Veneessäni on Keulastaagi ja sitten 6 vanttia maston takana, miksi näin?
Jos keulaharus katkeaa masto kaatuu. Miksi useissa veneissä on näin ? Rullapurjeen hajoaminen aiheuttaa maston kaatumisen , yhden taaksepäin vetävän vantin katkeaminen ei sitä kai aiheuta.
Jos keulaharus katkeaa masto kaatuu. Miksi useissa veneissä on näin ? Rullapurjeen hajoaminen aiheuttaa maston kaatumisen , yhden taaksepäin vetävän vantin katkeaminen ei sitä kai aiheuta.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Johtuu varmaan siitä ettei siinä mastossa ole suuria taaksepäin vetäviä voimia, eli keulastaagin rasitus on pieni. Sivuttaisvoimat ja eteenpäin työntävä hallitaan noilla sivuvanteilla. Sijoitus hieman takaviistoon poistaa tarpeen takastaagille.
Analyysi+on+pielessä.+Keulastaagia+vedetään+kovasti,+joskus+hydrauliikalla+tai+barduunoilla.+Saalingit+25-30+astetta+taakse+jännittää+etustaagia+riittävästi+takastaagin+poistamiseksi.+Veypa+voi+olla+useita+yonneja+mutta+tpki+diotä+oda+on+kompressiota.
Jos jätetään pois kisatrimmaamiset sun muut erikoisuudet, niin mikä järki on kiristää etustaagia barduunoilla ja hydrauliikalla?
Staagien ja vanttien idehan on vain tukea mastoa ja kompensoida tuulen mastoa kaatavia voimia, jotka kohdistuvat sivulle ja eteenpäin, ei taakse. Siksi etustaagin ei tarvitse olla yhtä järeä kuin sivuvanttien. Ja toki tuo eri kulmakin vaikuttaa vaijeriin kohdistuvaan vetovoimaan.
Jos etustaagia ei saa kireälle, jää keulapurje pussille ja kryssistä tulee tuskaa. Kisatrimmin ja kruiserin trimmin ero on siinä, että kisatrimmiä muutetaan aina olosuhteiden mukaan, matkatrimmi on pysyvästi kireä.
Toki sen kireällä pitää olla, mutta ei se kerro mitään voimien jakautumisesta eri tukivaijereihin. Paikoillaan ollessa voimat eteen ja taakse ovat samat, mutta jännitys vaijereissa eri, koska kulma mastoon nähden eri.
Ja kun vene liikkuu, niin eteenpäin vievä voima välittyy vain vanttien (ja mastonjalan) kautta (jos muita vaijereita ei takilassa ole).
Siten etustaagiin kohdistuu paljon pienemmät voimat kuin (taka)vantteihin: loivemman kulman, ja venettä kallistavan ja eteenpäin liikuuttavan tuulen voiman takia.
Analyysisi on pielessä. Tuulen mastoon kohdistama voima on aika pientä purjeisiin kohdistuvien voimien rinnalla. Pääosa keulapurjeeseen kohdistuvan aerodynaamisen voiman aiheuttamasta kallistavasta momentista siirtää mastoon mikäs muu kuin keulaharus. Ko efekti siis lisää eikä vähennä keulaharuksen kuormitusta. Isopurje taas kiskoo luovilla mastoa taaksepäin ja sivulle, eikä eteenpäin. (kankaalla tai laminaatti purjeellä on vetojännitystä, eikä puristusta!) Sekin siis lisää keulaharuksen jännitystä satamassa purjeet alhaalla vaikuttaviin kuormiin verrattuna.
Isopurje kiskoo mastoa taaksepäin. Masto on kiinnitetty veneeseen. Mutta vene liikkuu silti eteenpäin, vaikka keulapurjetta ei olisikaan esim. jollissa. On se mielenkiintoista.
En osaa sano mikä osa keulapurjeen kuormasta jakaantuu keulaharukselle ja mikä suoraan purjeen nostimen kautta mastolle. Molempien vastavoimana kallistuksen suhteen on kuitenkin nuo sivuvantit (ja maston kuorma jalkaansa vasten).
Se on kuitenkin varmaa, kuten nimim. TS36 kirjoittaa, ettei isopurje vedä mastoa taaksepäin, muuten ei vene liiku eteenpäin. Ja ihan samoin vetää keulapurje venettä eteenpäin, miksi tarvitaan sille vastatuki, eli taaksepäin kiristeyt vantit tai takaharus,.
mikä siinä on mielenkiintoista?
Kyllä tuon luulisi olevan jokaiselle oikealle purjehtijalle itsestäänselvyys.
Isopurje vetää eteenpäin outhaulia, eli ulosvetäjää jaluskulmallaan, jossa se on kiinni.
Aivan samoin keulapurje vetää venettä eteenpäin ainoastaan jaluskulmallaan, jossa skuutti on kiinni.
Se on täysin varmaa ettei maston takapinnasta taaksepäin lähtevä purjekangas todellakaan työnnä mastoa eteenpäin, vaan vetää sitä taaksepäin. Yritäpä työntää jotain purjepussissa olevan purjeen kankaalla silloin kun se on suorassa niin huomaat itsekin miten päätön teoriasi on.
Olet oikeassa, mutta vain tiukalla luovilla, myötätuulessa suurin osa isopurjeen kuormasta on mastolla. Luovilla voima välittyy puomin kautta, mutta päävoima yhä kallistamisessa. Taaksepäin vetävä voima melko mitätön siihen verrattuna.
Ylipäätään venettä vie eteenpäin noin 1-2kN voima tai sitä suuruusluokkaa. Se vastaa 100-200 kg punnusta, joka ei ole kummoinen. Sen sijaan sivusuunnassa (kallistava voima) on tähän verrattuna moninkertainen.
Kyllä minkä tahansa yksittäisenkin staagin katkeaminen tai irtoaminen voi johtaa maston kaatumiseen, jos tuulen suunta ja voimakkuus on sellainen että ko. staagissa on kova veto. Riippuu hieman veneestä, mutta uskon että pääsääntöisesti rikin suunnittelussa ei käytetä sellaista redundanssia, että se varmasti toimisi jos jokin staagi irtoaa.
Omassa veneessä olen tosin selvinnyt välivantin irtoamisesta kryssillä jopa kaksi kertaa. Tosin välivantteihin taitaa tulla kovempi veto vasta isopurjeen ollessa reivattuna, mitä se ei silloin ollut.
Toisella kerralla noin 9 m/s tuulessa tehtiin heti venda ja matka keskeytettiin, toisella kerralla noin 3 m/s tuulessa uskalsimme jatkaa purjeilla pari tuntia maston ollessa S-mutkalla.
Redundanssiakin voi olla. Omassa toppirikisessä veneessäni on kutteristaagi, joka kiristetään barduunoilla. Pidän toisen barduunan aina kireällä, ja uskoisin, että se pitää maston ainakin jonkin aikaa pystyssä ja ehjänä, vaikka etustaagi katkeaisi.
Luoviminen on hankalaa, jos on enemmän vantteja maston etupuolella.
Lyhyt vastaus: Veneen pituus on paljon suurempi kuin leveys. Sen johdosta maston sivuttaistuentaan tarvitaan saalingit, ja niiden johdosta taas tarvitaan erilliset ylä- ja alavantit (ja vielä välivantit jos masto on korkeampi). Eli kaksi tai kolme vanttia per puoli.
Ilman saalinkeja sivuvanttien ja maston välinen kulma jäisi liian pieneksi. Kulman on oltava vähintään noin 10 astetta, muuten tarvittaisiin järjettömän suuruiset vanttijännitykset. Joissakin veneissä tullaan toimeen ilman saalinkeja, kuten kansanvene, jossa kulma on riittävän iso ilmankin.
Monirunkoveneissä pituus/leveyssuhde on paljon pienempi, ja niinpä niissä näkee usein että on vain yhdet sivuvantit per puoli, koska saalinkeja ei tarvita riittävän vanttikulman saamiseksi. Niissä voi kyllä olla saalingit tai timanttilevittäjät, mutta niiden tarkoitus on pitää masto suorana (tai halutulla kaarella).
Kysyjä lienee unohtanut peräharuksen, joka yksin tukee mastoa taaksepäin. Kyllä senkin katkeaminen aiheuttaa usein maston kaatumisen silloinkin, kun rikissä on taaksepäin suunnatut saalingit eli vantit maston takapuolella.
”Kysyjä lienee unohtanut peräharuksen, joka yksin tukee mastoa taaksepäin.”
Taitaa tämäkin riippua veneestä.
H-veneessä esimerkiksi takastaagi ei tee mitään muuta kuin taivuttaa mastoa huipustaan taaksepäin. Sillä ei ole minkäänlaista maston pystyssäpitämisfunktiota.
Kyllä Hoonkin takastaagilla on merkitystä maston pystyssäpysymisessä. Vaikka se olisi kaiken aikaa aivan löysänä, kuten esim. useissa metriluokkien veneissä, se on silti varmistuksena siellä.
Ei ole varmistuksena, eikä ole merkitystä maston pystyssä pysymiselle.
Jos keulaharus puuttuu, masto kaatuu taaksepäin, ylävantit estävät kaatumisen sivuille (ehkä hivenen eteenkinpäin) Alavantitkin ovat lähinnä maston säätämistä varten.
Hekin voisi kuvitella estävän kaatumista eteenpäin, mutta vanttien puuttuessa masto ei pyrkisi kaatumaan ensisijaisesti eteenpäin.
Jos ei trimmaisi, hekin voisi jättää kiinnittämättä kokonaan.
Eipä varmaankaan hekistä ole iloa etustaagin pettäessä. Mutta jos sivuvantin vanttiruuvi on varmistamatta ja kiertyy auki, voi hekki pelastaa maston. Tai rajuksi äityneessä jiipissä. Normaaliin maston tuentaan se ei liity, eikä sen varaan jääneellä mastolla voi purjehtia.
Miten H:n hekki siihen kykenisi? (Ylävanttiako sivuvantilla tarkoitat? ) Tuossa tilanteessa alavantti jeesaa, mutta hekki ei mitenkään.
Enkä kyllä keksi, miten jiippaamalla saisi H-veneen maston nurin, mutta hekki sen jotenkin kuitenkin pelastaisi.
Hieman yksinkertaistaen:
- Jos saalingit on taaksepäin käännetty, mastoa pitää pystyssä 3 vaijeria: keulastaaki ja ylävantit. Välivanteilla vain pidetään mastoa suorana sivusuunnassa, ja perästaakilla kiristetään keulastaakia ja taivutetaan mastoa purjeiden latistamiseksi kovassa tuulessa (toki auttaa myös pystyssä pysymisessä).
- Jos saalingit on suoraan sivulle, pidetään mastoa pystyssä keula- ja perästaakilla ja ylävanteilla.
Sitten on vielä olemassa takiloita, joissa ei ole yhtään ainutta vanttia eikä staagia mastoa tukemassa. Masto pysyy pystyssä ilman vaijereita. Eikä pelkästään jolliassa, vaan ihan matkavene-koko luokassa. Googlatkaa vaikka Freedom 44.
>>Staagien ja vanttien idehan on vain tukea mastoa ja kompensoida tuulen mastoa kaatavia voimia
No ei. Vaijereiden tärkeä tehtävä on myös maston trimmaaminen oikean muotoisesksi.
Se on yksi syy, miksi vaijereita on runsaasti.
Purjeiden ja takilan toiminta on muutamille esim. " satunnaiselle purjehtijalle" jäänyt hämäräksi. Esim. "Isopurje ei voi vetää mastoa taaksepäin koska silloin vene ei voi liikkua eteenpäin? Tai purjekangas ei voi työtää?". Ei vene liiku mihinkään vetämällä mastoa veneestä käsin. Isopurjeen siipiprofiili kryssissä imee veneen liikkeelle ja resultantin pienempi komponentti suuntautuu eteenpäin vaikka kankaan jännitys suuntautuu taakse. Platlenssissä purjekangas toki voi työntääkin niin rajusti, että saalingit hajoavat.
Ei purjekangas sentään pysty työntämään, siihen kohdistuu aina vain vetojännitystä ja vaikka vastaisilla purje vetää mastoa(tai keulaharusta) taaksepäin, jaluksen voima on suurempi, ja veneeseen kohdistuu eteen vievä voima.
Myötäisillä purjeen veto voi olla myös eteenpäin, mutta purjekangas ei varmuudella työnnä mitään.
Kuinkahan moni edellä kirjoittajista on ihan "livenä" purjehtinut saatikka pystyttänyt ja trimmannut maston?
Onneksi äksässä pysyy masto pystyssä vaikkei olisi yhtään vanttia kiinni. Kryssillä sitten kelpaa kiskoa barskaa piukkaan ettei foili lepata aallon tahtiin ja toispualen vantit saaki olla löysällä! Alabarskat sit välillä takasi kanteen kiinni ettei tikku lonksu. Helppoa tuo trimmaaminen!
Ja itse vene pysyy pystyssä vaikkei olisi yhtään köliä kiinni.