Ensi viikolla vietetään vappua, suomalaisen työn päivää. Työ ja sen tuoma vaiva kuuluvat ihmisen elämään. Kun Jumala karkotti ihmisen paratiisista, hän sanoi: ”Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi” (1. Moos. 3:19).
Teknologian kehittyessä yhä harvemman ihmisen työ on fyysisesti raskasta, mutta työhön liittyvä henkinen kuormitus on entistä yleisempää. Tämä kuormitus liittyy esimerkiksi jatkuviin muutoksiin, tehokkuuden vaatimukseen ja tulostavoitteisiin.
Suomessa on sekä työttömyyttä että puutetta työvoimasta. Työelämä voi olla henkisesti vaativaa, mutta sitä on usein myös työnetsintä. Työelämään pääseminen saattaa edellyttää lukuisia hakemuksia, verkostoitumista ja oman osaamisen markkinointia.
Tuottamattomat työnhaut horjuttavat nopeasti ammatillista itsetuntoa ja nostavat kynnystä hakeutua töihin. Tämä koskee erityisesti nuoria ja työelämästä pitkään poissa olleita vanhempia, usein äitejä.
Töihin paluuseen liittyvä epävarmuuden tunne koskee muun muassa omien ammatillisten taitojen ajantasaisuutta. Pärjäänkö vahvojen ja uratietoisten ammattilaisten joukossa? Uskovaista ihmistä voi mietityttää sekin, miten omaan vakaumukseen suhtaudutaan.
Tauot, työttömyysjaksotkin, voivat tehdä hyvää. Uudella tai tauolta palanneella työntekijällä voi olla erityistä osaamista. Hän katselee asioita tuoreesta näkökulmasta, ja hänellä saattaa herätä hyödyntämisen arvoisia ajatuksia työn kehittämiseksi.
Työpaikan myötä ihminen saa usein ympärilleen myös työyhteisön, joka parhaimmillaan tukee ja kannustaa. Työilmapiirillä on ratkaiseva vaikutus siihen, miten työnteko sujuu. Hyvällä työilmapiirillä on myönteinen vaikutus myös yrityksen taloudelliseen tulokseen.
Ihmisen arvoa ei mitata työhön eikä palkkatasoon liittyvillä saavutuksilla. Työelämän paineessa, työn puutteessa ja työkyvyttömänä eläviä uskovaisia ihmisiä yhdistää luottamus siihen, että Jumala johtaa elämääni.
On vapauttavaa muistaa, että parhaansa yrittänyt ihminen saa jättää kaiken elämänsä Jumalan siunauksen varaan: ”Ja vaikka varhain nousemme ja uurastamme yöhön, ei pelkkä ahkeruutemme tuo menestystä työhön. Vaan työ jos tehdään uskossa rukoillen voimaa Herralta, ei puutu siunausta.” (Vk. 582:4.)
Teknologian kehittyessä yhä harvemman ihmisen työ on fyysisesti raskasta, mutta työhön liittyvä henkinen kuormitus on entistä yleisempää. Tämä kuormitus liittyy esimerkiksi jatkuviin muutoksiin, tehokkuuden vaatimukseen ja tulostavoitteisiin.
Suomessa on sekä työttömyyttä että puutetta työvoimasta. Työelämä voi olla henkisesti vaativaa, mutta sitä on usein myös työnetsintä. Työelämään pääseminen saattaa edellyttää lukuisia hakemuksia, verkostoitumista ja oman osaamisen markkinointia.
Tuottamattomat työnhaut horjuttavat nopeasti ammatillista itsetuntoa ja nostavat kynnystä hakeutua töihin. Tämä koskee erityisesti nuoria ja työelämästä pitkään poissa olleita vanhempia, usein äitejä.
Töihin paluuseen liittyvä epävarmuuden tunne koskee muun muassa omien ammatillisten taitojen ajantasaisuutta. Pärjäänkö vahvojen ja uratietoisten ammattilaisten joukossa? Uskovaista ihmistä voi mietityttää sekin, miten omaan vakaumukseen suhtaudutaan.
Tauot, työttömyysjaksotkin, voivat tehdä hyvää. Uudella tai tauolta palanneella työntekijällä voi olla erityistä osaamista. Hän katselee asioita tuoreesta näkökulmasta, ja hänellä saattaa herätä hyödyntämisen arvoisia ajatuksia työn kehittämiseksi.
Työpaikan myötä ihminen saa usein ympärilleen myös työyhteisön, joka parhaimmillaan tukee ja kannustaa. Työilmapiirillä on ratkaiseva vaikutus siihen, miten työnteko sujuu. Hyvällä työilmapiirillä on myönteinen vaikutus myös yrityksen taloudelliseen tulokseen.
Ihmisen arvoa ei mitata työhön eikä palkkatasoon liittyvillä saavutuksilla. Työelämän paineessa, työn puutteessa ja työkyvyttömänä eläviä uskovaisia ihmisiä yhdistää luottamus siihen, että Jumala johtaa elämääni.
On vapauttavaa muistaa, että parhaansa yrittänyt ihminen saa jättää kaiken elämänsä Jumalan siunauksen varaan: ”Ja vaikka varhain nousemme ja uurastamme yöhön, ei pelkkä ahkeruutemme tuo menestystä työhön. Vaan työ jos tehdään uskossa rukoillen voimaa Herralta, ei puutu siunausta.” (Vk. 582:4.)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuossa pitkässä lurituksessasi on paljon asiaa. Kirjoitit "Teknologian kehittyessä yhä harvemman ihmisen työ on fyysisesti raskasta". Fyysinen työ tuo helpoiten hien pintaan, myös otsaan. Onko teknologian tai siis paremminkin tekniikan käyttö Mooseksen 1. kirjaan talletetun Jumalan tahdon vastaista?
Tohtori Tapio Puolimatka on todennut, että ihmiselämää helpottava ja edistävä teknologinen kehitys on pitkälti kristinuskon vaikutuksen ansiota ihmiskunnassa ja yhteiskunnassa.
Ihmisen arvoa ei määrää se, mitä hän tekee, vaan se mitä hän on ihmiseläimenä ehkä jumalihmisenäkin.