Ihmisten ilkeys aiheuttanut

Joo meneehän tuota araksi ja paraksi ku o paljo yxixee netisä, tahi työssä. Poikaismiesi siis olen. Muiden seuraan meno tuottaa monesti sen, että alan inhota itseäni silloin, ja vasta silloin. Aina osimopuilleen samalla tavalla. Huomaan että taas suhtauduin muien "seurassa", kuten kaupassa ollessa, itseeni tyylillä joka fakittaa vasta jälkikäteen ja saa pysymään kaupasta pois niin kauan että jääkaapissa kaikuu. Sitten sitä kuitehi taas ostaa kaheksallakympillä ziisuksen verran ruokaa josta suuri osa on lohtumättöä, kekä kuluu parissa iltassa. Jo kymmenen minsan kotimatkalla voi mennä kolmesaa ramma pömpeli irtokarkkeloisia ja jokin vanuukas sormella syöjen. Kohta väsyttää ja tuntuu voimattomalta kuin olisi jäänyt päiväunille kellahtaneen Ultrasauruksen alle.

Vaikka yksinäisyys toisinaan syö, ei seksi kuulu kärki-intresseihini, ainakaan tuommoinen perusklassinen alastonseksi, joka koostuu monenlaisten limakalvoyhteyksen harjoittamisesta toisen henkilön kanssa. Täytyi tarkeintaa kun seksejä on niin montaa heimoa, mitä nykyisin ei ehkä muisteta. Ei sillä että kokemusta olisi, muusta kuin parista halista ja yhestä poskisuukosta, josta siitäkin jo 20 v pian. Alkaapa tuo käteenvetoviettikin heiketä, pärjää vaivatta kolme vk ilman. Mutta parjaamatta ei kestä, on siis kiroilu herkässä.
On jäänyt korjaamatta tuonne tunnekoppaan melkein kaikki alkeellisimmatkin kanssakäyskentelyn hedelmät, kuten joitain itsensähyväksymistunteita, joita seurustelu mahollisesti ois voinu tuottaa. Koskaan en seurustellut siis oo, eikä oo oikeestaan käynyt mielessäkään. Ei vaan osaa mitenkään ajatella että se omalle kohalle kuuluis. Olihan nuo jotku sukulaiset, varsihi mummon sisarusit, silloin toistakytä vuotta sitten alati penäämässä ja naakimassa, että: Noh joko se sulla on joku mielitietty impi vereväinen elikä morsmaikkulitar onnea pursoova tiedossasi, ja joko tota mahjollisesti peräti ens kesäänä latohäissäsi karkeloitsea meidän sä suot ??
Monesti tuli siitä vain syyline olo, että ois melkei tehny mieli jotehi hyvittää "töpeksintänsä"ja oitis luvata että kyllä minä varmasti jo kohta, sori ku ennoo ny kerinä.
Vaan ei hornassa ei nevaevö, ei kehtoo kun järissään ollessa nyt miettii. Ei pysty tohtimaan. Joku voe nährä. Monia tympeitä raumoja ja tunteitta läpielettyjä kolahuksia eli käsittelemättömiä assioita kai jääny aliälyntääni muhinoitsemaan ja minua tunnelokkoisena pitävät net. Riippuvuuksiin myöskin saavat lankeamaan.
Par siskoo jo naimiisis ova, ja kolmas astuu kohtpuolii. Mutta mun syykkeeseen minkäänlainen kanssaelo jonkun seurassa ei vaan istu. Lienenkö tuota niin mielitervekään enää.

Monien pettymysten jälkeen olen tullut ainakin hyvin varovaiseksi ihmisten suhteen. On kai luonnollinen reaktio. Maailmassa on onneksi olemassa hyviä ja ymmärtäväisiäkin ihmisiä, mutta enemmän vaikuttaa olevan pahoja ja ilkeitä.

Ja piilo homoja, yök!

Samoin minä olen valinnut yksinäisyyden, nimenomaan kun ymmärsin että paha on olemassa.Paha tekee sitten työtään koko ajan.

Säästyy monelta.Netistä löydettyä psykologian alalta, pettymysten takia yksilö vetäytyy yksinäisyyteen.

Jotain mukavia ihmisiä löytyy tottakai.Eräät ihmiset sitten viihtyy yksinään ihan luonnostaan.

Elämän tarkoitusta etsin minäkin ja teologiasta löysin paljon vastauksia siihen etsintään.Kirkkoon olen kuulunut aina, ortodoksisuus ajatuksineen tuntuu hyvälle.

Olen ihmisvihaaja nykyään, aivan sama kuka olet tai mitä teeskentelet olevasi, vihaan joka tapauksessa. Minun puolesta vaikka heti huomenna voisi tulla tuiskahtaa tuolta avaruuden äärettömyydestä jostain sellainen riittävän suurikokoinen superasteroidi kosmisella nopeudella ja räjäyttää tämän pallon pinnalle sellaisen miljoonia kertoja hirosiman kokoisen tulihelvetin, mikä laajetessaan kiertäisi ja polttaisi kaiken elollisen pois täältä kymmeniksi miljooniksi vuosiksi.
Ja voisi hyvinkin olla, ettei tällaista eliölajia kerkiäisi enää kehittyä uudelleen tänne pallukalle jäljellä olevien satojen miljoonien vuosien aikana, ennen kuin aurinko kärventää tämän joka tapauksessa.

Eipähän kerkiäisi tämä eliömuoto mahdollisesti kehittää jotain keinoäly robotiikkaa kenties levittämään konerobotiikka vitsausta muuallekin, kuin vain tälle planeetalle.

Kiitos sulle.

Mä oon varovainen nykyään ihmissuhteissa.Miehet=piilohomoja, akat jotain mielipuolia/lesboja.

Ihan hirveetä!

Anteeksi kielenkäyttö.

Muudan kättely kyllä piristi mua kerran niin notta ei oo pian tottakaan. Ansi sen soma naikkoinen joka samalla hymysi ja onnitteloi kun eräässä tilaisuudessa viime vuonna muudanne tunnustuksen sain, kutenka kymmenet muutkin. Sellaane puolituttu. Mukavan kaua se kättäin puristi, suorastaan ihanan varomattomasti ja kauan hytkytti myös. Ei se muuten varmaan niin pohjattoman terapeuttiselta olisi tuntunut mutta kun senkin on kokenut(ala-asteella) että käteeni tartutaan kuin johonni toukkaiseen rotankalmoon.
Olin enne sitä illallista perin myrtsinä ja aattelin notta ei jaksais ny silmäätikuksi sinne männä keekoamaan, mutta kylläpä se ilta ja muiden seuta teki nii hyvää että alkoi tehdä melkein pahaa.