Hei! Olen tässä pohtinut arabialaisen täysiverisen ominaisuuksia.
Usein kuulee, että kyseinen rotu on "tulinen, herkkä ja reaktiivinen", mutta toisaalta sitä kehutaan loistavaksi matkaratsastushevoseksi. Miten nämä piirteet oikein sopivat yhteen? Luulisi, että niin kovin herkkä ja reaktiivinen hevonen säikkyisi aivan uusissa maastoissa herkemmin. Olen luullut, että maastoon - varsinkin vieraaseen- tarvitaan vähän paremmin hanskassa pysyvä hevonen.
Tietenkin tämä on yksilökohtaista, ja olen kuullut monesti myös niistä rohkeista arabeista joita ei pysäytä mikään. Kuitenkin jos rodun edustajat tavallisemmin ovat tuota herkkää tyyppiä, niin miten matkaratsastus voi olla rodun yleinen vahvuus? Kiitos vastauksista jo etukäteen.
Usein kuulee, että kyseinen rotu on "tulinen, herkkä ja reaktiivinen", mutta toisaalta sitä kehutaan loistavaksi matkaratsastushevoseksi. Miten nämä piirteet oikein sopivat yhteen? Luulisi, että niin kovin herkkä ja reaktiivinen hevonen säikkyisi aivan uusissa maastoissa herkemmin. Olen luullut, että maastoon - varsinkin vieraaseen- tarvitaan vähän paremmin hanskassa pysyvä hevonen.
Tietenkin tämä on yksilökohtaista, ja olen kuullut monesti myös niistä rohkeista arabeista joita ei pysäytä mikään. Kuitenkin jos rodun edustajat tavallisemmin ovat tuota herkkää tyyppiä, niin miten matkaratsastus voi olla rodun yleinen vahvuus? Kiitos vastauksista jo etukäteen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei ne sulje toisiaan pois. Herkkä ja reaktiivinen ei tarkoita että se hyppää kuuhun kun heinä heilahtaa vaan se vastaa apuihin hipaisusta, kuten kentälläkin.
Se tottuu matkaratsastuksen erilaisuuteen nopeasti ja on hyvä ja kestävä matkatoveri. Koska matkaratsastus on pitkäkestoisempaa niin se saa kerrankin riittävästi monipuolista liikuntaa joka puolestaan rauhoittaa energisen hevosen.
matkaratsastuksessa ratsastetaan 15-160km, joka ei onnistu joka lajilta. arabit on kestäviä, joka helpottaa pitkän matkan kulkua. reaktiivisuus on vaan plussaa, ja säikkyvyys häipyy kun hevonen tottuu