Menin ja ihastuin sinuun sellaisella voimalla, voimalla jonkalaista en tiennyt voivan olla. Herätit niin suuren kokonaisvaltaisen tunteen, hellyyden, läheisyyden, kosketuksen kaipuun, turvallisuuden, jännityksen, himon, ystävyyden, tasavertaisuuden... Tiedät sen! Olen naimisissa oleva nainen, jonka silmät uskalsivat aueta vuosien jälkeen. Uskaltauduin lähestymään sinua perhoset vatsassa, lähestymään vaikka tiesin toimivani väärin. Omia periaatteitani vastaan. Tunne oli niin voimakasta, että en voinut unohtaa. Sinä olit tässäkin tilanteessa unelmieni mies. Tapa jolla toimit kertovat inhimillisyydestäsi, ihmisyydestä. Sinä tykkäsit ensin kuvasta jossa on meidän koko perhe ja sen jälkeen laitat viestin, että ei kiinnosta. Minä en kiinnosta. Viesti oli kauniisti muotoiltu. Ei ilkeä tai vähättelevä. Tapasi toimia on hurjan arvostettava ja pisti minut miettimään elämäni tosiasioita. Olen ilmoittanut haluavani avioeron. Sen sinä jo tiedätkin, kun viestillä kysyit. Tämä tunne ajaudutti mut toimimaan hyvin epäsopivalla tavalla. Onneksi. Nyt minä tiedän, mitä haluan. Jäin ilman sinua ja kunnioitan sitä mitä kirjoitit ja sanoit. Otan pakit vastaan ja jatkan yksin lasteni kanssa. En olisi ikinä uskonut, että voin kohdata jotain näin suurta. Miten se voi olla vain yksipuolista? Oliko se? Oletko vaan niin periaatteen ihminen, että vaikka haluat niin toimit oikein? Niin kuin kuuluukin toimia? Mä mietin sua edelleen joka helvetin minuutti. Sinä olet niin uskomattoman uskomaton mies, että unohdanko koskaan?
Olet minun unelmani.
SydänSolmussa
152259
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Riski on aina olemassa kun suhdetta aloitetaan. Et voi tietää jos tuo toinen koker häpeää mitä sai teille aikaan. Ja kun ei pysty sinuun luottamaan että varattuna tekisit uudestaan saman. Ja voihan se olla että haki pelkkää seksiä sinusta ja nautti vain siitä hetkestä. Nyt kun ilmoitti ettei halua erosta huolimatta sinua ottaa. Kertoo se juuri luottamus pulasta sinua kohtaan. Paha on aloittaa varattuna suhdetta ja pettäen. Mistä tuo uusi voi luottaa sinuun jatkossa? Se kuka pettää pitää osata miettiä mitä toiset ajattelevat asiasta. En minäkään aloittaisi pettäjän kanssa. Järkevämpää on nauttia salaisista seksin saannista ja sitten jatkaa muuta elämää. Nyt kun sinusta kun tulee sinkku ja tiedoksi muille on sonuuös mahdollisuus löytää uusi rinnsllesi ja näin aloittaa puhtaalta pöydältä. Ikävä todellisuus.
Hän ei ole varattu, minä olin. Nyt ei ole kyse seksistä. Mitään ei ole tapahtunut. Vain suuri henkinen tunne. Kirjoitin varmasti epäselvästi. Hän on mies joka ei halunnut minua. Minun itseni tähden tai tilanteeni? En tiedä? Minä otin eron, vaikka tulin torjutuksi.
@eiansaitseluottoa Koska kaikki kuolee aikanaan, pikkusieluus on säälittävä. Onneksi et ilmeisesti edes ymmärrä mistä puhun.
@SydänSolmussa Rakkaus vaatii rohkeutta. Menee miten menee, aina täytyy olla rehellinen itseään kohtaan. Aavistan että sinulla on kaunis sielu.
Mitä tiedät toisen elämästä missä kohtaa se on menossa.Tunnut ajattelevan että olet jokin taivaan lahja miehelle.Vapaita naisia joilla ei ole kahta toisen miehen lasta kyllä löytyy.Herää jo unestasi.
No ei kyllä musta kuvitellut. Ihastui ja huomas et oma elämä kaipaa muutokse. Otti eron. Hyvä asenne musta.
Tuo oli kyllä omituinen näkemys, että tuntisin jollain tasolla olevani taivaanlahja miehelle. En todellakaan tunne. Olen elänyt huonossa parisuhteessa pitkään ja hän oli ihminen joka minut herätti. Herätti nämä tunteet. Hän on taivaanlahja jollekin naiselle. Ei valitettavasti minulle.
Kuitenkin elän vielä toivossa, että vuosien päästä olisi mahdollisuus helliä ja hoivata häntä. Mennä yhdessä nukkumaan lauantai-iltana puhtaisiin lakanoihin. Olla lähellä ja tuntea toisen ihon lämpö ihoa vasten.
Nyt se ei ole mahdollista niin olen mieluiten yksin. Haluan luottaa tulevaisuuteen. Kaikesta huolimatta.
Ymmärrän, että en ole naisena hyvä sijoitus.
Korjaa avioliittosi ja lopeta haihattelu tyhjän perään. Anna miehen olla rauhassa ja löytää rinnalleen sopivampi nainen.
Jos tuon aloittajan mies ei ole aloittajalle sopiva niin miksi yritätte saada häntä korjaamaan liittonsa. Mun mielestä on aivan pääkköä ja jopa edesvastuutonta neuvoa jotain korjaamaan liittoaan, jos ei tiedä ihan kaikkea mitä siinä on ja se harvemmin näkyy ulospäin. Monet eroa miettivät itse ydinperheissä kasvaneet, kun saattaa tuntea voimakasta häpeää, epäonnistumisen pelkoa, mahdotonta yritystä aivan toimimattomassa liitossa, miettien onko tällaisesta kuitenkaan sopiva erota.
Valitan mutta kaikki miehet ei halua elättää toisen miehen lasta/lapsia. Jospa siitä oli kysymys?.
Näinpä. Ihan oleellinen kysymys. Se että joillakin voisi olla intohimokas suhde ei tarkoita että se olisi hyväksi lapsille. Vaikka mies pitäisikin sinusta oletko varma että hän olisi valmis edes sietämään lapsiasi? Olet nyt valinnut erottaa lapset isästään, jotka kulkevat kahta kotia ja kuvioihin saattaa heillä osua isänkin uusi heila/heiloja, jonka sinä olet siis toiminnallasi osaltaan valinnut heidän elämään. Kannattaisi nyt keskittyä kieli keskellä suuta niiden lapsien evästämiseen riittävin eväin omaan aikuisuuteensa ennen mitään muuta. Kuulostat itsekkäältä haihattelijalta.
Kommentoin tähän vain sivusta, että nykyaikana naiset osaavat myös käydä töissä, eivätkä tarvitse miestä elättäjäksi. Elatusvelvollisuus on lisäksi äidillä ja isällä kummallakin, mikäli isä on lapset omakseen tunnustanut, tai he ovat aviossa syntyneet. Etävanhempi, isä tai äiti, maksaa oman maksukykynsä mukaista elatusmaksua.
En ole tuo aloittaja, mutta tuollaisilla kuvaamasi kaltaisilla ennakkoluuloilla varustettua miestä en ainakaan itse kelpuuttaisi, vaikka olisinkin vapaa. Eipä siis haittaisi, että tällainen mies ei huolisi minua. :)
Itselläni ei ole lapsia kuin yksi, ja olen suhteessa. Äidinrakkaus on sellainen asia, että minä en ainakaan voisi koskaan vilkaistakaan miestä, joka näkee lapseni vain rasitteena ja markkina-arvoani alentavana tekijänä. Jotkut ikävä kyllä tuollaiseenkin suostuvat, epätoivoiselta vaikuttaa. Suhteesta ei tule koskaan pysyvää tuollaisen ajatusmaailman omaavan ihmisen kanssa, jos itse lapsistaan välittää.
Tällaisessa tapauksessa siis molemmat voittavat, mies saa lapsettoman naisen (tai nainen lapsettoman miehen, kaikki naisetkaan nimittäin eivät suinkaan halua muiden naisten lasten isää) ja toinen osapuoli voi elää rauhassa lastensa kanssa seesteistä elämää, ellei sitten ole edelleen lasten toisen vanhemman kanssa yhdessä, kuten tietysti toivottavaa olisi. :)
Aloittaja, on varmasti hyväkin, ettet aloita heti uutta suhdetta. Mikäli teillä tosiaan oli huono suhde miehesi kanssa, eikä sitä voi korjata, niin aloitat nyt tasapainoisemman ja onnellisemman elämän yhdessä lastesi kanssa. Muista silti myös tukea isän ja lasten välien säilymistä läheisinä.
Niin ja 'Ajatusvainn' en toki tätä purkaustani varsinaisesti sinulle suunnannut, tuo pointtisi oli aivan todellinen ja mahdollinen syy.
Tuskinpa kyse onkaan yhteiskunnassamme (enää pitkään aikaan ollut) resursseista aineellisessa muodossa, vaikka saattavat ilmetä joskus aineellisestikin. Eiköhän monesti muut resurssit kuten aika, huomio, tapojen muotoutuminen ja sääntöjen määrääminen yms. henkiset tarpeet muodostu usein merkittävämmiksi nykyään resursseista puhuen, joka siis tosiaa saattaa ilmetä sitten ihan aineellisestikin. Osa ihmisistä kokee myös ihan oikeaa vastenmielisyyttä ei-biologisesta lapsesta intiimissä perhepiirissä muistuttamassa mennestä ja vuotavana linkkinä sinne menneisyyteen.
Tuostapa syystä kirjoitinkin, että tuollaisessa tilanteessa molemmat voittavat kun eivät sekaannu toisiinsa.
Ei nimittäin kukaan normaali vanhempi haluakaan elämäänsä ihmistä, joka kokee mainitsemallasi tavalla vastenmielisyyttä hänen lapsiaan kohtaan. Se kannattaisi muistaa näiden vastenmielisyyden tuntijoiden.
Kuten myös kirjoitin, on ihmisellä kaikki oikeus olla haluamatta näitä "ei-biologisia" lapsia elämäänsä.
Eli tosiaan järkevämpää näiden kahden esimerkkitapauksen pysyä kaukana toisistaan.
Mutta nyt ehkä karkasi hieman aloituksen aiheesta, emmehän tiedä oliko tällainen tapaus edes kyseessä. Kun kaikki oli heidän välillään vain tuttavuuden tasolla ilmeisesti. Mies ei välttämättä olisi ollut muutenkaan kiinnostunut. On myös melko riskialtista lähteä suhteeseen vasta eronneen kanssa.
Kyllähän noita monikin vanhempi haalii tunnetarpeissaan lastensa elämään vakavin seurauksin. Normaaliudesta en tiedä mutta aika yleistä jopa. Niin että kannattaa se järki pitää isommalla volyymillä kun on kyse muustakin kuin masta perseestä ja on niitä vastuunalaisia ja vallanalaisia turvaa tarvitsevia resurssisyöppöjä. Enää ei voi niin vain valita sitä itseään sykähdyttävintä tuosta vaan kokelitavaksi. Lapsen loppuiän tarumojen paikkailussa niistä ei sitten ehkä paradoksaalisesti koskaan pääsekään "eroon", vaan tarpeet vaikeutuvat ja jatkuvat....
Joo ja osa ihmisistä kokee inhoa kaikkia lapsia miksei jopa kaikkia ihmisiä kohtaan.