Savolaiselle

Hyvää yötä rakas. Oon niin väsy, että pakko mennä kohta nukkumaan. Vahtaan tuon Ketun loppuun. Pyykit pitäis laittaa vielä.

Mitähän sulle oikeasti kuuluu nykyään? Elätköhän jonkun kanssa? Eihän se minulle kyllä edes kuulu.

Olin kanssasi kerran eräässä huoneessa, jossa kello oli väärässä, korjasin ajan. Siinä samassa huoneessa oli pöydällä kalenterisi auki, muistan, että uteliaisuuttani katselin käsialaasi, joka tietenki oli hyvinkin "jännittävä" mutta lopetin utelun aika äkkiä, kun tuli tirkistelyfiilis. En muista kuolemaksenikaan, mikä lie se sana tai lause oli, muistan vain, että se oli jotain täysin neutraalia. Tuntui pahalta, kun se oli sitä aikaa, kun saatoit joskus rynnätä takas sinne huoneeseen ikään kuin saadaksesi minut kiinni jostain luvattomasta. En olisi ikinä voinut kajota tavaroihisi mutta etpä sinä sitä voinut tietää, aattelit varmaan, että oon kaikin puolin epäluotettava, minkä senkin kuitenkin ymmärrän tilanteen huomioon ottaen. Mulla on hyvä kotikasvatus kuitenkin 😉
Isä ois hävennyt silmät päästään tyttärensä käytöstä. On isää usein ikävä. Mun isä oli erikoinen persoona, äiti kertoi, että isä mullisti aikoinaan hänen elämänsä ilmestyessään siihen, nauroin äitille vasta, että isä mullisti äidin elämän kahdesti tullessaan siihen ja kuoltuaan, minun lapsuuden perheessä oli melko mustaa ja ronskia tuo huumori. Äitin kans se on sitä vieläkin. Minun siskontyttö on sanonut, ettei tiiä mitään kamalampaa kuin tätinsä, äitinsä ja mummin nauramassa kolmestaan. Se ei kai sitten ole sellaista kaunista ja hersyvää naurua 😄

Voin olla väärässä noissa mututuntumajutuissani eikä sillä luotitko vai etkö ole sinänsä enää merkitystä muuta kuin, että ajatus siitä, ettet luota, loukkasi minua silloin. Se niistä menneistä. Uutta ei ole.

Anteeksi kulta, jos loukkasin sinua joskus. Jäin nyt näpyttelemään tähän, Kettukin loppui aikoja sitten.

Hassua avautua tänne. Uskallan tehdä sen, kun kukaan (muu) ei minua täällä tunne. Niin ihan sama. Omaksi ilokseni kirjoitan ja säikytän sinut avautumisillani vielä kauemmas, vaikka tuskin se näissä olosuhteissa on mahdollista.
0150
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Yksinäinenilta kirjoitti:

Hyvää yötä rakas. Oon niin väsy, että pakko mennä kohta nukkumaan. Vahtaan tuon Ketun loppuun. Pyykit pitäis laittaa vielä.

Mitähän sulle oikeasti kuuluu nykyään? Elätköhän jonkun kanssa? Eihän se minulle kyllä edes kuulu.

Olin kanssasi kerran eräässä huoneessa, jossa kello oli väärässä, korjasin ajan. Siinä samassa huoneessa oli pöydällä kalenterisi auki, muistan, että uteliaisuuttani katselin käsialaasi, joka tietenki oli hyvinkin "jännittävä" mutta lopetin utelun aika äkkiä, kun tuli tirkistelyfiilis. En muista kuolemaksenikaan, mikä lie se sana tai lause oli, muistan vain, että se oli jotain täysin neutraalia. Tuntui pahalta, kun se oli sitä aikaa, kun saatoit joskus rynnätä takas sinne huoneeseen ikään kuin saadaksesi minut kiinni jostain luvattomasta. En olisi ikinä voinut kajota tavaroihisi mutta etpä sinä sitä voinut tietää, aattelit varmaan, että oon kaikin puolin epäluotettava, minkä senkin kuitenkin ymmärrän tilanteen huomioon ottaen. Mulla on hyvä kotikasvatus kuitenkin 😉
Isä ois hävennyt silmät päästään tyttärensä käytöstä. On isää usein ikävä. Mun isä oli erikoinen persoona, äiti kertoi, että isä mullisti aikoinaan hänen elämänsä ilmestyessään siihen, nauroin äitille vasta, että isä mullisti äidin elämän kahdesti tullessaan siihen ja kuoltuaan, minun lapsuuden perheessä oli melko mustaa ja ronskia tuo huumori. Äitin kans se on sitä vieläkin. Minun siskontyttö on sanonut, ettei tiiä mitään kamalampaa kuin tätinsä, äitinsä ja mummin nauramassa kolmestaan. Se ei kai sitten ole sellaista kaunista ja hersyvää naurua 😄

Voin olla väärässä noissa mututuntumajutuissani eikä sillä luotitko vai etkö ole sinänsä enää merkitystä muuta kuin, että ajatus siitä, ettet luota, loukkasi minua silloin. Se niistä menneistä. Uutta ei ole.

Anteeksi kulta, jos loukkasin sinua joskus. Jäin nyt näpyttelemään tähän, Kettukin loppui aikoja sitten.

Hassua avautua tänne. Uskallan tehdä sen, kun kukaan (muu) ei minua täällä tunne. Niin ihan sama. Omaksi ilokseni kirjoitan ja säikytän sinut avautumisillani vielä kauemmas, vaikka tuskin se näissä olosuhteissa on mahdollista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu