Minä yritin, sinä pakenit. Olitko hieman ehkä töykeäkin? Miksi? Halusin vain sinun parastasi, eikä tarkoitukseni ollut ainakaan loukata sinua.
Miksi pakenit?
Kevätmielimaassa
1912484
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Epävarmuuttani. Eikä minunkaan tarkoitus ollut olla mitenkään töykeä, anteeksi jos sellanen kuva tuli.
Sitä itsekään. Ymmärräthän?
Ymmärrän minä sen. Joskus voi olla noin. Ei silti ole mitään peruuttamatonta tapahtunut.
Jälkikäteen muistelen ja pahoittelen. Ei ollut kaikki muumit laaksossa sillä hetkellä.
Kaduttaa, että pakenin. Tiedä sitten mikä mielenajatus se oli vai oliko mikään. Minkä sille enää voi joten pakko jatkaa eteenpäin.
Ei se mitään. Joskus elämä vaan on sellaista. Hyvällä ja lämpimällä minä sinua mietin silti.
Sinussa ei ollut mitään vikaa mikäli olisit hän mies. Minulla vain tuli jokin hetki, että en ajatellut järkevästi sitä hetkeä. Ehkä me vielä kohdataan.
Eiköhän me kohdata vielä. Luotetaan siihen.
Olit niin mukavakin et olisi ansainnut sitä, että pakenin. Ihan omasta tahdostasi yritit ja varmasti olet tosi kunnollinen. En muista enää miltä näytit. Jos näet minut jossakin tule rohkeasti nykäisemään hihasta niin saat varmasti erilaisen kohtelun. Kyllä muistan sitten, että olit aikaisemminkin siinä.
Narsumarsujen rutinoita.
Musrus,musrus eikä sen enempää järkeä missään.Joku kysyi joskus,että mitä te saatte tästä mussutuksesta..
hoohhhoooooooh, luuletko etten muka itse tiedä parastani???? Kyllä se ainakin on se, että pidän sut itsestäni mahdollisimman kaukana. Mieluimmin näkemättä laisinkaan.
En jaksa sua enää ollenkaan.
Hyvä kun vieläkin huolehdit kuinka pärjään. Tarvitsen toki ystävän joka tietää ne salaisuudet mitä muut ei tiedä. Toki ole muille edes kertonut. Sulla näkyy olevan hauskaa kustannuksellani. No olet oikeutettu siihen. Jatka ihmeessä tätä leikkiä ja pidä minusta hyvää huolta. Eikö kuitenkin viime jutut olleet aika tylsiä? Mutta osaat nekin muuttaa jänniksi jutuiksi. Onko mukavaa kun huomasit kuinka olen helppo kohde. Mitähän tuumaiset jos tietäisit totuuden. Varmaan siitäkin keksit uutta jutun juurta. Anteeksi nyt kauheasti kun sulla on tälläinen ystävä josta pitää huolta kantaa. Kuka sinusta nyt pitää huolta?
En halua väheksyä sun (tai kenenkään muun) tunnetta
mutta mikä on toisen "parasta"?
Meinaan, että olisiko hyvä ehkä vähän sanallistaa sitä
mitä sä olit menossa "tekemään"?
Olitko sä menossa hyväksi seuraksi, ystäväksi tai rakkaaksi
vai
näyttämään mikä sinusta on toiselle parasta?
...voip olla syy pakenemiseen...
Koska huomasin sinun olevan peluri. Onneksi mitään fyysistä ei ehtinyt olla.
En mä paennut, tässä mä oon. Mutta älä painosta, jooko? Anna mulle tila hengittää...
Aloittaja, olet ylimielinen, eikä pahkaiseen kupoliisi mahdu ilmeisesti vaihtoehto että toinen on paennut, kun ei missään nimessä halua enää nähdä sua. Sinuna jättäisin suosiolla rauhaan. Oletko kuullut lähestymiskiellosta. Sen saa kun toistuvasti ahdistelee väkisin lähestymällä.
Olet niin kuvottava että oli ihan pakko paeta. Tahtotilasi on syvällä omassa kuplassasi. Onneksi ei tarvi olla osa sitä mähmäistä kuplaa eikä muutenkaan missään tekemisissä!
Pakenin, koska en ymmärtänyt omaa parastani. Jäin huonoon suhteeseen, vaikka sinun kanssasi olisi voinut olla parempi. Ehkä. Mistäpä sitä tietää. Jossittelulla ei saa kuin pahan mielen.