SKP:n yhteydessä kuulee usein käsitteen "rauhankulttuuri" ja järjestön Rauhanpuolustajat, johon Kommunistisen Nuorisoliiton (KomNL) nuoret jäsenet osallistuvat. Samaan aikaan, kritisoidessaan esim. yleistä asevelvollisuutta ja suomalaisen yhteiskunnan militarisoitunutta rakennetta, saattavat nämä nuoret täysin luontevasti puhua mm. vallankumouksesta, jolla lähes poikkeuksetta on aina militaristinen luonne?
Eikö tässä juuri ole kommunistisen puolueen ja sen tapakulttuurin välinen suuri ristiriita? Näytetään rauhanmerkkiä ja rauhankyyhkyä vallankumousbannereiden rinnalla!!
Eli onko kommunistien kannattamien militarististen rakenteiden purkamisen tai ainakin heikentämisen pohjimmaisena tarkoituksena vain heikentää kapitalistis-militaristista yhteiskuntaa niin, että tilalle saadaan väkivaltaisen vallankumouksen avulla pykättyä militaristis-kommunistinen valtio?
Eli kommunisteilla nuo ns. "rauhanpyrkimykset" näyttävät olevan pikemminkin vain yhteiskuntapolitiikkaan kuuluvaa silmänlumetta, ei mistään henkilökohtaisesta tai uskonnollisesta vakaumuksesta kumpuavaa, kapitalistisissa oloissa valtiokohtaisesti hyväksyttyä aseistakieltäytymistä?
Vanhassa Neuvostoliitossa ei siviilipalveluksen mahdollisuutta tunnettu, vaan aseistakieltäytyjien kanssa "asiasta keskusteltiin", mitä se sitten ikinä käytännössä tarkoittikaan. Neuvostoliitto itsessään oli yksi maailman militarisoiduimpia valtakuntia kaikessa "rauhantahdossaan", mikä tietysti upposi täysillä suomalaisiin kommunisteihin, vaikka aseita jaettiin Afrikkaan ja Aasiaan vallankumousten edistämiseksi ja ties minne.
Ihan tulee mieleen se Kari Suomalaisen vanha pilapiirros, missä katontekijä Hiski Kutiainen katselee lapsikatraansa kanssa kanssa televisiosta NL:n vallankumousparaatia. Vaimo tulee paikalle ja tokaisee: "Siinä sitä on asetta, mitä riisua!"
Eikö tässä juuri ole kommunistisen puolueen ja sen tapakulttuurin välinen suuri ristiriita? Näytetään rauhanmerkkiä ja rauhankyyhkyä vallankumousbannereiden rinnalla!!
Eli onko kommunistien kannattamien militarististen rakenteiden purkamisen tai ainakin heikentämisen pohjimmaisena tarkoituksena vain heikentää kapitalistis-militaristista yhteiskuntaa niin, että tilalle saadaan väkivaltaisen vallankumouksen avulla pykättyä militaristis-kommunistinen valtio?
Eli kommunisteilla nuo ns. "rauhanpyrkimykset" näyttävät olevan pikemminkin vain yhteiskuntapolitiikkaan kuuluvaa silmänlumetta, ei mistään henkilökohtaisesta tai uskonnollisesta vakaumuksesta kumpuavaa, kapitalistisissa oloissa valtiokohtaisesti hyväksyttyä aseistakieltäytymistä?
Vanhassa Neuvostoliitossa ei siviilipalveluksen mahdollisuutta tunnettu, vaan aseistakieltäytyjien kanssa "asiasta keskusteltiin", mitä se sitten ikinä käytännössä tarkoittikaan. Neuvostoliitto itsessään oli yksi maailman militarisoiduimpia valtakuntia kaikessa "rauhantahdossaan", mikä tietysti upposi täysillä suomalaisiin kommunisteihin, vaikka aseita jaettiin Afrikkaan ja Aasiaan vallankumousten edistämiseksi ja ties minne.
Ihan tulee mieleen se Kari Suomalaisen vanha pilapiirros, missä katontekijä Hiski Kutiainen katselee lapsikatraansa kanssa kanssa televisiosta NL:n vallankumousparaatia. Vaimo tulee paikalle ja tokaisee: "Siinä sitä on asetta, mitä riisua!"
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Samaan aikaan, kritisoidessaan esim. yleistä asevelvollisuutta ja suomalaisen yhteiskunnan militarisoitunutta rakennetta, saattavat nämä nuoret täysin luontevasti puhua mm. vallankumouksesta"
Vallankumous sanaa käytetään usein kuvamaan vain yhtä pientä osaa siitä mitä vallankumous todellisuudessa on. Vallankumous ei siis ole synonyymi (aseelliselle) vallankaappaukselle vaan tarkoittaa yhteiskunnan muuttamista. Itse en kannata mitään aseellista vallankaappausta (paitsi ehkä jossain aivan äärimmäisessä tilanteessa) vaan rauhanomaista vallankumousta, kuten varmasti suurin osa muistakin vasemmistolaisista.
Tarkoitat siis, että nykyisen SKP:n linja on sama kuin länsimaisen edustuksellisen demokratian linja? Eli vallankumous pyritään saamaan aikaan sitä kautta?
Eli kuten monipuoluejärjestelmässä yleensäkin, kaikki puolueet kilpailevat kannatuksesta kasvaakseen mahdollisimman suureksi suhteessa muihin, saadakseen aikaan ajamansa muutoksen?
Maailmalla ja ajoilla, maailman taloudellisilla suhdanteilla ja ideologioilla kun on vähän tapana vaihdella, ja kannatuksen nousu kun on tuskin koskaan mitenkään yksipuolisen nousujohteinen. Ja kun joku ideologia ei lyökään itseään täysillä läpi, voi liikkeen hurmoshenkisen siiven edustajat kaivaa esiin vanhat aseet kaapista.
Ja kun katsoo tätä kommunismiksi nimitetyn ideologian saavutuksia viime vuosikymmeniltä, ei oikein voi kuin huokaista. Enpä tiedä, uskaltaako enää toista kertaa yrittää luoda jotain vastaavanlaista yhteiskuntakokeilua.. Ja itse opiskelijabileissä ja baareissa heiluvana yksilönä on todella mielenkiintoista huomata, kuinka käsite 'kommunismi' on hyvin ahkerasti opiskelijoiden huulilla, kuinka lyhyt muisti ihmisillä ja on, ja kuinka helposti vietävissä varsinkin jopa korkeasti koulutetutkin (yliopistotausta) ihmiset ovat.
Kyllä se väkivaltainen vallankumous saisi näissä olosuhteissa terrorismin nimen. Väkivaltainen vallankumous olisi näissä vakiintuneissa olosuhteissa vain terrorismia. Neuvostoliitto oli kontrolloitua terrorismia, tällä maailman ajalla.
on vaikea kuvitella valtaa tänäpäivänä, jota ei pidettäisi yllä aseellisesti. Vallankumoushan tarkoittaa sitä, että valta otetaan joiltain pois. Onko se mahdollista aseettomasti aseistautuneelta, on tietenkin ongelma sinäänsä? Toimiiko poliisi oikein ampuessaan aseistettua rikollista? Voiko vähemmistö pitää valtaa aseellisesti, ja jos heltä kaapataan valta aseellisesti, niin onko se väärin? Varsin vaikea filosofinen propleema?
Itse olen sitä mieltä, että oman tai läheisen hengen pelastamiseksi voi turvautua aseeseen, mutta esimerkiksi omaisuuden turvaaminen tappamalla toinen ihminen on väärin. Sodat eivät siis kuulu hyväksyntäni kuvioon (yksikään sota ei ole molemminpuolinen puolustautuminen). Aseellinen vallankumous on myös kielletty, mutta henkeään voi tietysti puolustaa myös aseellisesti. Eli aseellinen "hyökkäyssota" vallankumouksessakaan ei mielestäni ole oikein.
SKP:n ohjelma kertoo totuuden:
1. Työväen on tarmokkaasti valmistauduttava aseelliseen vallankumoukseen
2. Ainoastaan sellainen työväenliike ja toiminta, josta on takeita, että se edustaa kommunismin leviämistä sekä työväen vallankumouksen voitolle pääsyä, on hyväksyttävää; - toisella kannalla esiintyvä toiminta työväen keskuudessa on jyrkästi tuomittava, paljastettava ja vastustettava.
3. Vallankumouksen kautta on otettava työväenluokan omiin käsiin kaikki valta ja perustettava rautainen työväen diktatuuri.
4. Työväen diktatuurivallan kautta on luotava kommunistinen yhteiskuntajärjestys pakkoluovuttamalla kaikki maa ja kapitalistinen omaisuus; - ei siis ole, ei vallankumouksen kautta eikä sitä ennen, pyrittävä vain korjailemaan kapitalistista riistojärjestelmää siedettävämmäksi.
Näitä perusperiaatteita ei rivijäsenille vältämättä mainostettu. Niitä kannattaa mietiskellä kotvan aikaa.