tarkoitettu RNA-tuotteiden rakennusmalliksi
B. DNA:n metylaatioprofiilit - analogista informaatiota, metadataa (tiedon käyttötietoa)
C. Kromatiinin rakenne ja taipuminen - analogista informaatiota
D. Histonien epigeneettiset markkerit - digitaalinen, biologinen tietokanta, yhdessä kromatiinin kanssa muodostaa A/D-muuntimen
E. RNA:n epigeneettiset markkerit (yli 140 eri tyyppiä) - sekä digitaalista, analogista että metadataa
F. Transkriptiotekijät - metadataa

Lue lisää

"Ja oikeastiko vielä elättelet toiveita, että geenisekvenssien muutokset nukleotiditasolla johtaisivat evoluutioon?"

Mitenhän tähän vastaisi, sillä on äärimmäisen vaikea vastata henkilölle, jolla on äärimmäisen vääristynyt käsitys evoluutiosta. Muutokset DNA-sekvenssissä voivat aiheuttaa muutoksia proteiinisekvensseissä ja aina systemaattiselle tasolle asti. Tämä ei ole kysymys, että tapahtuuko tätä, vaan mitä tapahtuu. Siirtämällä ihmisen DNA:ta bakteeriin, saadaan bakteeri tuottamaan ihmisproteiinia. Siirtämällä ihmisen epigeneettisen profiilin bakteeriin ei saada aikaan yhtään mitään.

"Olethan jo nähnyt, mihin nukleotiditason muutokset ovat johtaneet ihmisen genomissa! Nykytiedemiehet haluavat KORJATA ja palauttaa suurinta osaa näitä nukleotiditason muutoksia."

Olen lukenut kymmeniä ja taas kymmeniä tutkimuksia sairauksista, koska näitä on tarvis yrittää parantaa (olet tästä varmasti samaa mieltä). Tervettä ihmistä ei tarvitse parantaa, joten tämän tutkiminen on mielenkiinnotonta poislukien verrokkiryhmänä.

"Ja olethan nähnyt koiraroduista, että mitä enemmän niitä jalostaa, sitä heikommaksi käy niiden genomi."

Tämä on sinänsä mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kyseessähän on puhtaasti valinnan tulosta, ihmisen tekemä valinta, ei luonnon. Luonnossa nämä eivät selviäisi, vaan ne katoaisivat maan päältä todennäköisesti jo ensimmäisen sukupolven aikana. Eli luonnonvalinta toimisi. Mutta ihmisen avulla nämä pystyvät selviämään hengissä ja lisääntymään, ja pidän tätä erittäin julmana toimintana.

" Biologinen informaatio on niin monimutkaista, että tarvitaan kymmeniä SAMANAIKAISIA muutoksia, ennen kuin kehitystä voisi tapahtua. "

Tämä ei pidä paikkaansa. Mikään ei vaadi näiden muutosten olevan samanaikaisia. Tämä on suurin virhekäsitys evoluutiosta, joka on koskaan lausuttu (käytännössä siis Behen pelkisymätön monimutkaisuus). Muutosten vain ei käytännössä saisi olla haitallisia, muutoin ne katoavat. Neutraali riittää, ja lisämuutokset voivat lisätä tähän muutoksia, jotka voivat tehdä näistä muutoksista positiivisia selviytymisen ja lisääntymisen kannalta.

"A. DNA - digitaalinen, passiivinen informaatiokerros, tarkoitettu RNA-tuotteiden rakennusmalliksi"

Ja kehut sille, jolle ne kuuluu. Olet viimein muistanut korjata tämän kohdan.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

"Ja oikeastiko vielä elättelet toiveita, että geenisekvenssien muutokset nukleotiditasolla johtaisivat evoluutioon?"

Mitenhän tähän vastaisi, sillä on äärimmäisen vaikea vastata henkilölle, jolla on äärimmäisen vääristynyt käsitys evoluutiosta. Muutokset DNA-sekvenssissä voivat aiheuttaa muutoksia proteiinisekvensseissä ja aina systemaattiselle tasolle asti. Tämä ei ole kysymys, että tapahtuuko tätä, vaan mitä tapahtuu. Siirtämällä ihmisen DNA:ta bakteeriin, saadaan bakteeri tuottamaan ihmisproteiinia. Siirtämällä ihmisen epigeneettisen profiilin bakteeriin ei saada aikaan yhtään mitään.

"Olethan jo nähnyt, mihin nukleotiditason muutokset ovat johtaneet ihmisen genomissa! Nykytiedemiehet haluavat KORJATA ja palauttaa suurinta osaa näitä nukleotiditason muutoksia."

Olen lukenut kymmeniä ja taas kymmeniä tutkimuksia sairauksista, koska näitä on tarvis yrittää parantaa (olet tästä varmasti samaa mieltä). Tervettä ihmistä ei tarvitse parantaa, joten tämän tutkiminen on mielenkiinnotonta poislukien verrokkiryhmänä.

"Ja olethan nähnyt koiraroduista, että mitä enemmän niitä jalostaa, sitä heikommaksi käy niiden genomi."

Tämä on sinänsä mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kyseessähän on puhtaasti valinnan tulosta, ihmisen tekemä valinta, ei luonnon. Luonnossa nämä eivät selviäisi, vaan ne katoaisivat maan päältä todennäköisesti jo ensimmäisen sukupolven aikana. Eli luonnonvalinta toimisi. Mutta ihmisen avulla nämä pystyvät selviämään hengissä ja lisääntymään, ja pidän tätä erittäin julmana toimintana.

" Biologinen informaatio on niin monimutkaista, että tarvitaan kymmeniä SAMANAIKAISIA muutoksia, ennen kuin kehitystä voisi tapahtua. "

Tämä ei pidä paikkaansa. Mikään ei vaadi näiden muutosten olevan samanaikaisia. Tämä on suurin virhekäsitys evoluutiosta, joka on koskaan lausuttu (käytännössä siis Behen pelkisymätön monimutkaisuus). Muutosten vain ei käytännössä saisi olla haitallisia, muutoin ne katoavat. Neutraali riittää, ja lisämuutokset voivat lisätä tähän muutoksia, jotka voivat tehdä näistä muutoksista positiivisia selviytymisen ja lisääntymisen kannalta.

"A. DNA - digitaalinen, passiivinen informaatiokerros, tarkoitettu RNA-tuotteiden rakennusmalliksi"

Ja kehut sille, jolle ne kuuluu. Olet viimein muistanut korjata tämän kohdan.

Lue lisää

//"Ja olethan nähnyt koiraroduista, että mitä enemmän niitä jalostaa, sitä heikommaksi käy niiden genomi."

Tämä on sinänsä mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kyseessähän on puhtaasti valinnan tulosta, ihmisen tekemä valinta, ei luonnon. Luonnossa nämä eivät selviäisi, vaan ne katoaisivat maan päältä todennäköisesti jo ensimmäisen sukupolven aikana. Eli luonnonvalinta toimisi. //

Koirarotujen jalostaminen tarkoittaa molekyylibiologian tasolla epigeneettistä vahvistamista. Eli tiettyä ominaisuutta vahvistetaan jälkikasvua valikoimalla niin kauan, kunnes toivotut ominaisuudet on saatu esiin. Epigeneettinen vahvistaminen johtaa sekvenssimutaatioihin, koska metylaatioprofiilit ovat kokeneet rajuja muutoksia. Luonnossa tämä johtaisi heterokromatiinin määrän kasvuun, kromosomien yhteenliittymiin ja niiden määrän pienenemiseen. Tämä saattaisi johtaa ns. lisääntymisesteeseen. Tässä vaiheessa evolutionistit puhuisivat lajiutumisesta. Todellisuudessa lisääntyminen voisi vielä olla mahdollista, mutta kyse on siitä, että eri kromosomimääriä omaavat yksilöt eivät halua paritella johtuen mm. erilaisten feromonien ohjaamasta parittelukäyttäytymisestä. Mutta laitapa nuo yksilöt eläintarhaan, niin alkaa tapahtua mielenkiintoisia hybridisaatioita.

Miksi sitten koirat geneettisestä rappeutumisesta huolimatta eivät ole menettäneet kromosomeja? Tämä on hyvä kysymys. Voi olla, että siihen kuluu vielä aikaa, koska solu säilyttää viallista materiaalia varsin pitkään genomissa. Voi myös olla, että ihmisen sosiaalinen vaikutus koiraan vaikuttaa sen aivotoiminnan kautta solujen tapaan käsitellä geneettistä informaatiota. Tätä on mielenkiintoista tutkia. Seuratkaamme siis tieteen edistymistä.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

//"Ja olethan nähnyt koiraroduista, että mitä enemmän niitä jalostaa, sitä heikommaksi käy niiden genomi."

Tämä on sinänsä mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kyseessähän on puhtaasti valinnan tulosta, ihmisen tekemä valinta, ei luonnon. Luonnossa nämä eivät selviäisi, vaan ne katoaisivat maan päältä todennäköisesti jo ensimmäisen sukupolven aikana. Eli luonnonvalinta toimisi. //

Koirarotujen jalostaminen tarkoittaa molekyylibiologian tasolla epigeneettistä vahvistamista. Eli tiettyä ominaisuutta vahvistetaan jälkikasvua valikoimalla niin kauan, kunnes toivotut ominaisuudet on saatu esiin. Epigeneettinen vahvistaminen johtaa sekvenssimutaatioihin, koska metylaatioprofiilit ovat kokeneet rajuja muutoksia. Luonnossa tämä johtaisi heterokromatiinin määrän kasvuun, kromosomien yhteenliittymiin ja niiden määrän pienenemiseen. Tämä saattaisi johtaa ns. lisääntymisesteeseen. Tässä vaiheessa evolutionistit puhuisivat lajiutumisesta. Todellisuudessa lisääntyminen voisi vielä olla mahdollista, mutta kyse on siitä, että eri kromosomimääriä omaavat yksilöt eivät halua paritella johtuen mm. erilaisten feromonien ohjaamasta parittelukäyttäytymisestä. Mutta laitapa nuo yksilöt eläintarhaan, niin alkaa tapahtua mielenkiintoisia hybridisaatioita.

Miksi sitten koirat geneettisestä rappeutumisesta huolimatta eivät ole menettäneet kromosomeja? Tämä on hyvä kysymys. Voi olla, että siihen kuluu vielä aikaa, koska solu säilyttää viallista materiaalia varsin pitkään genomissa. Voi myös olla, että ihmisen sosiaalinen vaikutus koiraan vaikuttaa sen aivotoiminnan kautta solujen tapaan käsitellä geneettistä informaatiota. Tätä on mielenkiintoista tutkia. Seuratkaamme siis tieteen edistymistä.

Lue lisää

tgarkoitat varmaankin että haluttujen geenien luomat piirteet muuttuvat vallitseviksi kannssa. Näinhän RoT tarkoitit?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Ja oikeastiko vielä elättelet toiveita, että geenisekvenssien muutokset nukleotiditasolla johtaisivat evoluutioon? Olethan jo nähnyt, mihin nukleotiditason muutokset ovat johtaneet ihmisen genomissa! Nykytiedemiehet haluavat KORJATA ja palauttaa suurinta osaa näitä nukleotiditason muutoksia. Ja olethan nähnyt koiraroduista, että mitä enemmän niitä jalostaa, sitä heikommaksi käy niiden genomi.

Älä myöskään unohda, että nukleotiditaso on vain yksi informaatiotaso. Biologinen informaatio on niin monimutkaista, että tarvitaan kymmeniä SAMANAIKAISIA muutoksia, ennen kuin kehitystä voisi tapahtua.

A. DNA - digitaalinen, passiivinen informaatiokerros, tarkoitettu RNA-tuotteiden rakennusmalliksi
B. DNA:n metylaatioprofiilit - analogista informaatiota, metadataa (tiedon käyttötietoa)
C. Kromatiinin rakenne ja taipuminen - analogista informaatiota
D. Histonien epigeneettiset markkerit - digitaalinen, biologinen tietokanta, yhdessä kromatiinin kanssa muodostaa A/D-muuntimen
E. RNA:n epigeneettiset markkerit (yli 140 eri tyyppiä) - sekä digitaalista, analogista että metadataa
F. Transkriptiotekijät - metadataa

Lue lisää

"Ja oikeastiko vielä elättelet toiveita, että geenisekvenssien muutokset nukleotiditasolla johtaisivat evoluutioon?"

Oikeastiko uskot, ettei näin kävisi? Et ole toistaiseksi kyennyt esittämään ainuttakaan tieteellistä tutkimusta, joka tukisi väitteitäsi siitä, ettei evoluutiolla ole mekanismia.
Maailman evoluutiotutkijat taitavat uskoa melko kattavasti siihen, että genomin muutokset ovat evoluution perusta.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

//"Ja olethan nähnyt koiraroduista, että mitä enemmän niitä jalostaa, sitä heikommaksi käy niiden genomi."

Tämä on sinänsä mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kyseessähän on puhtaasti valinnan tulosta, ihmisen tekemä valinta, ei luonnon. Luonnossa nämä eivät selviäisi, vaan ne katoaisivat maan päältä todennäköisesti jo ensimmäisen sukupolven aikana. Eli luonnonvalinta toimisi. //

Koirarotujen jalostaminen tarkoittaa molekyylibiologian tasolla epigeneettistä vahvistamista. Eli tiettyä ominaisuutta vahvistetaan jälkikasvua valikoimalla niin kauan, kunnes toivotut ominaisuudet on saatu esiin. Epigeneettinen vahvistaminen johtaa sekvenssimutaatioihin, koska metylaatioprofiilit ovat kokeneet rajuja muutoksia. Luonnossa tämä johtaisi heterokromatiinin määrän kasvuun, kromosomien yhteenliittymiin ja niiden määrän pienenemiseen. Tämä saattaisi johtaa ns. lisääntymisesteeseen. Tässä vaiheessa evolutionistit puhuisivat lajiutumisesta. Todellisuudessa lisääntyminen voisi vielä olla mahdollista, mutta kyse on siitä, että eri kromosomimääriä omaavat yksilöt eivät halua paritella johtuen mm. erilaisten feromonien ohjaamasta parittelukäyttäytymisestä. Mutta laitapa nuo yksilöt eläintarhaan, niin alkaa tapahtua mielenkiintoisia hybridisaatioita.

Miksi sitten koirat geneettisestä rappeutumisesta huolimatta eivät ole menettäneet kromosomeja? Tämä on hyvä kysymys. Voi olla, että siihen kuluu vielä aikaa, koska solu säilyttää viallista materiaalia varsin pitkään genomissa. Voi myös olla, että ihmisen sosiaalinen vaikutus koiraan vaikuttaa sen aivotoiminnan kautta solujen tapaan käsitellä geneettistä informaatiota. Tätä on mielenkiintoista tutkia. Seuratkaamme siis tieteen edistymistä.

Lue lisää

Sinänsä tekstissäsi ei ole tällä kertaa mitään, minkä näkisin olevan kovinkaan väärin. Ehkä yksi valituskohta voisi olla epigenetiikan roolin ylikorostamisesta, vaikka voisin nähdä tällä merkittävän roolin. Ainoa selkeästi väärässä oleva kohta on parittelukäyttäytymisestä. Kyse ei ole paritteluhalun puuttumisesta, joka voidaan nähdä myöss luonnossa esimerkiksi karhujen paritteluyrityksissä lehmien kanssa, sekä merileijonien paritteluyrityksissä pingviinien kanssa. Nämä tosin päätyvät yleensä parittelukumppanin kuolemaan. Mutta missään tilanteessa mitään hybridilajia ei syntyisi, mikäli nämä eivät ole riittävän läheistä sukua keskenään, kuten vaikka hevonen ja aasi. Kyse on vain siitä, että nämä erilaiset lajit eivät ole geneettisesti yhteensopivia, jotta alkiokehitys käynnistyisi. Osa tästä on kromosomimäärien erilaisuutta, mutta isompi osa liittyy itse genomien erilaisuuteen. Sinänsä mikään ei varsinaisesti estäisi pariutumista kahden ihmisen välillä, vaikka toisella oli yksi kromosomi jakautunut kahdeksi, joka toisella olisi edelleen yhtenä (tai vaihtoehtoisesti kaksi kromosomia fuusioitunut, kuten muutamissa nykyään elävissä ihmisistä on löydetty. http://genetics.thetech.org/original_news/news124). Tämä toki voi heikentää lisääntymismahdollisuuksia tai -todennäköisyyksiä, mutta lisääntyminen olisi mahdollista.

Viimeisessä kappaleessa on paljon mielenkiintoisia ajatuksia, ja olisin yhtälailla kiinnostunut näkemään, että miten koiran kanssa käy. Tosin tämä tilanne on täysin keinotekoinen, ja sitä ei tapahtuisi luonnossa. Lisäksi on koirarotuja, jotka ovat täysin terveitä myös luonnonvalintaa ajatellen. Ongelmat esiintyvät ääritapauksissa.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Sinänsä tekstissäsi ei ole tällä kertaa mitään, minkä näkisin olevan kovinkaan väärin. Ehkä yksi valituskohta voisi olla epigenetiikan roolin ylikorostamisesta, vaikka voisin nähdä tällä merkittävän roolin. Ainoa selkeästi väärässä oleva kohta on parittelukäyttäytymisestä. Kyse ei ole paritteluhalun puuttumisesta, joka voidaan nähdä myöss luonnossa esimerkiksi karhujen paritteluyrityksissä lehmien kanssa, sekä merileijonien paritteluyrityksissä pingviinien kanssa. Nämä tosin päätyvät yleensä parittelukumppanin kuolemaan. Mutta missään tilanteessa mitään hybridilajia ei syntyisi, mikäli nämä eivät ole riittävän läheistä sukua keskenään, kuten vaikka hevonen ja aasi. Kyse on vain siitä, että nämä erilaiset lajit eivät ole geneettisesti yhteensopivia, jotta alkiokehitys käynnistyisi. Osa tästä on kromosomimäärien erilaisuutta, mutta isompi osa liittyy itse genomien erilaisuuteen. Sinänsä mikään ei varsinaisesti estäisi pariutumista kahden ihmisen välillä, vaikka toisella oli yksi kromosomi jakautunut kahdeksi, joka toisella olisi edelleen yhtenä (tai vaihtoehtoisesti kaksi kromosomia fuusioitunut, kuten muutamissa nykyään elävissä ihmisistä on löydetty. http://genetics.thetech.org/original_news/news124). Tämä toki voi heikentää lisääntymismahdollisuuksia tai -todennäköisyyksiä, mutta lisääntyminen olisi mahdollista.

Viimeisessä kappaleessa on paljon mielenkiintoisia ajatuksia, ja olisin yhtälailla kiinnostunut näkemään, että miten koiran kanssa käy. Tosin tämä tilanne on täysin keinotekoinen, ja sitä ei tapahtuisi luonnossa. Lisäksi on koirarotuja, jotka ovat täysin terveitä myös luonnonvalintaa ajatellen. Ongelmat esiintyvät ääritapauksissa.

Lue lisää

//Mutta missään tilanteessa mitään hybridilajia ei syntyisi//

Olet kyllä niin ulkona biologiasta kuin olla voi.

http://eol.org/pages/38814/details

"The Red Muntjac has the lowest diploid chromosomal number in mammals (2n = 6 for females and 7 for males) whereas Reeves' Muntjac has 2n = 46 in both sexes (remarkably, these two species can produce viable F1 hybrids in captivity)."

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

//Mutta missään tilanteessa mitään hybridilajia ei syntyisi//

Olet kyllä niin ulkona biologiasta kuin olla voi.

http://eol.org/pages/38814/details

"The Red Muntjac has the lowest diploid chromosomal number in mammals (2n = 6 for females and 7 for males) whereas Reeves' Muntjac has 2n = 46 in both sexes (remarkably, these two species can produce viable F1 hybrids in captivity)."

Lue lisää

Sinulla ei ole siis mitään käsitystä sukulaislajiudesta, ja lukutaidossakin vaikuttaa olevan ongelmia. Tuossahan ei ole kyse hybridilajista, jossa kyse olisi kohtuullisen kaukaisista sukulaisista. Tuo tilanne on lähempänä hevosen ja aasin risteymää, ja siis mahdollinen. Ei kromosomimääräero ole niin merkityksellinen kuin itse genomien riittävä yhteensopivuus. Yritäpä samaa koiralla ja kissalla.

Eilen tuli kommenttini jälkeen mieleen, että koirien muutoksien taustan voisi helposti selvittää. Otetaan ~30 eri koirarotua, ja jokaisesta 10 yksilöä (riittävästi yksilöitä satunnaisvaihtelun minimoimiseksi). Sekvensoidaan jokaisen näiden koko genomi, ja tehdään näistä sekvenssivertailu. Mikäli genomit olisivat käytännössä identtiset, eli ryhmien (rotujen) väliset erot eivät olisi suurempia kuin ryhmien sisäiset erot, olisi tämä vahva ja käytännössä kiistämätön todiste sen puolesta, että koiren muutokset olisivat puhtaasti epigeneettisten mekanismien seurausta. Mikäli ryhmien väliset erot olisivat tilastollisesti merkitsevästi suurempia kuin ryhmien sisäiset erot, olisi tämä vahva todiste sen puolesta, että geneettisillä muutoksilla on iso rooli tässä muutoksessa.

Sanoilla voi leikkiä ja filosofoida vaikka kuinka paljon, mutta mekanismit, joiden kautta eliöt kokevat muutoksia, eivät mahdollista minkään eliötyypin kehittymistä toiseksi eliötyypiksi. Kaikki informaatio eliöiden adaptoitumiseksi on jo eliöissä valmiina. Voimme havaita vaihtoehtoisten ohjelmien kytkeytymistä päälle ja pois. Mutta se ei johda evoluutioon vaan vähittäiseen geneettiseen entropiaan.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Sanoilla voi leikkiä ja filosofoida vaikka kuinka paljon, mutta mekanismit, joiden kautta eliöt kokevat muutoksia, eivät mahdollista minkään eliötyypin kehittymistä toiseksi eliötyypiksi. Kaikki informaatio eliöiden adaptoitumiseksi on jo eliöissä valmiina. Voimme havaita vaihtoehtoisten ohjelmien kytkeytymistä päälle ja pois. Mutta se ei johda evoluutioon vaan vähittäiseen geneettiseen entropiaan.

Lue lisää

Valitettavasti evoluutioteoreetikot ovat pitäneet kahta hyvin erillaista ilmiötä, ympäristöön sopeutumista ja korkeampien elämänmuotojen evoluutiota samana asiana. Meidän ei tarvitse olla neroja nähdäksemme, että nämä ovat eri asioita. Sopeutuminen voi tapahtua informaation menetyksellä tai jopa kehityshäiriöllä (elimen menetys). Informaation määrän on kuitenkin kasvettava merkittävästi, jotta korkeampien elämänmuotojen kehitys - spesifisen mutkikkuuden lisääntyminen - olisi mahdollista. (Sanford)

Mitä filosofointia on siinä, että sanoilla on yleiskielessä vakiintunut merkitys? Sinähän tässä leikit ja hoet.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Sanoilla voi leikkiä ja filosofoida vaikka kuinka paljon, mutta mekanismit, joiden kautta eliöt kokevat muutoksia, eivät mahdollista minkään eliötyypin kehittymistä toiseksi eliötyypiksi. Kaikki informaatio eliöiden adaptoitumiseksi on jo eliöissä valmiina. Voimme havaita vaihtoehtoisten ohjelmien kytkeytymistä päälle ja pois. Mutta se ei johda evoluutioon vaan vähittäiseen geneettiseen entropiaan.

Lue lisää

Maallikko kaataa 150 vuotta tutkittua tieteenalaa, jonka mekanismeista asiantuntijoilla vallitsee vahva yksimielisyys.
Kun nyt olet kaatanut evoluutioteorian (kymmeniä kertoja), sinun kannattaisi paneutua tähtitieteeseen, geologiaan ja kosmologiaan, jotka kaikki puhuvat miljardeja vuosia vanhasta maasta ja universumista. Kun olet nekin alat osoittanut vääriksi, olet kiistatta ihmiskunnan suurin nero. Ajatella, perskouluopettajan tietopohjalta koko luonnontiede uusiksi. Tuhansien yliopistojen luonnontieteelliset laitokset lopetetaan harhaoppisina ja maailman biologit, fyysikot, geologit, astronomit ja kosmologit kilometriterhtaalle.

Ei taida kaikilla inkareilla mela ylettyä ihan veteen asti sinunkaan kanootissasi.