Mitä järkeä on mennä...

Itselle kyse on maanpuolustuksesta. Ei tasa-arvosta, reiluudesta, rahasta, politiikasta tai mukavuudesta. En puolusta mitään hallitusta, poliitikkoa tai liittoumaa. Olen valmis puolustamaan suomalaisia lapsia, naisia ja vanhuksia. Koska he kärsisivät miehityksestä eniten. Mahdollisessa sotatilanteessa vihollinen yrittäisi vallata vain "jonkun paikan" ja aiheuttaisi siihen paikkaan samalla nälänhädän, lääkkeitten loppumisen, sähköverkon katkeamisen ja vesipulan. Lisäksi luotan aika vahvasti "fleet in being" -teoriaan. Jonka eräs valtiopäänmies puki muotoon "kazakka nappaa sen mikä on löysästi kiinni". Eli kun nähdään vähän vaivaa porukalla ei jouduta kokemaan isoa vaivaa.

Vaikka suht kovakuntoisena olisin voinut hakeakin johonkin erikoisjoukkoihin, ei se itseä kiinnostanut. En pyrkinyt myöskään sotilasuralle, vaan ammattisuunnitelmat olivat toisaalla. Erikoisjoukkoihin menee kai tyyppejä, jotka haluavat täysillä "haastaa itsensä". Mutta meillä maaseudulla kasvaneilla ei usein ole tuota motiivia, koska... no tuota on vaikeaa selittää kaupunkilaiselle, mutta jos on ajanut polkupyörällä pimeillä hiekkateillä ja vesi- tai räntäsateessa lapsuutensa niin ymmärtää mitä tarkoitan. Menin palvelukseen lähimpään varuskuntaan, missä oli omat hyvät puolensa. Oli paljon tuttuja palveluksessa samaan aikaan. Lisäksi auk:ssa ja ryhmänjohtajana saatu johtamiskoulutus ja -kokemus olivat sitten työuran alkuvaiheessa hyödyksi, kun jouduin ohjaamaan kesäapulaisia. Tiesin ainakin mitä alaisille ei pidä sanoa ;).

Eipä yleistetä, itse ajoin fillarilla alle kymmenvuotiaasta koko kouluikäni sorateitä niin sateessa kuin pakkasessa kuin myös pimeällä, ala-asteelle kouluun oli matkaa noin 5 kilometriä eikä siihen aikaan ollut autokuljetusta, kouluun kesällä mentiin kävellen, juosten tai fillarilla ja talvella usein hiihtämällä, oikaistiin pitkin metsiä ja silti oli maanpuolustustahto ja motiivi korkealla eli en saanut tarpeeksi sorateillä fillaroinnista, viihdyin intissä metsässä ja sissikoulutus oli kaikkein parasta, ei haitannut märät vaatteet, nukuttiin puun alla vaikka oli myös telttamajoitus niin itse mieluummin nukuin ulkona kuin teltassa ja tuli nukuttua ulkona vaikka satoi vettä. Mikään ei intissä ollut rankkaa.

Kyllä Suomeen tarvittaisiin ihan ammattiarmeija, niin olisi muutama työtön nuori vähemmän. Kun ei ole pakko mennä, niin alkaa kiinnostamaan kummasti.

Maailmassa on sentään - onneksi - myös jokunen valtio, jotka satsaavat armeijan ylläpidosta säästyneet varat järkevämpiin kohteisiin, esim. koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Ja ilman puolustusvoimia on pärjätty vuosikymmeniä, lisäksi paljon paremmin kuin naapurivaltiot, joiden verotuloja on käytetty aseistukseenkin.

Suomessa asiaa ei nähdä edes harkitsemisen arvoiseksi. No, ymmärrettävästi - "CCCP".