Veneessäni on Keulastaagi ja sitten 6 vanttia maston takana, miksi näin?
Jos keulaharus katkeaa masto kaatuu. Miksi useissa veneissä on näin ? Rullapurjeen hajoaminen aiheuttaa maston kaatumisen , yhden taaksepäin vetävän vantin katkeaminen ei sitä kai aiheuta.
Mastokaatuu
Vanthi
28
996
Vastaukset
- satunnainen_purjehtija
Johtuu varmaan siitä ettei siinä mastossa ole suuria taaksepäin vetäviä voimia, eli keulastaagin rasitus on pieni. Sivuttaisvoimat ja eteenpäin työntävä hallitaan noilla sivuvanteilla. Sijoitus hieman takaviistoon poistaa tarpeen takastaagille.
- seppomartti
Analyysi on pielessä. Keulastaagia vedetään kovasti, joskus hydrauliikalla tai barduunoilla. Saalingit 25-30 astetta taakse jännittää etustaagia riittävästi takastaagin poistamiseksi. Veypa voi olla useita yonneja mutta tpki diotä oda on kompressiota.
Etustaagin katkeaminen on sattunut kohdalleni kerran rullagenoan ollessa reivattuna 30-50%. Löytymisen huomasi heti mutta masto pysyi sen hetken ylhäällä putjeen varassa, että saon käännettyä myötäiseen.
Keularusti on katkennut kerran. Silloin kutteristaagi piti maston pystyssä ja sain pyydystettuä irrallaan heiluvan foilin, rullalaitteen ja rullatum genoan.
Saalinkien ollessa sivulla " in line" pari etummaisia alavantteja tai babystaagi voi pelastaa- tai ei. Tästä ei ole eikä tule kokemusta. - satunnainen_purjehtija
Jos jätetään pois kisatrimmaamiset sun muut erikoisuudet, niin mikä järki on kiristää etustaagia barduunoilla ja hydrauliikalla?
Staagien ja vanttien idehan on vain tukea mastoa ja kompensoida tuulen mastoa kaatavia voimia, jotka kohdistuvat sivulle ja eteenpäin, ei taakse. Siksi etustaagin ei tarvitse olla yhtä järeä kuin sivuvanttien. Ja toki tuo eri kulmakin vaikuttaa vaijeriin kohdistuvaan vetovoimaan. - se.pieni.ero
satunnainen_purjehtija kirjoitti:
Jos jätetään pois kisatrimmaamiset sun muut erikoisuudet, niin mikä järki on kiristää etustaagia barduunoilla ja hydrauliikalla?
Staagien ja vanttien idehan on vain tukea mastoa ja kompensoida tuulen mastoa kaatavia voimia, jotka kohdistuvat sivulle ja eteenpäin, ei taakse. Siksi etustaagin ei tarvitse olla yhtä järeä kuin sivuvanttien. Ja toki tuo eri kulmakin vaikuttaa vaijeriin kohdistuvaan vetovoimaan.Jos etustaagia ei saa kireälle, jää keulapurje pussille ja kryssistä tulee tuskaa. Kisatrimmin ja kruiserin trimmin ero on siinä, että kisatrimmiä muutetaan aina olosuhteiden mukaan, matkatrimmi on pysyvästi kireä.
- satunnainen_purjehtija
Toki sen kireällä pitää olla, mutta ei se kerro mitään voimien jakautumisesta eri tukivaijereihin. Paikoillaan ollessa voimat eteen ja taakse ovat samat, mutta jännitys vaijereissa eri, koska kulma mastoon nähden eri.
Ja kun vene liikkuu, niin eteenpäin vievä voima välittyy vain vanttien (ja mastonjalan) kautta (jos muita vaijereita ei takilassa ole).
Siten etustaagiin kohdistuu paljon pienemmät voimat kuin (taka)vantteihin: loivemman kulman, ja venettä kallistavan ja eteenpäin liikuuttavan tuulen voiman takia. - vähemmän_satunnainen
satunnainen_purjehtija kirjoitti:
Toki sen kireällä pitää olla, mutta ei se kerro mitään voimien jakautumisesta eri tukivaijereihin. Paikoillaan ollessa voimat eteen ja taakse ovat samat, mutta jännitys vaijereissa eri, koska kulma mastoon nähden eri.
Ja kun vene liikkuu, niin eteenpäin vievä voima välittyy vain vanttien (ja mastonjalan) kautta (jos muita vaijereita ei takilassa ole).
Siten etustaagiin kohdistuu paljon pienemmät voimat kuin (taka)vantteihin: loivemman kulman, ja venettä kallistavan ja eteenpäin liikuuttavan tuulen voiman takia.Analyysisi on pielessä. Tuulen mastoon kohdistama voima on aika pientä purjeisiin kohdistuvien voimien rinnalla. Pääosa keulapurjeeseen kohdistuvan aerodynaamisen voiman aiheuttamasta kallistavasta momentista siirtää mastoon mikäs muu kuin keulaharus. Ko efekti siis lisää eikä vähennä keulaharuksen kuormitusta. Isopurje taas kiskoo luovilla mastoa taaksepäin ja sivulle, eikä eteenpäin. (kankaalla tai laminaatti purjeellä on vetojännitystä, eikä puristusta!) Sekin siis lisää keulaharuksen jännitystä satamassa purjeet alhaalla vaikuttaviin kuormiin verrattuna.
- TS36
Isopurje kiskoo mastoa taaksepäin. Masto on kiinnitetty veneeseen. Mutta vene liikkuu silti eteenpäin, vaikka keulapurjetta ei olisikaan esim. jollissa. On se mielenkiintoista.
- satunnainen_purjehtija
vähemmän_satunnainen kirjoitti:
Analyysisi on pielessä. Tuulen mastoon kohdistama voima on aika pientä purjeisiin kohdistuvien voimien rinnalla. Pääosa keulapurjeeseen kohdistuvan aerodynaamisen voiman aiheuttamasta kallistavasta momentista siirtää mastoon mikäs muu kuin keulaharus. Ko efekti siis lisää eikä vähennä keulaharuksen kuormitusta. Isopurje taas kiskoo luovilla mastoa taaksepäin ja sivulle, eikä eteenpäin. (kankaalla tai laminaatti purjeellä on vetojännitystä, eikä puristusta!) Sekin siis lisää keulaharuksen jännitystä satamassa purjeet alhaalla vaikuttaviin kuormiin verrattuna.
En osaa sano mikä osa keulapurjeen kuormasta jakaantuu keulaharukselle ja mikä suoraan purjeen nostimen kautta mastolle. Molempien vastavoimana kallistuksen suhteen on kuitenkin nuo sivuvantit (ja maston kuorma jalkaansa vasten).
Se on kuitenkin varmaa, kuten nimim. TS36 kirjoittaa, ettei isopurje vedä mastoa taaksepäin, muuten ei vene liiku eteenpäin. Ja ihan samoin vetää keulapurje venettä eteenpäin, miksi tarvitaan sille vastatuki, eli taaksepäin kiristeyt vantit tai takaharus,. - köysi.voi.vain.vetää
TS36 kirjoitti:
Isopurje kiskoo mastoa taaksepäin. Masto on kiinnitetty veneeseen. Mutta vene liikkuu silti eteenpäin, vaikka keulapurjetta ei olisikaan esim. jollissa. On se mielenkiintoista.
mikä siinä on mielenkiintoista?
Kyllä tuon luulisi olevan jokaiselle oikealle purjehtijalle itsestäänselvyys. - kangas.ei.työnnä
satunnainen_purjehtija kirjoitti:
En osaa sano mikä osa keulapurjeen kuormasta jakaantuu keulaharukselle ja mikä suoraan purjeen nostimen kautta mastolle. Molempien vastavoimana kallistuksen suhteen on kuitenkin nuo sivuvantit (ja maston kuorma jalkaansa vasten).
Se on kuitenkin varmaa, kuten nimim. TS36 kirjoittaa, ettei isopurje vedä mastoa taaksepäin, muuten ei vene liiku eteenpäin. Ja ihan samoin vetää keulapurje venettä eteenpäin, miksi tarvitaan sille vastatuki, eli taaksepäin kiristeyt vantit tai takaharus,.Isopurje vetää eteenpäin outhaulia, eli ulosvetäjää jaluskulmallaan, jossa se on kiinni.
Aivan samoin keulapurje vetää venettä eteenpäin ainoastaan jaluskulmallaan, jossa skuutti on kiinni.
Se on täysin varmaa ettei maston takapinnasta taaksepäin lähtevä purjekangas todellakaan työnnä mastoa eteenpäin, vaan vetää sitä taaksepäin. Yritäpä työntää jotain purjepussissa olevan purjeen kankaalla silloin kun se on suorassa niin huomaat itsekin miten päätön teoriasi on. - satunnainen_purjehtija
Olet oikeassa, mutta vain tiukalla luovilla, myötätuulessa suurin osa isopurjeen kuormasta on mastolla. Luovilla voima välittyy puomin kautta, mutta päävoima yhä kallistamisessa. Taaksepäin vetävä voima melko mitätön siihen verrattuna.
Ylipäätään venettä vie eteenpäin noin 1-2kN voima tai sitä suuruusluokkaa. Se vastaa 100-200 kg punnusta, joka ei ole kummoinen. Sen sijaan sivusuunnassa (kallistava voima) on tähän verrattuna moninkertainen.
- kryssari
Kyllä minkä tahansa yksittäisenkin staagin katkeaminen tai irtoaminen voi johtaa maston kaatumiseen, jos tuulen suunta ja voimakkuus on sellainen että ko. staagissa on kova veto. Riippuu hieman veneestä, mutta uskon että pääsääntöisesti rikin suunnittelussa ei käytetä sellaista redundanssia, että se varmasti toimisi jos jokin staagi irtoaa.
Omassa veneessä olen tosin selvinnyt välivantin irtoamisesta kryssillä jopa kaksi kertaa. Tosin välivantteihin taitaa tulla kovempi veto vasta isopurjeen ollessa reivattuna, mitä se ei silloin ollut.
Toisella kerralla noin 9 m/s tuulessa tehtiin heti venda ja matka keskeytettiin, toisella kerralla noin 3 m/s tuulessa uskalsimme jatkaa purjeilla pari tuntia maston ollessa S-mutkalla. - redundanssia
Redundanssiakin voi olla. Omassa toppirikisessä veneessäni on kutteristaagi, joka kiristetään barduunoilla. Pidän toisen barduunan aina kireällä, ja uskoisin, että se pitää maston ainakin jonkin aikaa pystyssä ja ehjänä, vaikka etustaagi katkeaisi.
Luoviminen on hankalaa, jos on enemmän vantteja maston etupuolella.
- kryssari
Lyhyt vastaus: Veneen pituus on paljon suurempi kuin leveys. Sen johdosta maston sivuttaistuentaan tarvitaan saalingit, ja niiden johdosta taas tarvitaan erilliset ylä- ja alavantit (ja vielä välivantit jos masto on korkeampi). Eli kaksi tai kolme vanttia per puoli.
Ilman saalinkeja sivuvanttien ja maston välinen kulma jäisi liian pieneksi. Kulman on oltava vähintään noin 10 astetta, muuten tarvittaisiin järjettömän suuruiset vanttijännitykset. Joissakin veneissä tullaan toimeen ilman saalinkeja, kuten kansanvene, jossa kulma on riittävän iso ilmankin.
Monirunkoveneissä pituus/leveyssuhde on paljon pienempi, ja niinpä niissä näkee usein että on vain yhdet sivuvantit per puoli, koska saalinkeja ei tarvita riittävän vanttikulman saamiseksi. Niissä voi kyllä olla saalingit tai timanttilevittäjät, mutta niiden tarkoitus on pitää masto suorana (tai halutulla kaarella).
Kysyjä lienee unohtanut peräharuksen, joka yksin tukee mastoa taaksepäin. Kyllä senkin katkeaminen aiheuttaa usein maston kaatumisen silloinkin, kun rikissä on taaksepäin suunnatut saalingit eli vantit maston takapuolella.- Tukeetaisittenei
”Kysyjä lienee unohtanut peräharuksen, joka yksin tukee mastoa taaksepäin.”
Taitaa tämäkin riippua veneestä.
H-veneessä esimerkiksi takastaagi ei tee mitään muuta kuin taivuttaa mastoa huipustaan taaksepäin. Sillä ei ole minkäänlaista maston pystyssäpitämisfunktiota. - siellä.silti
Tukeetaisittenei kirjoitti:
”Kysyjä lienee unohtanut peräharuksen, joka yksin tukee mastoa taaksepäin.”
Taitaa tämäkin riippua veneestä.
H-veneessä esimerkiksi takastaagi ei tee mitään muuta kuin taivuttaa mastoa huipustaan taaksepäin. Sillä ei ole minkäänlaista maston pystyssäpitämisfunktiota.Kyllä Hoonkin takastaagilla on merkitystä maston pystyssäpysymisessä. Vaikka se olisi kaiken aikaa aivan löysänä, kuten esim. useissa metriluokkien veneissä, se on silti varmistuksena siellä.
- Tukeetaisittenei
siellä.silti kirjoitti:
Kyllä Hoonkin takastaagilla on merkitystä maston pystyssäpysymisessä. Vaikka se olisi kaiken aikaa aivan löysänä, kuten esim. useissa metriluokkien veneissä, se on silti varmistuksena siellä.
Ei ole varmistuksena, eikä ole merkitystä maston pystyssä pysymiselle.
Jos keulaharus puuttuu, masto kaatuu taaksepäin, ylävantit estävät kaatumisen sivuille (ehkä hivenen eteenkinpäin) Alavantitkin ovat lähinnä maston säätämistä varten.
Hekin voisi kuvitella estävän kaatumista eteenpäin, mutta vanttien puuttuessa masto ei pyrkisi kaatumaan ensisijaisesti eteenpäin.
Jos ei trimmaisi, hekin voisi jättää kiinnittämättä kokonaan. - silti.siellä
Tukeetaisittenei kirjoitti:
Ei ole varmistuksena, eikä ole merkitystä maston pystyssä pysymiselle.
Jos keulaharus puuttuu, masto kaatuu taaksepäin, ylävantit estävät kaatumisen sivuille (ehkä hivenen eteenkinpäin) Alavantitkin ovat lähinnä maston säätämistä varten.
Hekin voisi kuvitella estävän kaatumista eteenpäin, mutta vanttien puuttuessa masto ei pyrkisi kaatumaan ensisijaisesti eteenpäin.
Jos ei trimmaisi, hekin voisi jättää kiinnittämättä kokonaan.Eipä varmaankaan hekistä ole iloa etustaagin pettäessä. Mutta jos sivuvantin vanttiruuvi on varmistamatta ja kiertyy auki, voi hekki pelastaa maston. Tai rajuksi äityneessä jiipissä. Normaaliin maston tuentaan se ei liity, eikä sen varaan jääneellä mastolla voi purjehtia.
- Tukeetaisittenei
silti.siellä kirjoitti:
Eipä varmaankaan hekistä ole iloa etustaagin pettäessä. Mutta jos sivuvantin vanttiruuvi on varmistamatta ja kiertyy auki, voi hekki pelastaa maston. Tai rajuksi äityneessä jiipissä. Normaaliin maston tuentaan se ei liity, eikä sen varaan jääneellä mastolla voi purjehtia.
Miten H:n hekki siihen kykenisi? (Ylävanttiako sivuvantilla tarkoitat? ) Tuossa tilanteessa alavantti jeesaa, mutta hekki ei mitenkään.
Enkä kyllä keksi, miten jiippaamalla saisi H-veneen maston nurin, mutta hekki sen jotenkin kuitenkin pelastaisi.
- Mitkä_6_vanttia
Hieman yksinkertaistaen:
- Jos saalingit on taaksepäin käännetty, mastoa pitää pystyssä 3 vaijeria: keulastaaki ja ylävantit. Välivanteilla vain pidetään mastoa suorana sivusuunnassa, ja perästaakilla kiristetään keulastaakia ja taivutetaan mastoa purjeiden latistamiseksi kovassa tuulessa (toki auttaa myös pystyssä pysymisessä).
- Jos saalingit on suoraan sivulle, pidetään mastoa pystyssä keula- ja perästaakilla ja ylävanteilla. - RMRM
Sitten on vielä olemassa takiloita, joissa ei ole yhtään ainutta vanttia eikä staagia mastoa tukemassa. Masto pysyy pystyssä ilman vaijereita. Eikä pelkästään jolliassa, vaan ihan matkavene-koko luokassa. Googlatkaa vaikka Freedom 44.
- RMRM
>>Staagien ja vanttien idehan on vain tukea mastoa ja kompensoida tuulen mastoa kaatavia voimia
No ei. Vaijereiden tärkeä tehtävä on myös maston trimmaaminen oikean muotoisesksi.
Se on yksi syy, miksi vaijereita on runsaasti. - seppomartti
Purjeiden ja takilan toiminta on muutamille esim. " satunnaiselle purjehtijalle" jäänyt hämäräksi. Esim. "Isopurje ei voi vetää mastoa taaksepäin koska silloin vene ei voi liikkua eteenpäin? Tai purjekangas ei voi työtää?". Ei vene liiku mihinkään vetämällä mastoa veneestä käsin. Isopurjeen siipiprofiili kryssissä imee veneen liikkeelle ja resultantin pienempi komponentti suuntautuu eteenpäin vaikka kankaan jännitys suuntautuu taakse. Platlenssissä purjekangas toki voi työntääkin niin rajusti, että saalingit hajoavat.
- No-No
Ei purjekangas sentään pysty työntämään, siihen kohdistuu aina vain vetojännitystä ja vaikka vastaisilla purje vetää mastoa(tai keulaharusta) taaksepäin, jaluksen voima on suurempi, ja veneeseen kohdistuu eteen vievä voima.
Myötäisillä purjeen veto voi olla myös eteenpäin, mutta purjekangas ei varmuudella työnnä mitään.
- JärkeäJuttuihin
Kuinkahan moni edellä kirjoittajista on ihan "livenä" purjehtinut saatikka pystyttänyt ja trimmannut maston?
- selection37
Onneksi äksässä pysyy masto pystyssä vaikkei olisi yhtään vanttia kiinni. Kryssillä sitten kelpaa kiskoa barskaa piukkaan ettei foili lepata aallon tahtiin ja toispualen vantit saaki olla löysällä! Alabarskat sit välillä takasi kanteen kiinni ettei tikku lonksu. Helppoa tuo trimmaaminen!
- jalat.ilmassa
Ja itse vene pysyy pystyssä vaikkei olisi yhtään köliä kiinni.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1006394
Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t303833törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/283200Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu3701726- 331398
- 271340
Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi46969Anteeksi kulta
En oo jaksanut pahemmin kirjoitella, kun oo ollut tosi väsynyt. Mut ikävä on mieletön ja haluisin kuiskata korvaasi, hyv11956Perttu Sirviö laukoo täydestä tuutista - Farmi Suomi -kisaajista kovaa tekstiä "Pari mätää munaa..."
Ohhoh, Farmilla tunteet alkaa käydä kuumana, kun julkkiksia tippuu jaksosta toiseen! Varo sisältöpaljastuksia: https:11890- 42869