SDP laittaa rkp säätiöt verolle!

Se oliskin sitten demareiden ainoa hyvä teko: nimittäin laittaa surujen säätiöt verolle.

On se heikkoa suomenkielisillä, kun heillä itsellään ei ole minkäänlaisia säätiöitä!

Kuppisk kirjoitti:

On se heikkoa suomenkielisillä, kun heillä itsellään ei ole minkäänlaisia säätiöitä!

"On se heikkoa suomenkielisillä, kun heillä itsellään ei ole minkäänlaisia säätiöitä! "

Onko tämä sitä positiivista syrjintää?

"Mikä vika säätiöissä muka on? Nehän jakavat apurahoja mm. kirjailijoille. "

Ruotsinkiliselle kirjalijalle on jaettu huomattavan suuri osuus Finlandiapalkinnoista.
Tämä ei johdu ruotsinkielisen kulttuurin hienoudesta, vaan jakajien aivopesusta.
Kuten vaikkapa Paavo Lipponen tai Tarja Halonen ovat jakaneet palkinnon huonoille kirjoille.

SDP on sellainen veroimuri, että imisi jälleen Suomen hengiltä. Ei tarvitse tehdä töitä kun SDP:n imuroimilla euroilla voi elää sossurahoilla leveesti.

Leveäsossu kirjoitti:

SDP on sellainen veroimuri, että imisi jälleen Suomen hengiltä. Ei tarvitse tehdä töitä kun SDP:n imuroimilla euroilla voi elää sossurahoilla leveesti.

"SDP on sellainen veroimuri, että imisi jälleen Suomen hengiltä. Ei tarvitse tehdä töitä kun SDP:n imuroimilla euroilla voi elää sossurahoilla leveesti. "

Kapitalistit haluavat taas kiertää verot.
Hallintarekisteri hyvä esimerkki.

Ja ruotsinkieliset säätiöt porskuttavat suomen kansan selkänahasta vuosisatojen aikana revityllä vanhalla rahalla. Ruotsinkielisten säätiöiden omaisuus on melkein viisinkertainen suomenkielisiin säätiöihin verrattuna kun otetaan huomioon suomen- ja ruotsinkielisten määrä ja se näkyy vähän kaikessa mahdollisessa. Omien taloudellinen tukeminen naamioidaan propagandistisesti kaksikielisyyden verukkeen taakse. Se on erittäin väärin. Erot säätiöiden pääomissa on tasoitettava vastaamaan suurin piirtein kieliryhmien kokoa. Ruotsinkielisten säätiöiden ylijäämärahoille olisi kipeästi käyttöä tällä hetkellä esimerkiksi korkeakoulutuksen rahoituspohjan turvaamisessa.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/saatioselvitys-ruotsinkielisten-vauraus-ei-ole-pelkka-myytti/

rahatuusjakoon kirjoitti:

Ja ruotsinkieliset säätiöt porskuttavat suomen kansan selkänahasta vuosisatojen aikana revityllä vanhalla rahalla. Ruotsinkielisten säätiöiden omaisuus on melkein viisinkertainen suomenkielisiin säätiöihin verrattuna kun otetaan huomioon suomen- ja ruotsinkielisten määrä ja se näkyy vähän kaikessa mahdollisessa. Omien taloudellinen tukeminen naamioidaan propagandistisesti kaksikielisyyden verukkeen taakse. Se on erittäin väärin. Erot säätiöiden pääomissa on tasoitettava vastaamaan suurin piirtein kieliryhmien kokoa. Ruotsinkielisten säätiöiden ylijäämärahoille olisi kipeästi käyttöä tällä hetkellä esimerkiksi korkeakoulutuksen rahoituspohjan turvaamisessa.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/saatioselvitys-ruotsinkielisten-vauraus-ei-ole-pelkka-myytti/

Lue lisää

Kannatat siis yksityisen varallisuuden sosialisoimista. Koskisiko se vain meidän ruotsinkielisten varallisuutta vai yhtälailla kaikkea suomalaista yksityisomaisuutta?

Den som spar han har!

Tässä voi tutustua Suomessa toimiviin säätiöihin, pitäisikö mielestäsi kaikki panna lihoiksi = sosialisoida ja rahat jakaa..... Niin kenelle?

Klikkaamalla säätiön nimeä löydät tiedot säätiöstä, miten se toimii, mitä se ylläpitää ja/tai kenelle se jakaa avustuksia.

https://www.saatiopalvelu.fi/saatiot-verkossa.html

Ankdam kirjoitti:

Kannatat siis yksityisen varallisuuden sosialisoimista. Koskisiko se vain meidän ruotsinkielisten varallisuutta vai yhtälailla kaikkea suomalaista yksityisomaisuutta?

Den som spar han har!

Tässä voi tutustua Suomessa toimiviin säätiöihin, pitäisikö mielestäsi kaikki panna lihoiksi = sosialisoida ja rahat jakaa..... Niin kenelle?

Klikkaamalla säätiön nimeä löydät tiedot säätiöstä, miten se toimii, mitä se ylläpitää ja/tai kenelle se jakaa avustuksia.

https://www.saatiopalvelu.fi/saatiot-verkossa.html

Lue lisää

Yksityisen varallisuuden sosialisointi voi olla hyvinkin järkevää. Norjalaisten ja venäläisten räjähdysmäinen elintason kasvu perustuu pitkälle öljyteollisuuden kansallistamiseen, sillä vaikka kokonaistuottavuus kärsisikin, bisnes on niin tuottoisaa että se ei juuri haittaa ja hyödyt ovat valtavia suurille massoille. Myös epäoikeudenmukainen historia on järkevä peruste.
Oikeustajuuni ei istu, että ruotsinkielisillä olisi oikeus hyötyä taloudellisesti epäreilun historian aikana luodusta suuresta varallisuuskuilusta. Suomenkieliset eivät lähteneet itsenäistymisen aikoihin samalta viivalta, vaan järjestelmän nykytila vaikuttaa aina järjestelmän tulevaisuuteen nykyhetkessä tehtyjen valintojen lisäksi. Kaikki epäoikeudenmukaisuudet olisi tietenkin hyvä ratkaista, mutta tämä on yksi silmiinpistävimpiä ja siten helpoimmin ratkaistavia epäkohtia. Ruotsinkielisen "yleishyödyllisen" pääoman määrä ei selityne sillä että he olisivat olleet monta kertaa ahkerampia tai anteliaampia kuin suomenkieliset.

En rupea laatimaan tarkkaa suunnitelmaa tässä ja nyt vain sinun mieliksesi. Sellaisen teko vaatisi tuhansia työtunteja, vaikka se kannattaakin loppupeleissä. Olen vain kertonut tärkeän sosiaalipoliittisen pointin, josta haluaisit vaieta kuoliaaksi.

rahatuusjakoon kirjoitti:

Yksityisen varallisuuden sosialisointi voi olla hyvinkin järkevää. Norjalaisten ja venäläisten räjähdysmäinen elintason kasvu perustuu pitkälle öljyteollisuuden kansallistamiseen, sillä vaikka kokonaistuottavuus kärsisikin, bisnes on niin tuottoisaa että se ei juuri haittaa ja hyödyt ovat valtavia suurille massoille. Myös epäoikeudenmukainen historia on järkevä peruste.
Oikeustajuuni ei istu, että ruotsinkielisillä olisi oikeus hyötyä taloudellisesti epäreilun historian aikana luodusta suuresta varallisuuskuilusta. Suomenkieliset eivät lähteneet itsenäistymisen aikoihin samalta viivalta, vaan järjestelmän nykytila vaikuttaa aina järjestelmän tulevaisuuteen nykyhetkessä tehtyjen valintojen lisäksi. Kaikki epäoikeudenmukaisuudet olisi tietenkin hyvä ratkaista, mutta tämä on yksi silmiinpistävimpiä ja siten helpoimmin ratkaistavia epäkohtia. Ruotsinkielisen "yleishyödyllisen" pääoman määrä ei selityne sillä että he olisivat olleet monta kertaa ahkerampia tai anteliaampia kuin suomenkieliset.

En rupea laatimaan tarkkaa suunnitelmaa tässä ja nyt vain sinun mieliksesi. Sellaisen teko vaatisi tuhansia työtunteja, vaikka se kannattaakin loppupeleissä. Olen vain kertonut tärkeän sosiaalipoliittisen pointin, josta haluaisit vaieta kuoliaaksi.

Lue lisää

Vertaus Norjan öljvarojen kansallistamiseen on naurettava, ne eivät koskaan ole kenellekään muulle kuuluneetkaan! Suomessakin on ollut vaikka kuinka paljon kansallista omaisuutta mutta sitä hän realisoidaan sen minkä ehditään.

Suomessahan on valtionyhtiöitä viime vuosina pantu lihoiksi enemmän kun pystyn tässä luettelemaankaan. Eli ei ole yhteisomistus Suomessa mitenkään kovassa kurssissa, pikemminkin on hyvin lypsäviä lehmiä pantu lihoiks ja rahat pantu ties minne.

"Säätiö on tapa osoittaa pysyvästi varoja tiettyyn tarkoitukseen. Tarkoitus voi olla esimerkiksi kulttuurin tai tieteen tukeminen tai sairaalan, museon tai oppilaitoksen ylläpitäminen.
Säätiön tarkoitus on usein yleishyödyllinen, mutta se ei ole välttämätöntä."

Ruotsinkielinen säätiöomaisuus ei perustu mihinkään kenenkään selkänahasta repimään rahaan vaan pääosiltaan suureen määrään pieniä testamentteja ja lahjoituksia joita varoja vuosikymmenien ajan on hoidettu hyvin, ja taitavasti sijoittamalla kasvatettu pääomaa.
Suurin ja kaunein on Svenska litteratursällskapetin hallinnoima Kulturfonden joka koostuu n. 500 eri lahjoitus- ja testamenttirahastosta. Kulturfonden on perustettu yli 100 vuotta sitten ja sinne virtaa edelleen testamentti- y.m. varoja. Kulturfonden kasvaa koko ajan eikä se raha tule kenekään selkänahasta vaan sijoitusomaisuudesta jolla esim pyöritetään suomalaista teollisuutta.

Kateus ei ole peruste sosialisoida yksityistä raha! Sopii itse lahjoittaa ja kasvattaa mieleistään hyväntekeväisyyttä harjoittavaa säätiötä.

Tässä tietoa Kulturfondenin rahastoista. Minä en ainakaan löydän sieltä mitään ruoskaa heiluttaneita patruunoja vaan ihan tavallisia ihmisiä jotka ovat ajatelleet myös muita. Tavallisia ihmisiä jotka syystä tai toisesta ovat halunneet lahjoittaa tai jättää osan tai kaiken jälkeen jäävän varallisuutensa hyödyttämään jotain itselleen tärkeätä asiaa. Kulttuurikysymys?

http://www.sls.fi/sv/sls-fonder

Ankdam kirjoitti:

Vertaus Norjan öljvarojen kansallistamiseen on naurettava, ne eivät koskaan ole kenellekään muulle kuuluneetkaan! Suomessakin on ollut vaikka kuinka paljon kansallista omaisuutta mutta sitä hän realisoidaan sen minkä ehditään.

Suomessahan on valtionyhtiöitä viime vuosina pantu lihoiksi enemmän kun pystyn tässä luettelemaankaan. Eli ei ole yhteisomistus Suomessa mitenkään kovassa kurssissa, pikemminkin on hyvin lypsäviä lehmiä pantu lihoiks ja rahat pantu ties minne.

"Säätiö on tapa osoittaa pysyvästi varoja tiettyyn tarkoitukseen. Tarkoitus voi olla esimerkiksi kulttuurin tai tieteen tukeminen tai sairaalan, museon tai oppilaitoksen ylläpitäminen.
Säätiön tarkoitus on usein yleishyödyllinen, mutta se ei ole välttämätöntä."

Ruotsinkielinen säätiöomaisuus ei perustu mihinkään kenenkään selkänahasta repimään rahaan vaan pääosiltaan suureen määrään pieniä testamentteja ja lahjoituksia joita varoja vuosikymmenien ajan on hoidettu hyvin, ja taitavasti sijoittamalla kasvatettu pääomaa.
Suurin ja kaunein on Svenska litteratursällskapetin hallinnoima Kulturfonden joka koostuu n. 500 eri lahjoitus- ja testamenttirahastosta. Kulturfonden on perustettu yli 100 vuotta sitten ja sinne virtaa edelleen testamentti- y.m. varoja. Kulturfonden kasvaa koko ajan eikä se raha tule kenekään selkänahasta vaan sijoitusomaisuudesta jolla esim pyöritetään suomalaista teollisuutta.

Kateus ei ole peruste sosialisoida yksityistä raha! Sopii itse lahjoittaa ja kasvattaa mieleistään hyväntekeväisyyttä harjoittavaa säätiötä.

Tässä tietoa Kulturfondenin rahastoista. Minä en ainakaan löydän sieltä mitään ruoskaa heiluttaneita patruunoja vaan ihan tavallisia ihmisiä jotka ovat ajatelleet myös muita. Tavallisia ihmisiä jotka syystä tai toisesta ovat halunneet lahjoittaa tai jättää osan tai kaiken jälkeen jäävän varallisuutensa hyödyttämään jotain itselleen tärkeätä asiaa. Kulttuurikysymys?

http://www.sls.fi/sv/sls-fonder

Lue lisää

Alla vet kanske inte att Frälsningsarmen är en stiftelse.

fyrbåken kirjoitti:

Alla vet kanske inte att Frälsningsarmen är en stiftelse.

De borde väl betala skatt på vad de samlar in till fattiga vid jul tex.?
Enligt fennorna.

Ankdam kirjoitti:

Vertaus Norjan öljvarojen kansallistamiseen on naurettava, ne eivät koskaan ole kenellekään muulle kuuluneetkaan! Suomessakin on ollut vaikka kuinka paljon kansallista omaisuutta mutta sitä hän realisoidaan sen minkä ehditään.

Suomessahan on valtionyhtiöitä viime vuosina pantu lihoiksi enemmän kun pystyn tässä luettelemaankaan. Eli ei ole yhteisomistus Suomessa mitenkään kovassa kurssissa, pikemminkin on hyvin lypsäviä lehmiä pantu lihoiks ja rahat pantu ties minne.

"Säätiö on tapa osoittaa pysyvästi varoja tiettyyn tarkoitukseen. Tarkoitus voi olla esimerkiksi kulttuurin tai tieteen tukeminen tai sairaalan, museon tai oppilaitoksen ylläpitäminen.
Säätiön tarkoitus on usein yleishyödyllinen, mutta se ei ole välttämätöntä."

Ruotsinkielinen säätiöomaisuus ei perustu mihinkään kenenkään selkänahasta repimään rahaan vaan pääosiltaan suureen määrään pieniä testamentteja ja lahjoituksia joita varoja vuosikymmenien ajan on hoidettu hyvin, ja taitavasti sijoittamalla kasvatettu pääomaa.
Suurin ja kaunein on Svenska litteratursällskapetin hallinnoima Kulturfonden joka koostuu n. 500 eri lahjoitus- ja testamenttirahastosta. Kulturfonden on perustettu yli 100 vuotta sitten ja sinne virtaa edelleen testamentti- y.m. varoja. Kulturfonden kasvaa koko ajan eikä se raha tule kenekään selkänahasta vaan sijoitusomaisuudesta jolla esim pyöritetään suomalaista teollisuutta.

Kateus ei ole peruste sosialisoida yksityistä raha! Sopii itse lahjoittaa ja kasvattaa mieleistään hyväntekeväisyyttä harjoittavaa säätiötä.

Tässä tietoa Kulturfondenin rahastoista. Minä en ainakaan löydän sieltä mitään ruoskaa heiluttaneita patruunoja vaan ihan tavallisia ihmisiä jotka ovat ajatelleet myös muita. Tavallisia ihmisiä jotka syystä tai toisesta ovat halunneet lahjoittaa tai jättää osan tai kaiken jälkeen jäävän varallisuutensa hyödyttämään jotain itselleen tärkeätä asiaa. Kulttuurikysymys?

http://www.sls.fi/sv/sls-fonder

Lue lisää

"Suomessahan on valtionyhtiöitä viime vuosina pantu lihoiksi enemmän kun pystyn tässä luettelemaankaan. Eli ei ole yhteisomistus Suomessa mitenkään kovassa kurssissa"

Kuten sanoin, kansallistaminen "voi" olla erittäin kannattavaa, siis jo maailmanlaajuisesti tarkasteltuna erityisen tuottavilla sektoreilla. Tiesin kyllä että Norjassa ei koskaan toteutettu mitään öljypohattojen omaisuuden uudelleenjakoa, mutta kansallistamisen voi tässä ymmärtää myös yksityistämisaallon aiheuttaman vahingon välttämisellä. Norjasta sanotaan että se rahoittaa globaalilla markkinataloudella omaa sosialismiaan. Suomen ongelmana on toisaalta kotimaalaisten sijoituspääoman ja tlksaa.ta vastaavanlaisen rahasammon puute minkä takia yksityistämisellä houkuteltu ulkolainen pääoma on meille tarpeellisempaa alasta ja tarjouksesta riippuen.

"pikemminkin on hyvin lypsäviä lehmiä pantu lihoiks ja rahat pantu ties minne."

Julkisen pääoman pano lihoiksi syömävelan kattamista varten ei ole tosiaan tie menestykseen, vaan on pikemminkin merkki epätoivosta ja hyväksikäyttöjen mahdollisuudesta, kuten näemme Kreikan tilanteesta.

"Ruotsinkielinen säätiöomaisuus ei perustu mihinkään kenenkään selkänahasta repimään rahaan vaan pääosiltaan suureen määrään pieniä testamentteja ja lahjoituksia....Kulturfonden kasvaa koko ajan eikä se raha tule kenekään selkänahasta vaan sijoitusomaisuudesta jolla esim pyöritetään suomalaista teollisuutta. "

Ruotsinkielisillä on ollut paljon paremmat mahdollisuudet niiden testamenttien ja lahjoitusten tekoon koska tämä maa pyöri ruotsinkielisten ehdoilla ja eduksi aina itsenäistymisen päiviin saakka ja se näkyy pääomaeroissa. Ruotsinkieliset omivat itselleen virat, koulutusmahdollisuudet, ulkomaankauppa oli pitkään rannikon ruotsinkielisten/-kielistyneiden tapulikaupunkien laillinen yksinoikeus, näin muutaman esimerkin mainitakseni. Anteliaisuus on rikkaiden etuoikeus. Raha tulee rahan luo.
Miksi kiistät näin ilmiselvät asiat?

"Kateus ei ole peruste sosialisoida yksityistä raha! Sopii itse lahjoittaa ja kasvattaa mieleistään hyväntekeväisyyttä harjoittavaa säätiötä. "

Ei ole edelleenkään kyse kateudesta, vaan oikeudenmukaisuudesta. Ruotsinkielisen pääoman uusjaon toteuttamatta jättäminen on itsenäisen Suomen historian suurimpia poliittisia laiminlyöntejä. Olen itse kuukausilahjoittaja YK:lle ja saan silti tuplasti enemmän säästöön kuin suomalaiset keskimäärin.

"Kulttuurikysymys?"

Ei, vaan rahakysymys, koeta käsittää.

Ankdam kirjoitti:

Vertaus Norjan öljvarojen kansallistamiseen on naurettava, ne eivät koskaan ole kenellekään muulle kuuluneetkaan! Suomessakin on ollut vaikka kuinka paljon kansallista omaisuutta mutta sitä hän realisoidaan sen minkä ehditään.

Suomessahan on valtionyhtiöitä viime vuosina pantu lihoiksi enemmän kun pystyn tässä luettelemaankaan. Eli ei ole yhteisomistus Suomessa mitenkään kovassa kurssissa, pikemminkin on hyvin lypsäviä lehmiä pantu lihoiks ja rahat pantu ties minne.

"Säätiö on tapa osoittaa pysyvästi varoja tiettyyn tarkoitukseen. Tarkoitus voi olla esimerkiksi kulttuurin tai tieteen tukeminen tai sairaalan, museon tai oppilaitoksen ylläpitäminen.
Säätiön tarkoitus on usein yleishyödyllinen, mutta se ei ole välttämätöntä."

Ruotsinkielinen säätiöomaisuus ei perustu mihinkään kenenkään selkänahasta repimään rahaan vaan pääosiltaan suureen määrään pieniä testamentteja ja lahjoituksia joita varoja vuosikymmenien ajan on hoidettu hyvin, ja taitavasti sijoittamalla kasvatettu pääomaa.
Suurin ja kaunein on Svenska litteratursällskapetin hallinnoima Kulturfonden joka koostuu n. 500 eri lahjoitus- ja testamenttirahastosta. Kulturfonden on perustettu yli 100 vuotta sitten ja sinne virtaa edelleen testamentti- y.m. varoja. Kulturfonden kasvaa koko ajan eikä se raha tule kenekään selkänahasta vaan sijoitusomaisuudesta jolla esim pyöritetään suomalaista teollisuutta.

Kateus ei ole peruste sosialisoida yksityistä raha! Sopii itse lahjoittaa ja kasvattaa mieleistään hyväntekeväisyyttä harjoittavaa säätiötä.

Tässä tietoa Kulturfondenin rahastoista. Minä en ainakaan löydän sieltä mitään ruoskaa heiluttaneita patruunoja vaan ihan tavallisia ihmisiä jotka ovat ajatelleet myös muita. Tavallisia ihmisiä jotka syystä tai toisesta ovat halunneet lahjoittaa tai jättää osan tai kaiken jälkeen jäävän varallisuutensa hyödyttämään jotain itselleen tärkeätä asiaa. Kulttuurikysymys?

http://www.sls.fi/sv/sls-fonder

Lue lisää

"Tässä tietoa Kulturfondenin rahastoista. Minä en ainakaan löydän sieltä mitään ruoskaa heiluttaneita patruunoja vaan ihan tavallisia ihmisiä jotka ovat ajatelleet myös muita."

Ja toisaalta, kyllähän patruunoitakin on tarvittu aloittamaan Suomen merkittävin teollisuus. Moni patruuna on ollut aika rohkea ja ottanut isoja riskejä ryhtyessään kehittämään vaikkapa Suomen puunjalostusta. Nämä patruunat ovat usein ajatelleet koko yhteisöä ja perustaneet kouluja teollisuuspaikkakunnille.

Tällä palstalla arvostellaan usein kehitystä; ajatellaan, että maan ollessa vielä osana Ruotsia, ruotsinkieliset ovat ottaneet omansa suomenkielisten selkänahasta. Kun perustaa tehtaan ja se toimii, niin on päivänselvää, että työntekijöitä siihen tarvitaan, ja alku on aina vaikeaa, mutta tehtaan menestyminen hyödyttää loppupeleissä koko yhteiskuntaa ja vie maata eteenpäin, kuten kaikki hyvin tiedämme.

Kehitystä kirjoitti:

"Tässä tietoa Kulturfondenin rahastoista. Minä en ainakaan löydän sieltä mitään ruoskaa heiluttaneita patruunoja vaan ihan tavallisia ihmisiä jotka ovat ajatelleet myös muita."

Ja toisaalta, kyllähän patruunoitakin on tarvittu aloittamaan Suomen merkittävin teollisuus. Moni patruuna on ollut aika rohkea ja ottanut isoja riskejä ryhtyessään kehittämään vaikkapa Suomen puunjalostusta. Nämä patruunat ovat usein ajatelleet koko yhteisöä ja perustaneet kouluja teollisuuspaikkakunnille.

Tällä palstalla arvostellaan usein kehitystä; ajatellaan, että maan ollessa vielä osana Ruotsia, ruotsinkieliset ovat ottaneet omansa suomenkielisten selkänahasta. Kun perustaa tehtaan ja se toimii, niin on päivänselvää, että työntekijöitä siihen tarvitaan, ja alku on aina vaikeaa, mutta tehtaan menestyminen hyödyttää loppupeleissä koko yhteiskuntaa ja vie maata eteenpäin, kuten kaikki hyvin tiedämme.

Lue lisää

Ne patruunat olivat ruotsinkielisiä kun suomen kielellä ei ollut mitään asiaa hallintoon ennen 1800-luvun loppua. Yhä on mysteeri, miten ruotsinkielisten suhteellisesti moninkertainen pääoma nykyään olisi ansioiden perusteella oikeutettavissa, miten tuon pääoman hassaus Hankeneille, ruotsinkieliseen kulttuuriin, Magman kaltaisiin lobbauslafkoihin ja Hufvudstadbladetin subventointiin ynnä muuhun parantaisi maan suuren enemmistön sosioekonomista asemaa verrattuna rikkaampiin, terveempiin ja hyvinvoivempiin ruotsinkielisiin ja miksi tämän epäkohdan korjaamisesta ei saisi rkp:n äänestäjien mielestä puhua.

rahatuusjakoon kirjoitti:

Ne patruunat olivat ruotsinkielisiä kun suomen kielellä ei ollut mitään asiaa hallintoon ennen 1800-luvun loppua. Yhä on mysteeri, miten ruotsinkielisten suhteellisesti moninkertainen pääoma nykyään olisi ansioiden perusteella oikeutettavissa, miten tuon pääoman hassaus Hankeneille, ruotsinkieliseen kulttuuriin, Magman kaltaisiin lobbauslafkoihin ja Hufvudstadbladetin subventointiin ynnä muuhun parantaisi maan suuren enemmistön sosioekonomista asemaa verrattuna rikkaampiin, terveempiin ja hyvinvoivempiin ruotsinkielisiin ja miksi tämän epäkohdan korjaamisesta ei saisi rkp:n äänestäjien mielestä puhua.

Lue lisää

Teillä suomenkielisilläkin on ollut 100 vuotta aikaa perustaa rahastoja ja säätiöitä, vaan kun hyväntekeväisyys ei ole teidän kiinnostuksen kohteena samassa mittakaavassa kuin meillä.
Kateus ei ole pätevä syy kansallistaa yksityisiä omaisuuksia, dream on!

Ja sitä paitsi, onhan näitä suomenkielistenkin perustamia säätiöitä / rahastoja. Nekö ovat oikeutettuja toimimaan mutta ruotsinkielisten säätiöt / rahastot ei? Selittäisitkö miten suomenkielinen raha poikkeaa ruotsinkielisestä rahasta?

https://www.saatiopalvelu.fi/saatiot-verkossa.html

'The problem with socialism is that you eventually run out of other people's money.'
Margaret Thatcher

rahatuusjakoon kirjoitti:

Ne patruunat olivat ruotsinkielisiä kun suomen kielellä ei ollut mitään asiaa hallintoon ennen 1800-luvun loppua. Yhä on mysteeri, miten ruotsinkielisten suhteellisesti moninkertainen pääoma nykyään olisi ansioiden perusteella oikeutettavissa, miten tuon pääoman hassaus Hankeneille, ruotsinkieliseen kulttuuriin, Magman kaltaisiin lobbauslafkoihin ja Hufvudstadbladetin subventointiin ynnä muuhun parantaisi maan suuren enemmistön sosioekonomista asemaa verrattuna rikkaampiin, terveempiin ja hyvinvoivempiin ruotsinkielisiin ja miksi tämän epäkohdan korjaamisesta ei saisi rkp:n äänestäjien mielestä puhua.

Lue lisää

"Ne patruunat olivat ruotsinkielisiä kun suomen kielellä ei ollut mitään asiaa hallintoon ennen 1800-luvun loppua. "

Ihan yhdentekevää, mitä kieltä patruunat ovat käyttäneet, on kieli sitten ollut ruotsi, saksa, englanti tai vaikkapa sitten suomi, pääasia on, että on löytynyt rohkeita ja innovatiivisia henkilöitä luomaan Suomeen teollisuutta ja vaurautta. Ei ole ollut ihan helppo tehtävä.

VaativaRooli kirjoitti:

"Ne patruunat olivat ruotsinkielisiä kun suomen kielellä ei ollut mitään asiaa hallintoon ennen 1800-luvun loppua. "

Ihan yhdentekevää, mitä kieltä patruunat ovat käyttäneet, on kieli sitten ollut ruotsi, saksa, englanti tai vaikkapa sitten suomi, pääasia on, että on löytynyt rohkeita ja innovatiivisia henkilöitä luomaan Suomeen teollisuutta ja vaurautta. Ei ole ollut ihan helppo tehtävä.

Lue lisää

Juuri niin, eikä todellakaan ole mitään syytä sosialisoida kenenkään hyvätekeväisyyteen lahjoittamia varoja kymmeniä vuosia asianomaisen kuoleman jälkeen.

Neffen sopii ansaita itse omat rahansa ja käyttää ne miten parhaaksi katsoo. Yksikään rahaston perustaja ole nettifennolle mitään velkaa!

Ankdam kirjoitti:

Teillä suomenkielisilläkin on ollut 100 vuotta aikaa perustaa rahastoja ja säätiöitä, vaan kun hyväntekeväisyys ei ole teidän kiinnostuksen kohteena samassa mittakaavassa kuin meillä.
Kateus ei ole pätevä syy kansallistaa yksityisiä omaisuuksia, dream on!

Ja sitä paitsi, onhan näitä suomenkielistenkin perustamia säätiöitä / rahastoja. Nekö ovat oikeutettuja toimimaan mutta ruotsinkielisten säätiöt / rahastot ei? Selittäisitkö miten suomenkielinen raha poikkeaa ruotsinkielisestä rahasta?

https://www.saatiopalvelu.fi/saatiot-verkossa.html

'The problem with socialism is that you eventually run out of other people's money.'
Margaret Thatcher

Lue lisää

Mitä sinä höpötät? Ei tässä kukaan ole kieltänyt ruotsinkielisten säätiöiden oikeutta toimia, vaan tarkoitus olisi vain kuroa umpeen ikävä, mutta kiistämätön etupäässä historian aiheuttama varallisuuskuilu huolellisesti suunnitellulla kertaluonteisella tulonsiirrolla. Toisilta ruotsinkielisiltä säätiöiltä olisi perusteltua periä suurempi ja toisilta pienempi summa riippuen aikojen saatossa säätiötä tukeneista tahoista ja säätiön tavoitteiden mitattavasta yleishyödyllisyydestä. Loppusumman olisi kuitenkin kohtuullista ylittää 1,5 miljardia. Asia olisi sillä sovitettu ja omasta puolestani ruotsinkieliset saavat tukea omiaan sydämensä kyllyydestä jatkossakin.

Olen selittänyt asiani juurta jaksain, mutta sinä vain jauhat kateus- ja nyt sosialistikorttiasi tosiasioista välittämättä. Kateus ja oikeudenmukaisuus ovat edelleenkin kaksi eri asiaa. Aiemmasta viestistäsikin ilmenevään narsistiseen bättre folk- ajatteluusi sopii varmasti käsitys, suomenkielisistä teitä monta kertaa pihimpinä ja saamattomampina kulttuuriltaan, mutta se ei ole totuus.

Te kritisoitte toistuvasti RKP:n vastustajien juttujen pyörivän pelkän pakkoruotsin ympärillä. Olipa hyvä että sain puhuttua tässä suuni puhtaaksi toisesta epäkohdasta ja huomaan vastauksista että aihe ei teitä miellytä ja siitä olisi kivointa vain vaieta.

rahatuusjakoon kirjoitti:

Mitä sinä höpötät? Ei tässä kukaan ole kieltänyt ruotsinkielisten säätiöiden oikeutta toimia, vaan tarkoitus olisi vain kuroa umpeen ikävä, mutta kiistämätön etupäässä historian aiheuttama varallisuuskuilu huolellisesti suunnitellulla kertaluonteisella tulonsiirrolla. Toisilta ruotsinkielisiltä säätiöiltä olisi perusteltua periä suurempi ja toisilta pienempi summa riippuen aikojen saatossa säätiötä tukeneista tahoista ja säätiön tavoitteiden mitattavasta yleishyödyllisyydestä. Loppusumman olisi kuitenkin kohtuullista ylittää 1,5 miljardia. Asia olisi sillä sovitettu ja omasta puolestani ruotsinkieliset saavat tukea omiaan sydämensä kyllyydestä jatkossakin.

Olen selittänyt asiani juurta jaksain, mutta sinä vain jauhat kateus- ja nyt sosialistikorttiasi tosiasioista välittämättä. Kateus ja oikeudenmukaisuus ovat edelleenkin kaksi eri asiaa. Aiemmasta viestistäsikin ilmenevään narsistiseen bättre folk- ajatteluusi sopii varmasti käsitys, suomenkielisistä teitä monta kertaa pihimpinä ja saamattomampina kulttuuriltaan, mutta se ei ole totuus.

Te kritisoitte toistuvasti RKP:n vastustajien juttujen pyörivän pelkän pakkoruotsin ympärillä. Olipa hyvä että sain puhuttua tässä suuni puhtaaksi toisesta epäkohdasta ja huomaan vastauksista että aihe ei teitä miellytä ja siitä olisi kivointa vain vaieta.

Lue lisää

Etkö näe ollenkaan säätiöiden tekemää hyvää, tai ylipäänsä sitä hyvää, mitä maassamme on saavutettu vuosikymmenten kuluessa? Kuvitteletko tosiaan, että me tavalliset suomalaiset odotamme säätiöiltä revittäväksi jotain 1,5 miljardia jaettavaksi kaikille suomenkielisille?

rahatuusjakoon kirjoitti:

Mitä sinä höpötät? Ei tässä kukaan ole kieltänyt ruotsinkielisten säätiöiden oikeutta toimia, vaan tarkoitus olisi vain kuroa umpeen ikävä, mutta kiistämätön etupäässä historian aiheuttama varallisuuskuilu huolellisesti suunnitellulla kertaluonteisella tulonsiirrolla. Toisilta ruotsinkielisiltä säätiöiltä olisi perusteltua periä suurempi ja toisilta pienempi summa riippuen aikojen saatossa säätiötä tukeneista tahoista ja säätiön tavoitteiden mitattavasta yleishyödyllisyydestä. Loppusumman olisi kuitenkin kohtuullista ylittää 1,5 miljardia. Asia olisi sillä sovitettu ja omasta puolestani ruotsinkieliset saavat tukea omiaan sydämensä kyllyydestä jatkossakin.

Olen selittänyt asiani juurta jaksain, mutta sinä vain jauhat kateus- ja nyt sosialistikorttiasi tosiasioista välittämättä. Kateus ja oikeudenmukaisuus ovat edelleenkin kaksi eri asiaa. Aiemmasta viestistäsikin ilmenevään narsistiseen bättre folk- ajatteluusi sopii varmasti käsitys, suomenkielisistä teitä monta kertaa pihimpinä ja saamattomampina kulttuuriltaan, mutta se ei ole totuus.

Te kritisoitte toistuvasti RKP:n vastustajien juttujen pyörivän pelkän pakkoruotsin ympärillä. Olipa hyvä että sain puhuttua tässä suuni puhtaaksi toisesta epäkohdasta ja huomaan vastauksista että aihe ei teitä miellytä ja siitä olisi kivointa vain vaieta.

Lue lisää

"Mitä sinä höpötät? Ei tässä kukaan ole kieltänyt ruotsinkielisten säätiöiden oikeutta toimia, vaan tarkoitus olisi vain kuroa umpeen ikävä, mutta kiistämätön etupäässä historian aiheuttama varallisuuskuilu huolellisesti suunnitellulla kertaluonteisella tulonsiirrolla."

Varkausko yhtä kuin varainsiirto? Voihan sen niinkin nähdä.

- Ruotsinkielisten rekisteröityjen säätiöiden yhteenlaskettu taseiden loppusumma, runsaat 2,4 miljardia euroa

- Suomenkielisten säätiöiden taseissa on yhteen laskien noin 8,9 miljardia euroa.

Kalskahtaa kirjoitti:

Etkö näe ollenkaan säätiöiden tekemää hyvää, tai ylipäänsä sitä hyvää, mitä maassamme on saavutettu vuosikymmenten kuluessa? Kuvitteletko tosiaan, että me tavalliset suomalaiset odotamme säätiöiltä revittäväksi jotain 1,5 miljardia jaettavaksi kaikille suomenkielisille?

Lue lisää

Näen toki yleishyödyllisen toiminnan arvon ja siksi näen myös oikeutta sekä yhteiskuntaa parantavaa voimaa historian hoitamatta jätettyjen haavojen aiheuttamien vääristymien proaktiivisessa korjaamisessa. 1,5-2 miljardia ei ole pieni lisä suhteellisten pääomaköyhien suomenkielisten yhdistys- ja säätiötoimintaan varsinkin jos se rahastoitaisiin köyhimpien alueiden hyödyksi. Vaikka suuri osa suomalaisista ei olisi kuullut tästä epäkohdasta, se ei tarkoita että he kaikki hyväksyisivät sen. Tavallisten suomalaisten tietoisuutta asiasta heikentää paljastumisen suhteellinen tuoreus; Oikeusministeriön selvitys säätiöiden hallintatavasta ja niissä liikkuvista rahamääristä on vasta tämän vuosikymmenen puolelta ja mittakaavassaan ensimmäinen laatuaan. Myöhempinä vuosina on tullut taas lisähuomioita asiasta:

https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/nama-saatiot-uivat-nokia-miljoonissa-6656549

Älä taistele oikeutta ja suomalaisten suuren enemmistön etua vastaan tahallisilla harhautuksillasi.

Ankdam kirjoitti:

"Mitä sinä höpötät? Ei tässä kukaan ole kieltänyt ruotsinkielisten säätiöiden oikeutta toimia, vaan tarkoitus olisi vain kuroa umpeen ikävä, mutta kiistämätön etupäässä historian aiheuttama varallisuuskuilu huolellisesti suunnitellulla kertaluonteisella tulonsiirrolla."

Varkausko yhtä kuin varainsiirto? Voihan sen niinkin nähdä.

- Ruotsinkielisten rekisteröityjen säätiöiden yhteenlaskettu taseiden loppusumma, runsaat 2,4 miljardia euroa

- Suomenkielisten säätiöiden taseissa on yhteen laskien noin 8,9 miljardia euroa.

Lue lisää

"Ruotsinkielisten rekisteröityjen säätiöiden yhteenlaskettu taseiden loppusumma, runsaat 2,4 miljardia euroa. Suomenkielisten säätiöiden taseissa on yhteen laskien noin 8,9 miljardia euroa"

Eli kieliryhmien kokoon suhteutettuna varallisuusero on vähintään 4,5-kertainen ruotsinkielisten eduksi. Ero on pöyristyttävä. Jos suomenkieliset voivat jotenkin hyötyä ruotsinkielisten säätiöiden pääomasta, niin ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen päinvastaisenkin olevan mahdollista eli ruotsinkielisilläkin on oikeus suomenkielisten säätiöiden tukeen. Ainoa looginen johtopäätös on että ruotsinkieliset nauttivat käytännössä monta kertaa kattavampaa tukea kuin suomenkieliset ilman omaa ansiotaan. Väestösuhteille sokeilla absoluuttisilla luvuilla leikittely sekä tarkoitushakuinen parin ruotsinkielisen säätiön saavutusten korostus ovat tyhjänpäiväistä harhaanjohtoa tähän verrattuna.

"Varkausko yhtä kuin varainsiirto? Voihan sen niinkin nähdä. "

Suomenkielisten pito toisen luokan kansalaisina ja kansalaisoikeuksien toteutumisen tahallinen hidastaminen 1800-luvun jälkipuoliskolla, joita kuvataan maailmalla termeillä kuten "etuoikeudet", "rasismi" ja "syrjintä", eivät siis ole varkautta, mutta tämän haittavaikutusten korjaaminen on? Ymmärrän. Sinulla on jännittävä oikeustaju.

rahatuusjakoon kirjoitti:

Näen toki yleishyödyllisen toiminnan arvon ja siksi näen myös oikeutta sekä yhteiskuntaa parantavaa voimaa historian hoitamatta jätettyjen haavojen aiheuttamien vääristymien proaktiivisessa korjaamisessa. 1,5-2 miljardia ei ole pieni lisä suhteellisten pääomaköyhien suomenkielisten yhdistys- ja säätiötoimintaan varsinkin jos se rahastoitaisiin köyhimpien alueiden hyödyksi. Vaikka suuri osa suomalaisista ei olisi kuullut tästä epäkohdasta, se ei tarkoita että he kaikki hyväksyisivät sen. Tavallisten suomalaisten tietoisuutta asiasta heikentää paljastumisen suhteellinen tuoreus; Oikeusministeriön selvitys säätiöiden hallintatavasta ja niissä liikkuvista rahamääristä on vasta tämän vuosikymmenen puolelta ja mittakaavassaan ensimmäinen laatuaan. Myöhempinä vuosina on tullut taas lisähuomioita asiasta:

https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/nama-saatiot-uivat-nokia-miljoonissa-6656549

Älä taistele oikeutta ja suomalaisten suuren enemmistön etua vastaan tahallisilla harhautuksillasi.

Lue lisää

"Älä taistele oikeutta ja suomalaisten suuren enemmistön etua vastaan tahallisilla harhautuksillasi."

Eipä täällä kukaan taistelekaan moisen asian vuoksi. Tavallinen suomalainen katsoisi suu auki, kun tultaisiin kertomaan, että nyt revitään ruotsinkielisten selkänahasta 1,5 miljardia..... Ja suomalaiset ovat sen verran fiksua kansaa, että heitä ei höynäytetä helposti millään.

Eipä_kiinnosta kirjoitti:

"Älä taistele oikeutta ja suomalaisten suuren enemmistön etua vastaan tahallisilla harhautuksillasi."

Eipä täällä kukaan taistelekaan moisen asian vuoksi. Tavallinen suomalainen katsoisi suu auki, kun tultaisiin kertomaan, että nyt revitään ruotsinkielisten selkänahasta 1,5 miljardia..... Ja suomalaiset ovat sen verran fiksua kansaa, että heitä ei höynäytetä helposti millään.

Lue lisää

Vaikea repiä kun päällä on puolen metrin paksuinen tuohikerros. Jos höynäyttäminen olisi aina näin kustannustehokasta, yleishyödyllistä ja eettisesti perusteltavissa niin maailma tarvitsee paljon enemmän höynäyttäjiä. Luulenpa että höynäyttäjiä ovatkin saavutettuihin etuihinsa tottuneet, jotka yrittävät pää märkänä uskotella vähemmän onnekkaalle enemmistölle köyhempänä pysymisen olevan rikastumista. Muistele näitä opetuksia Ankdamin kanssa työväen juhlapäivänä.

rahatuusjakoon kirjoitti:

"Ruotsinkielisten rekisteröityjen säätiöiden yhteenlaskettu taseiden loppusumma, runsaat 2,4 miljardia euroa. Suomenkielisten säätiöiden taseissa on yhteen laskien noin 8,9 miljardia euroa"

Eli kieliryhmien kokoon suhteutettuna varallisuusero on vähintään 4,5-kertainen ruotsinkielisten eduksi. Ero on pöyristyttävä. Jos suomenkieliset voivat jotenkin hyötyä ruotsinkielisten säätiöiden pääomasta, niin ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen päinvastaisenkin olevan mahdollista eli ruotsinkielisilläkin on oikeus suomenkielisten säätiöiden tukeen. Ainoa looginen johtopäätös on että ruotsinkieliset nauttivat käytännössä monta kertaa kattavampaa tukea kuin suomenkieliset ilman omaa ansiotaan. Väestösuhteille sokeilla absoluuttisilla luvuilla leikittely sekä tarkoitushakuinen parin ruotsinkielisen säätiön saavutusten korostus ovat tyhjänpäiväistä harhaanjohtoa tähän verrattuna.

"Varkausko yhtä kuin varainsiirto? Voihan sen niinkin nähdä. "

Suomenkielisten pito toisen luokan kansalaisina ja kansalaisoikeuksien toteutumisen tahallinen hidastaminen 1800-luvun jälkipuoliskolla, joita kuvataan maailmalla termeillä kuten "etuoikeudet", "rasismi" ja "syrjintä", eivät siis ole varkautta, mutta tämän haittavaikutusten korjaaminen on? Ymmärrän. Sinulla on jännittävä oikeustaju.

Lue lisää

”Jos suomenkieliset voivat jotenkin hyötyä ruotsinkielisten säätiöiden pääomasta, niin ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen päinvastaisenkin olevan mahdollista eli ruotsinkielisilläkin on oikeus suomenkielisten säätiöiden tukeen.”

Koko Suomi hyötyy sijoituspääomista joita säätiöiden taustalla on, josta hyvä esimerkki on jakamasi linkki Nokian suuromistajista.

Mitä taas säätiöiden toimintaan tulee niin säätiöt eivät tietenkään jaa pääomiaan vaan pyrkivät säilyttämään sen arvon ja jopa kasvattamaan sitä. Säätiöt jakavat sijoitusomaisuutensa tuottoa ja sen käytöstä määrää säännöt, jotka on luonut säätiön perustaja, eli peruspääoman lahjoittaja/ testamenttaaja.

Erikoinen näkökanta tuo että oikeudenmukaisuuden nimissä esimerkiksi oma perintösi voitaisiin määrätä annettavaksi naapurin lapsille koska omillasi on jo riittävästi.

Ankdam kirjoitti:

Teillä suomenkielisilläkin on ollut 100 vuotta aikaa perustaa rahastoja ja säätiöitä, vaan kun hyväntekeväisyys ei ole teidän kiinnostuksen kohteena samassa mittakaavassa kuin meillä.
Kateus ei ole pätevä syy kansallistaa yksityisiä omaisuuksia, dream on!

Ja sitä paitsi, onhan näitä suomenkielistenkin perustamia säätiöitä / rahastoja. Nekö ovat oikeutettuja toimimaan mutta ruotsinkielisten säätiöt / rahastot ei? Selittäisitkö miten suomenkielinen raha poikkeaa ruotsinkielisestä rahasta?

https://www.saatiopalvelu.fi/saatiot-verkossa.html

'The problem with socialism is that you eventually run out of other people's money.'
Margaret Thatcher

Lue lisää

"Teillä suomenkielisilläkin on ollut 100 vuotta aikaa perustaa rahastoja ja säätiöitä"

niin.
Ja tämä on kai ruotsinkilisten peruste sille, että ruotsi on ollut hyväksi maalle?

kusettava_kirkko kirjoitti:

"Teillä suomenkielisilläkin on ollut 100 vuotta aikaa perustaa rahastoja ja säätiöitä"

niin.
Ja tämä on kai ruotsinkilisten peruste sille, että ruotsi on ollut hyväksi maalle?

Lue lisää

Vaktbyte, sjuksköterskan är ledig ?

098uygvc34 kirjoitti:

Vaktbyte, sjuksköterskan är ledig ?

"Vaktbyte, sjuksköterskan är ledig ? "

Kirjoitit viestisi 11:58, nyt se on jop tykätty.

Onko kiva kirjoitella monella nikillä hra tai rva vakkarihörhö?

Ankdam kirjoitti:

”Jos suomenkieliset voivat jotenkin hyötyä ruotsinkielisten säätiöiden pääomasta, niin ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen päinvastaisenkin olevan mahdollista eli ruotsinkielisilläkin on oikeus suomenkielisten säätiöiden tukeen.”

Koko Suomi hyötyy sijoituspääomista joita säätiöiden taustalla on, josta hyvä esimerkki on jakamasi linkki Nokian suuromistajista.

Mitä taas säätiöiden toimintaan tulee niin säätiöt eivät tietenkään jaa pääomiaan vaan pyrkivät säilyttämään sen arvon ja jopa kasvattamaan sitä. Säätiöt jakavat sijoitusomaisuutensa tuottoa ja sen käytöstä määrää säännöt, jotka on luonut säätiön perustaja, eli peruspääoman lahjoittaja/ testamenttaaja.

Erikoinen näkökanta tuo että oikeudenmukaisuuden nimissä esimerkiksi oma perintösi voitaisiin määrätä annettavaksi naapurin lapsille koska omillasi on jo riittävästi.

Lue lisää

"Koko Suomi hyötyy sijoituspääomista joita säätiöiden taustalla on, josta hyvä esimerkki on jakamasi linkki Nokian suuromistajista. "

Vielä enemmän Suomi hyötyy, kun sijoituspääomien tuotto saadaan valjastettua nykyistä paremmin valtaväestön hyödyksi. Tuoton jakaminen esimerkiksi RKP:n valtapuolueita hipovien vaalibudjettien rahoittamiseen sen sijaan että se rahastoitaisiin vaikka start up-yrityksien tukemiseen, suomenkielisten oppilaitoksiin tai vammaisten hoitoon ei ole hyvä vaihtoehto valtaväestölle.

"Erikoinen näkökanta tuo että oikeudenmukaisuuden nimissä esimerkiksi oma perintösi voitaisiin määrätä annettavaksi naapurin lapsille koska omillasi on jo riittävästi. "

Harkittu varainsiirto sopii säätiöiden tapaukseen koska historian aiheuttamat erot ovat ilmiselvästi valtavat osittain varmaankin 1800-1900 lukujen vaihteen perusteettoman fennomaniapelon synnyttämän ruotsin kielen tukemishalun takia ja koska se kohdistuu väestöryhmiä eri tavoin hyödyttävään yleishyödylliseen toimintaan yksityishenkilöiden kulutuksen ja investointien sijasta eikä se tarkoita automaattisesti kajoamista testamenttaajan mahdollisesti pieneen alkupääomaan. Kuten sanoin, säätiön tavoitteet ja lahjoittajat tulee ottaa huomioon ja omasta puolestani esimerkiksi litteratursällskapetille "progressio" voi olla hyvinkin jyrkkä kun pienimmille se voi olla pieni. Sata vuotta sitten kuolleet eivät tule itkemään muutaman tonnin lovea 50000 arvoiseksi kasvaneeseen taiderahastoonsa. Muun yksityisomaisuuden jakaminen on jo paljon kyseenalaisempaa , koska kieliryhmien kotitalouksien varallisuuserot ovat suhteellisen vaatimattomia ainakin tavisten osalta, tosin rikkaiden ruotsinkielisten sukujen omistusten takia ruotsinkielisten osakeomistukset ovat suomenkielisiin verrattuna yli kolme kertaa suuremmat päätä kohti.

Valtaväestöä hyvinvoivemmat ruotsinkieliset eivät ansaitse tai tarvitse kaikkea pelkästään oman kieliryhmänsä eduksi ja iloksi valjastettua pääomaa. On laihdustuskuurin paikka.

rahatuusjakoon kirjoitti:

Vaikea repiä kun päällä on puolen metrin paksuinen tuohikerros. Jos höynäyttäminen olisi aina näin kustannustehokasta, yleishyödyllistä ja eettisesti perusteltavissa niin maailma tarvitsee paljon enemmän höynäyttäjiä. Luulenpa että höynäyttäjiä ovatkin saavutettuihin etuihinsa tottuneet, jotka yrittävät pää märkänä uskotella vähemmän onnekkaalle enemmistölle köyhempänä pysymisen olevan rikastumista. Muistele näitä opetuksia Ankdamin kanssa työväen juhlapäivänä.

Lue lisää

Mä sanoisin, että ihmiset ovat paljon fiksumpia kuin kuvitteletkaan, ja suomalainen on kaiken lisäksi sellainen perus-epäluuloinen luonteeltaan, joten suomalaista ei siksikään niin vain höynäytetä. Fennomaanienkin on siten turha yrittää suomalaisten höynäyttämistä.

Ja mitä tulee "saavutettuihin etuihin", niin sanoisin, että nyky-Suomessa on aika paha mennä sanomaan, kuka nauttii "saavutetuista eduista" kuka ei. Asia on himpun verran monimutkaisempi yhtälö kuin mitä esität.

rahatuusjakoon kirjoitti:

"Koko Suomi hyötyy sijoituspääomista joita säätiöiden taustalla on, josta hyvä esimerkki on jakamasi linkki Nokian suuromistajista. "

Vielä enemmän Suomi hyötyy, kun sijoituspääomien tuotto saadaan valjastettua nykyistä paremmin valtaväestön hyödyksi. Tuoton jakaminen esimerkiksi RKP:n valtapuolueita hipovien vaalibudjettien rahoittamiseen sen sijaan että se rahastoitaisiin vaikka start up-yrityksien tukemiseen, suomenkielisten oppilaitoksiin tai vammaisten hoitoon ei ole hyvä vaihtoehto valtaväestölle.

"Erikoinen näkökanta tuo että oikeudenmukaisuuden nimissä esimerkiksi oma perintösi voitaisiin määrätä annettavaksi naapurin lapsille koska omillasi on jo riittävästi. "

Harkittu varainsiirto sopii säätiöiden tapaukseen koska historian aiheuttamat erot ovat ilmiselvästi valtavat osittain varmaankin 1800-1900 lukujen vaihteen perusteettoman fennomaniapelon synnyttämän ruotsin kielen tukemishalun takia ja koska se kohdistuu väestöryhmiä eri tavoin hyödyttävään yleishyödylliseen toimintaan yksityishenkilöiden kulutuksen ja investointien sijasta eikä se tarkoita automaattisesti kajoamista testamenttaajan mahdollisesti pieneen alkupääomaan. Kuten sanoin, säätiön tavoitteet ja lahjoittajat tulee ottaa huomioon ja omasta puolestani esimerkiksi litteratursällskapetille "progressio" voi olla hyvinkin jyrkkä kun pienimmille se voi olla pieni. Sata vuotta sitten kuolleet eivät tule itkemään muutaman tonnin lovea 50000 arvoiseksi kasvaneeseen taiderahastoonsa. Muun yksityisomaisuuden jakaminen on jo paljon kyseenalaisempaa , koska kieliryhmien kotitalouksien varallisuuserot ovat suhteellisen vaatimattomia ainakin tavisten osalta, tosin rikkaiden ruotsinkielisten sukujen omistusten takia ruotsinkielisten osakeomistukset ovat suomenkielisiin verrattuna yli kolme kertaa suuremmat päätä kohti.

Valtaväestöä hyvinvoivemmat ruotsinkieliset eivät ansaitse tai tarvitse kaikkea pelkästään oman kieliryhmänsä eduksi ja iloksi valjastettua pääomaa. On laihdustuskuurin paikka.

Lue lisää

"Valtaväestöä hyvinvoivemmat ruotsinkieliset eivät ansaitse tai tarvitse kaikkea pelkästään oman kieliryhmänsä eduksi ja iloksi valjastettua pääomaa. "

Tarviiko suomenkielinen varakas henkilö kaikkea varakkuuttaan? Ei varmasti tarvitse, mutta suomenkielinen (ja ruotsinkielinen) varakas voi hyvin ohjata varakkuuttaan haluamiinsa kohteisiin, jotka voivat olla hyväntekeväisyyskohteita tai jopa omia, hyvää tekeviä organisaatiota.

Nyt sinä siis olisit viemässä tämän päätäntävallan varakkailta, ja sinä ehdotat suurin piirtein, että sinä saisit päättää, miten ylimääräinen varallisuus ohjataan. Kyllä minä olen sitä mieltä, että jokainen ihminen ohjaa oman varallisuutensa niihin kohteisiin, jotka hän itse parhaimmiksi katsoo. Näin varallisuus useimmiten myös poikii hyvää, se pannaan tuottamaan hyvää.

varakkuus_minne kirjoitti:

"Valtaväestöä hyvinvoivemmat ruotsinkieliset eivät ansaitse tai tarvitse kaikkea pelkästään oman kieliryhmänsä eduksi ja iloksi valjastettua pääomaa. "

Tarviiko suomenkielinen varakas henkilö kaikkea varakkuuttaan? Ei varmasti tarvitse, mutta suomenkielinen (ja ruotsinkielinen) varakas voi hyvin ohjata varakkuuttaan haluamiinsa kohteisiin, jotka voivat olla hyväntekeväisyyskohteita tai jopa omia, hyvää tekeviä organisaatiota.

Nyt sinä siis olisit viemässä tämän päätäntävallan varakkailta, ja sinä ehdotat suurin piirtein, että sinä saisit päättää, miten ylimääräinen varallisuus ohjataan. Kyllä minä olen sitä mieltä, että jokainen ihminen ohjaa oman varallisuutensa niihin kohteisiin, jotka hän itse parhaimmiksi katsoo. Näin varallisuus useimmiten myös poikii hyvää, se pannaan tuottamaan hyvää.

Lue lisää

"Tarviiko suomenkielinen varakas henkilö kaikkea varakkuuttaan? Ei varmasti tarvitse, mutta suomenkielinen (ja ruotsinkielinen) varakas voi hyvin ohjata varakkuuttaan haluamiinsa kohteisiin"

Tarkoitus ei edelleenkään ole rankaista muodollisessti tasa-arvoisen itsenäisyytemme aikana eläneitä uusrikkaita. Uusrikkaat ovat paljon yleisempi ilmiö suomenkielisten kuin ruotsinkielisten keskuudessa vaikean historian takia ja se näkyy nimenomaan säätiövarallisuuseroissa. En kannata perintöveron täydellistä poistoa, mutta alarajoja on syytä nostaa että matalatuloinen ei joudu velkavankeuteen vanhempiensa asunnon perimisestä.

"Nyt sinä siis olisit viemässä tämän päätäntävallan varakkailta, ja sinä ehdotat suurin piirtein, että sinä saisit päättää, miten ylimääräinen varallisuus ohjataan."

Jälkimmäinen väitteesi on puhdasta pötyä. En ole tällaista ehdottanut, vaan varainsiirron yksityiskohdat jätettäisiin puolueettomille asiantuntijoille, kuten kerroin. Motiivini tässä on vain nostaa merkittävä sosiaalipoliittinen kysymys pöydälle. Meillä on eri käsitys "omasta varallisuudesta". En hyväksy, että ruotsinkielisillä olisi kyseenalaistamaton oikeus siihen varallisuuteen, joka on mahdollistettu suomenkielisten epäoikeudenmukaisella kohtelulla menneisyydessä.

Höynäyttäjät000 kirjoitti:

Mä sanoisin, että ihmiset ovat paljon fiksumpia kuin kuvitteletkaan, ja suomalainen on kaiken lisäksi sellainen perus-epäluuloinen luonteeltaan, joten suomalaista ei siksikään niin vain höynäytetä. Fennomaanienkin on siten turha yrittää suomalaisten höynäyttämistä.

Ja mitä tulee "saavutettuihin etuihin", niin sanoisin, että nyky-Suomessa on aika paha mennä sanomaan, kuka nauttii "saavutetuista eduista" kuka ei. Asia on himpun verran monimutkaisempi yhtälö kuin mitä esität.

Lue lisää

Ihmiset ovat epäluuloisia oman etunsa tähden. Sinä taas yrität käyttää tätä epäluuloa heidän taloudellista etuaan vastaan. Mitä se kertoo sinusta? Yhtälö on monimutkainen, mutta pääviivat selkeitä. Ruotsinkielisten suhteellisesti melkein viisinkertainen säätiöpääoma on kohtuuton. Kysymys odottaa edelleen ratkaisua, koska ratkaisua ei saatu itsenäistymisen aikoihin muun muuassa ulkopoliittisista syistä.

rahatuusjakoon kirjoitti:

Ihmiset ovat epäluuloisia oman etunsa tähden. Sinä taas yrität käyttää tätä epäluuloa heidän taloudellista etuaan vastaan. Mitä se kertoo sinusta? Yhtälö on monimutkainen, mutta pääviivat selkeitä. Ruotsinkielisten suhteellisesti melkein viisinkertainen säätiöpääoma on kohtuuton. Kysymys odottaa edelleen ratkaisua, koska ratkaisua ei saatu itsenäistymisen aikoihin muun muuassa ulkopoliittisista syistä.

Lue lisää

"Kysymys odottaa edelleen ratkaisua, koska ratkaisua ei saatu itsenäistymisen aikoihin muun muuassa ulkopoliittisista syistä."

Missä tällainen kysymys edelleen odottaa ratkaisua? Ja kuka sitä tarkalleen ottaen odottaa?

rahatuusjakoon kirjoitti:

Ihmiset ovat epäluuloisia oman etunsa tähden. Sinä taas yrität käyttää tätä epäluuloa heidän taloudellista etuaan vastaan. Mitä se kertoo sinusta? Yhtälö on monimutkainen, mutta pääviivat selkeitä. Ruotsinkielisten suhteellisesti melkein viisinkertainen säätiöpääoma on kohtuuton. Kysymys odottaa edelleen ratkaisua, koska ratkaisua ei saatu itsenäistymisen aikoihin muun muuassa ulkopoliittisista syistä.

Lue lisää

"Ihmiset ovat epäluuloisia oman etunsa tähden. Sinä taas yrität käyttää tätä epäluuloa heidän taloudellista etuaan vastaan. Mitä se kertoo sinusta?"

Mitä mahtaa kertoa sinusta, että vedät Ruotsin vallan aikana hankitun omaisuuden uusjaon esiin, kuin se olisi jokin tavallisia suomenkielisiä häiritsevä tekijä heidän jokapäiväisessä elämässään. Voin kertoa suomenkielisenä, että EI ole.

Onvuosi2018 kirjoitti:

"Ihmiset ovat epäluuloisia oman etunsa tähden. Sinä taas yrität käyttää tätä epäluuloa heidän taloudellista etuaan vastaan. Mitä se kertoo sinusta?"

Mitä mahtaa kertoa sinusta, että vedät Ruotsin vallan aikana hankitun omaisuuden uusjaon esiin, kuin se olisi jokin tavallisia suomenkielisiä häiritsevä tekijä heidän jokapäiväisessä elämässään. Voin kertoa suomenkielisenä, että EI ole.

Lue lisää

Puhu vain omasta puolestasi. Minua ja useita muita suomenkielisiä ainakin häiritsee että vähintään kymmenet tuhannet suomenkieliset olisivat säästyneet sotien aikaisessa ja jälkeisessä Suomessa merkittävältä osalta sukupolvien halki periytyviä sosiaalisia ongelmia, kuten päihderiippuvaisuudelta, itsemurhilta, masennukselta, vähäiseltä koulutukselta ja huonolta terveydeltä nopealla toiminnalla asiassa. Minua häiritsee myös ruotsinkielisen ylijäämäpääoman mahdollistamat anteliaat kiintiöt ruotsinkielisiin korkeakouluihin ja ruotsinkielisten peruskoululaisten suomenkielisiä monta oppilasta pienemmmät keskimääräiset luokkakoot, jotka mahdollistavat henkilökohtaisemman huolenpidon ja opetuksen ruotsinkielisille lapsille. Myös säätiöiden tuotoilla rahoitetut Rkp:n valtapuolueiden tasoiset vaalibudjetit ja Timo Rothoviuksen tunnustama säätiöiden käyttö veronkierron välineinä häiritsevät minua. Tässä vain muutama esimerkki. Kaikki nämä kysymykset kiusaavat lukuisia asioihin perehtyneitä suomenkielisiä joko suomi24ssa, iltalehdessä, kauppalehdessä, youtubessa, redditissa jne tai elävässä elämässä. Miksi nämä eivät häiritsisi sinua tippaakaan suomenkielisenä?
,
Lainaus Matti Vireniltä, sivu 20:
"Viime vuosina kielikysymys on ns. ”pakkoruotsin” myötä tullut taas tapetille, mikä on ehkä muodostanut jonkinlaisen aasinsillan myös säätiökeskustelulle. "
"
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwifkNKWqufaAhXIKewKHXX2BW4QFggnMAA&url=https://www.saatiopalvelu.fi/media/matti_viren_saatiot.pdf&usg=AOvVaw3_psPPzu_oKWVX6NpHlfcD

rahatuusjakoon kirjoitti:

Puhu vain omasta puolestasi. Minua ja useita muita suomenkielisiä ainakin häiritsee että vähintään kymmenet tuhannet suomenkieliset olisivat säästyneet sotien aikaisessa ja jälkeisessä Suomessa merkittävältä osalta sukupolvien halki periytyviä sosiaalisia ongelmia, kuten päihderiippuvaisuudelta, itsemurhilta, masennukselta, vähäiseltä koulutukselta ja huonolta terveydeltä nopealla toiminnalla asiassa. Minua häiritsee myös ruotsinkielisen ylijäämäpääoman mahdollistamat anteliaat kiintiöt ruotsinkielisiin korkeakouluihin ja ruotsinkielisten peruskoululaisten suomenkielisiä monta oppilasta pienemmmät keskimääräiset luokkakoot, jotka mahdollistavat henkilökohtaisemman huolenpidon ja opetuksen ruotsinkielisille lapsille. Myös säätiöiden tuotoilla rahoitetut Rkp:n valtapuolueiden tasoiset vaalibudjetit ja Timo Rothoviuksen tunnustama säätiöiden käyttö veronkierron välineinä häiritsevät minua. Tässä vain muutama esimerkki. Kaikki nämä kysymykset kiusaavat lukuisia asioihin perehtyneitä suomenkielisiä joko suomi24ssa, iltalehdessä, kauppalehdessä, youtubessa, redditissa jne tai elävässä elämässä. Miksi nämä eivät häiritsisi sinua tippaakaan suomenkielisenä?
,
Lainaus Matti Vireniltä, sivu 20:
"Viime vuosina kielikysymys on ns. ”pakkoruotsin” myötä tullut taas tapetille, mikä on ehkä muodostanut jonkinlaisen aasinsillan myös säätiökeskustelulle. "
"
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwifkNKWqufaAhXIKewKHXX2BW4QFggnMAA&url=https://www.saatiopalvelu.fi/media/matti_viren_saatiot.pdf&usg=AOvVaw3_psPPzu_oKWVX6NpHlfcD

Lue lisää

"Minua häiritsee myös ruotsinkielisen ylijäämäpääoman mahdollistamat anteliaat kiintiöt ruotsinkielisiin korkeakouluihin ja ruotsinkielisten peruskoululaisten suomenkielisiä monta oppilasta pienemmmät keskimääräiset luokkakoot, jotka mahdollistavat henkilökohtaisemman huolenpidon ja opetuksen ruotsinkielisille lapsille"

Oletko tietoinen, että Suomen peruskoulu on valittu maailman parhaaksi? Peruskoulu ei tosin ehkä juuri tällä hetkellä ole paras mahdollinen, mutta totean tämän vain siksi, että ymmärtäisit, että tällä asialla ei ole säätiöiden kanssa tekemistä.

Kerrot, että sinua häiritsee sotien jälkeisen ajan ihmisten selviäminen. Totta, tähän aikaan liittyy karuja tarinoita, enkä vähättele tuntemuksiasi. Minua kuitenkin taas enemmän ilahduttaa se, kuinka Suomi nousi ja jälleenrakensi maamme todella vaikeassa tilanteessa. Meistä tuli kuin tulikin hyvinvointivaltio.

varakkuus_minne kirjoitti:

"Valtaväestöä hyvinvoivemmat ruotsinkieliset eivät ansaitse tai tarvitse kaikkea pelkästään oman kieliryhmänsä eduksi ja iloksi valjastettua pääomaa. "

Tarviiko suomenkielinen varakas henkilö kaikkea varakkuuttaan? Ei varmasti tarvitse, mutta suomenkielinen (ja ruotsinkielinen) varakas voi hyvin ohjata varakkuuttaan haluamiinsa kohteisiin, jotka voivat olla hyväntekeväisyyskohteita tai jopa omia, hyvää tekeviä organisaatiota.

Nyt sinä siis olisit viemässä tämän päätäntävallan varakkailta, ja sinä ehdotat suurin piirtein, että sinä saisit päättää, miten ylimääräinen varallisuus ohjataan. Kyllä minä olen sitä mieltä, että jokainen ihminen ohjaa oman varallisuutensa niihin kohteisiin, jotka hän itse parhaimmiksi katsoo. Näin varallisuus useimmiten myös poikii hyvää, se pannaan tuottamaan hyvää.

Lue lisää

Nimimerkki ”rahatuusjakoon” on pesunkestävä kommunisti hän on vain eksynyt väärälle palstalle.

Kommunnististista vallankumousta ja järjestelmää on kokeiltu monessa massa, huonoin seurauksin. Nimimerkin ehdostus rahojen uusjaosta joka käytännössä joissakin maissa on toteutettu on vain johtanut rahojen entistä suurempaan keskittymiseen harvoille ja valituille ja valtaväestön kurjuuteen.

Rahoitusuusjakoon sopii muuttaa pois Suomesta jos ei varallisuuserot ja oikeus oman omaisuutensa hallintaan oikein nappaa. Kuuba lienee niitä viimeisiä ja lähinnä vanhaa ideaalia, vaikka vanhat kommunististesti johdetut maat alkavatkin olla kortilla. (Kaatuneet omaan mahdottomuuteensa)
Bon voyage!

Onvuosi2018 kirjoitti:

"Ihmiset ovat epäluuloisia oman etunsa tähden. Sinä taas yrität käyttää tätä epäluuloa heidän taloudellista etuaan vastaan. Mitä se kertoo sinusta?"

Mitä mahtaa kertoa sinusta, että vedät Ruotsin vallan aikana hankitun omaisuuden uusjaon esiin, kuin se olisi jokin tavallisia suomenkielisiä häiritsevä tekijä heidän jokapäiväisessä elämässään. Voin kertoa suomenkielisenä, että EI ole.

Lue lisää

Väite siitä että "ruotsinkieliset" rahat olisi hankittu ennen vuotta 1809 on absurdi! Valtaosa Suomen ruotsinkielisestä väestöstä on ja on aina ollut ihan tavallisia työtä tekeviä ihmisiä.

Hallinnon ruotsinkieliset virkamiehet tuskin ovat suuremmin rikastuneeet, kuten eivät rikastu virkamiehet tänäkään päivänä.

Suurimmat vanhat omaisuudet Suomessa on Baltiasta, Keski-Euroopasta ja Venäjältä tulleiden maahanmuuttajien keräämiä. Noista maista tuli kauppiaita, käsityöläisiä ja muita ammattilaisia jotka loivat pohjan maamme teollisuudelle ja loivat omaisuuksia.
Se että em maahanmuuttajien jälkeläisistä monet edelleen ovat ruotsinkielisiä on johtunut maamme historiallisista kielioloista. Historian kelloa ei voi kääntää taaksepäin!

Jos perehdyt Svenska litteratursällskapetin hoidossa oleviin säätiöihin ja rahastoihin ja luet rahaston lahjoittajien tarinoita niin sieltä puuttuvat aika tarkkaan nämä suuromaisuudet ja lahjoitukset ovat enimmäkseen ihan tavallisten ihmisten lahjoittamia pesämunia jollekin asialle jota he ovat pitäneet tärkeänä.
http://www.sls.fi/sv/sls-fonder

rahatuusjakoon kirjoitti:

Ihmiset ovat epäluuloisia oman etunsa tähden. Sinä taas yrität käyttää tätä epäluuloa heidän taloudellista etuaan vastaan. Mitä se kertoo sinusta? Yhtälö on monimutkainen, mutta pääviivat selkeitä. Ruotsinkielisten suhteellisesti melkein viisinkertainen säätiöpääoma on kohtuuton. Kysymys odottaa edelleen ratkaisua, koska ratkaisua ei saatu itsenäistymisen aikoihin muun muuassa ulkopoliittisista syistä.

Lue lisää

"Ruotsinkielisten suhteellisesti melkein viisinkertainen säätiöpääoma on kohtuuton. Kysymys odottaa edelleen ratkaisua, koska ratkaisua ei saatu itsenäistymisen aikoihin muun muuassa ulkopoliittisista syistä. "

"Odottaa edelleen ratkaisua" HÖPÖHÖPÖ HÖPÖ!!! Vai joku ENDLÖSUNG MUKA!!

Sata vuotta sitten ei ollut olemassa mitään viisinkertaista säätiöpääomaa!! Valtaosa rahastoista on ollut pieniä testamenttilahjoituksia jotka ovat hyvässä hoidossa kasvaneet vuosien satossa!! Sadassa vuodessa on pienet pesämunat saatu poikimaan ja omaisuus karttumaan. Moni rahasto on välillä ollut pakkasella ja saatu myöhemmin tuottamaan. Jotkut rahastot ovat sulaneet lähes kokonaan.
Niitä Litteratursällskapetin hoidossa olevia rahastoja jotka muodostavat Kulturfondenin on lähes 500! Jotkut niistä tuottavat vain pari tonnia vuodessa, jos sitäkään, jotkut suuret rahastot suuria summia. Rahastoja hoidetaan niiden sääntöjen mukaan jotka rahaston asettaja on testamentissaan määrännyt.

Kulturfondenin vuosittain jakama yli 30 miljoonaa euroa koostuu sadoista eri lähteistä!!

Ankdam kirjoitti:

"Ruotsinkielisten suhteellisesti melkein viisinkertainen säätiöpääoma on kohtuuton. Kysymys odottaa edelleen ratkaisua, koska ratkaisua ei saatu itsenäistymisen aikoihin muun muuassa ulkopoliittisista syistä. "

"Odottaa edelleen ratkaisua" HÖPÖHÖPÖ HÖPÖ!!! Vai joku ENDLÖSUNG MUKA!!

Sata vuotta sitten ei ollut olemassa mitään viisinkertaista säätiöpääomaa!! Valtaosa rahastoista on ollut pieniä testamenttilahjoituksia jotka ovat hyvässä hoidossa kasvaneet vuosien satossa!! Sadassa vuodessa on pienet pesämunat saatu poikimaan ja omaisuus karttumaan. Moni rahasto on välillä ollut pakkasella ja saatu myöhemmin tuottamaan. Jotkut rahastot ovat sulaneet lähes kokonaan.
Niitä Litteratursällskapetin hoidossa olevia rahastoja jotka muodostavat Kulturfondenin on lähes 500! Jotkut niistä tuottavat vain pari tonnia vuodessa, jos sitäkään, jotkut suuret rahastot suuria summia. Rahastoja hoidetaan niiden sääntöjen mukaan jotka rahaston asettaja on testamentissaan määrännyt.

Kulturfondenin vuosittain jakama yli 30 miljoonaa euroa koostuu sadoista eri lähteistä!!

Lue lisää

Ensin väität pesunkestäväksi kommunistiksi ja nyt tulee natsikorttia. Päivystävä palstamatriarkkamme saisi jo ainakin päättää miksi nimitellä vastapuolta ja lakata tunkemasta sanoja muiden suuhun. En ole ikinä ehdottanut edustuksellisen demokratian ja markkinatalousjärjestelmän kaatamista.

"Sata vuotta sitten ei ollut olemassa mitään viisinkertaista säätiöpääomaa!!"

Miksei olisi ollut? Oliko muka suomenkielisten säätiövarojen osuus 100 vuotta sitten vielä suurempi kuin nykyään? Viren tunnusti ihan suoraan linkissäni että erot säätiövarallisuudessa juontavat tuonne reilun sadan vuoden päähän, jolloin suuri osa nykyään suurimmista säätiöistä perustettiin. Jos alkupääomaa oli jo 100 vuotta sitten huomattavasti, niin totta kai tienausmahdollisuudetkin ovat olleet paremmat.

"Hallinnon ruotsinkieliset virkamiehet tuskin ovat suuremmin rikastuneeet, kuten eivät rikastu virkamiehet tänäkään päivänä."

Puhut "tavallisista ihmisistä" ja "herroista" kuin siihen väliin ei mahtuisi mitään muuta. Totta kai vaatimattomillakin tulo- ja pääomaeroilla on väliä pitkässä juoksussa ja yleensä juuri sen ihanan hömpän, kuten yleishyödyllisten tavoitteiden tukemisen kannalta.
Valtion työntekijä tienaa tänäkin päivänä monta sataa enemmän kuussa kuin yksityisen sektorin työntekijät keskimäärin, vaikka muutamat yksityisen johtajat ovat tietenkin palkkakuninkaita ja virat oli varattu yksinomaan ruotsin osaajille, ja mieluiten perhetaustaltaan ruotsinkielisille. Ylemmillä keskituloisilla on taatusti paremmat mahdollisuudet murehtia yhteisestä hyvästä kuin pienituloisilla siivoojilla.

https://www.talouselama.fi/uutiset/tama-on-suomi-valtion-ja-yksityisen-sektorin-palkkaero-500-kk-arvaat-varmaan-kumpaan-suuntaan/6a7ce28a-4d86-33cf-8ccf-1d578ecfdee2

"Historian kelloa ei voi kääntää taaksepäin!"

Ei, mutta voimme pelastaa mitä pelastettavissa on ja auttaa historiastaan eniten kärsineitä suomenkielisiä alueita tavalla, joka ei tule uhkaamaan valtaväestöä paremmin toimeen tulevien ruotsinkielisten hyvinvointia. Teollistumisen aikana maahan muuttaneet kauppiaat ottivat ruotsin kielen omakseen koska suomen kieltä syrjittiin tahallisesti. Tämäkään varallisuuslähde ei siis perustu yksinomaan ruotsinkielisen väestönosan ansioituneisuuteen. Säätiöiden varallisuuserot eivät ole syntyneet suomenkieliselle kansanosalle aiheutetuista ongelmista riippumatta. Tätä et suostu millään myöntämään, kun jauhat sosialistimantraasi.

Vuosi2018 kirjoitti:

"Minua häiritsee myös ruotsinkielisen ylijäämäpääoman mahdollistamat anteliaat kiintiöt ruotsinkielisiin korkeakouluihin ja ruotsinkielisten peruskoululaisten suomenkielisiä monta oppilasta pienemmmät keskimääräiset luokkakoot, jotka mahdollistavat henkilökohtaisemman huolenpidon ja opetuksen ruotsinkielisille lapsille"

Oletko tietoinen, että Suomen peruskoulu on valittu maailman parhaaksi? Peruskoulu ei tosin ehkä juuri tällä hetkellä ole paras mahdollinen, mutta totean tämän vain siksi, että ymmärtäisit, että tällä asialla ei ole säätiöiden kanssa tekemistä.

Kerrot, että sinua häiritsee sotien jälkeisen ajan ihmisten selviäminen. Totta, tähän aikaan liittyy karuja tarinoita, enkä vähättele tuntemuksiasi. Minua kuitenkin taas enemmän ilahduttaa se, kuinka Suomi nousi ja jälleenrakensi maamme todella vaikeassa tilanteessa. Meistä tuli kuin tulikin hyvinvointivaltio.

Lue lisää

Suomi on edelleen köyhin pohjoismaa ja suureksi osaksi juuri historiansa takia. Mitä syytä meillä on olla tavoittelematta vieläkin parempaa hyvinvointia kansan enemmistölle tavalla, joka ei tule uhkaamaan paremminvoivan vähemmistön hyvinvointia eikä loukkaa heidän oikeuttaan nauttia kyseenalaistamattomien ansioidensa hedelmistä?

rahatuusjakoon kirjoitti:

Suomi on edelleen köyhin pohjoismaa ja suureksi osaksi juuri historiansa takia. Mitä syytä meillä on olla tavoittelematta vieläkin parempaa hyvinvointia kansan enemmistölle tavalla, joka ei tule uhkaamaan paremminvoivan vähemmistön hyvinvointia eikä loukkaa heidän oikeuttaan nauttia kyseenalaistamattomien ansioidensa hedelmistä?

Lue lisää

"Mitä syytä meillä on olla tavoittelematta vieläkin parempaa hyvinvointia kansan enemmistölle tavalla, joka ei tule uhkaamaan paremminvoivan vähemmistön hyvinvointia eikä loukkaa heidän oikeuttaan nauttia kyseenalaistamattomien ansioidensa hedelmistä?"

Hyvinvoinnin tavoitteleminen on paljolti muutakin kuin rahan tavoittelua. Esim. meillä on upea peruskoulu, mutta samalla huono kouluviihtyvyys.

rahatuusjakoon kirjoitti:

Ensin väität pesunkestäväksi kommunistiksi ja nyt tulee natsikorttia. Päivystävä palstamatriarkkamme saisi jo ainakin päättää miksi nimitellä vastapuolta ja lakata tunkemasta sanoja muiden suuhun. En ole ikinä ehdottanut edustuksellisen demokratian ja markkinatalousjärjestelmän kaatamista.

"Sata vuotta sitten ei ollut olemassa mitään viisinkertaista säätiöpääomaa!!"

Miksei olisi ollut? Oliko muka suomenkielisten säätiövarojen osuus 100 vuotta sitten vielä suurempi kuin nykyään? Viren tunnusti ihan suoraan linkissäni että erot säätiövarallisuudessa juontavat tuonne reilun sadan vuoden päähän, jolloin suuri osa nykyään suurimmista säätiöistä perustettiin. Jos alkupääomaa oli jo 100 vuotta sitten huomattavasti, niin totta kai tienausmahdollisuudetkin ovat olleet paremmat.

"Hallinnon ruotsinkieliset virkamiehet tuskin ovat suuremmin rikastuneeet, kuten eivät rikastu virkamiehet tänäkään päivänä."

Puhut "tavallisista ihmisistä" ja "herroista" kuin siihen väliin ei mahtuisi mitään muuta. Totta kai vaatimattomillakin tulo- ja pääomaeroilla on väliä pitkässä juoksussa ja yleensä juuri sen ihanan hömpän, kuten yleishyödyllisten tavoitteiden tukemisen kannalta.
Valtion työntekijä tienaa tänäkin päivänä monta sataa enemmän kuussa kuin yksityisen sektorin työntekijät keskimäärin, vaikka muutamat yksityisen johtajat ovat tietenkin palkkakuninkaita ja virat oli varattu yksinomaan ruotsin osaajille, ja mieluiten perhetaustaltaan ruotsinkielisille. Ylemmillä keskituloisilla on taatusti paremmat mahdollisuudet murehtia yhteisestä hyvästä kuin pienituloisilla siivoojilla.

https://www.talouselama.fi/uutiset/tama-on-suomi-valtion-ja-yksityisen-sektorin-palkkaero-500-kk-arvaat-varmaan-kumpaan-suuntaan/6a7ce28a-4d86-33cf-8ccf-1d578ecfdee2

"Historian kelloa ei voi kääntää taaksepäin!"

Ei, mutta voimme pelastaa mitä pelastettavissa on ja auttaa historiastaan eniten kärsineitä suomenkielisiä alueita tavalla, joka ei tule uhkaamaan valtaväestöä paremmin toimeen tulevien ruotsinkielisten hyvinvointia. Teollistumisen aikana maahan muuttaneet kauppiaat ottivat ruotsin kielen omakseen koska suomen kieltä syrjittiin tahallisesti. Tämäkään varallisuuslähde ei siis perustu yksinomaan ruotsinkielisen väestönosan ansioituneisuuteen. Säätiöiden varallisuuserot eivät ole syntyneet suomenkieliselle kansanosalle aiheutetuista ongelmista riippumatta. Tätä et suostu millään myöntämään, kun jauhat sosialistimantraasi.

Lue lisää

Enämpi kommari kuitenkin, vaikka ajatusmaailmallasi on myös vahvoja yhtymäkohtia natsismiin.
Näkis vain senkin päivän että kieliperusteisesti ryhdyttäisiin Suomessa sosialisoimaan omaisuutta. NOT

rahatuusjakoon kirjoitti:

Ensin väität pesunkestäväksi kommunistiksi ja nyt tulee natsikorttia. Päivystävä palstamatriarkkamme saisi jo ainakin päättää miksi nimitellä vastapuolta ja lakata tunkemasta sanoja muiden suuhun. En ole ikinä ehdottanut edustuksellisen demokratian ja markkinatalousjärjestelmän kaatamista.

"Sata vuotta sitten ei ollut olemassa mitään viisinkertaista säätiöpääomaa!!"

Miksei olisi ollut? Oliko muka suomenkielisten säätiövarojen osuus 100 vuotta sitten vielä suurempi kuin nykyään? Viren tunnusti ihan suoraan linkissäni että erot säätiövarallisuudessa juontavat tuonne reilun sadan vuoden päähän, jolloin suuri osa nykyään suurimmista säätiöistä perustettiin. Jos alkupääomaa oli jo 100 vuotta sitten huomattavasti, niin totta kai tienausmahdollisuudetkin ovat olleet paremmat.

"Hallinnon ruotsinkieliset virkamiehet tuskin ovat suuremmin rikastuneeet, kuten eivät rikastu virkamiehet tänäkään päivänä."

Puhut "tavallisista ihmisistä" ja "herroista" kuin siihen väliin ei mahtuisi mitään muuta. Totta kai vaatimattomillakin tulo- ja pääomaeroilla on väliä pitkässä juoksussa ja yleensä juuri sen ihanan hömpän, kuten yleishyödyllisten tavoitteiden tukemisen kannalta.
Valtion työntekijä tienaa tänäkin päivänä monta sataa enemmän kuussa kuin yksityisen sektorin työntekijät keskimäärin, vaikka muutamat yksityisen johtajat ovat tietenkin palkkakuninkaita ja virat oli varattu yksinomaan ruotsin osaajille, ja mieluiten perhetaustaltaan ruotsinkielisille. Ylemmillä keskituloisilla on taatusti paremmat mahdollisuudet murehtia yhteisestä hyvästä kuin pienituloisilla siivoojilla.

https://www.talouselama.fi/uutiset/tama-on-suomi-valtion-ja-yksityisen-sektorin-palkkaero-500-kk-arvaat-varmaan-kumpaan-suuntaan/6a7ce28a-4d86-33cf-8ccf-1d578ecfdee2

"Historian kelloa ei voi kääntää taaksepäin!"

Ei, mutta voimme pelastaa mitä pelastettavissa on ja auttaa historiastaan eniten kärsineitä suomenkielisiä alueita tavalla, joka ei tule uhkaamaan valtaväestöä paremmin toimeen tulevien ruotsinkielisten hyvinvointia. Teollistumisen aikana maahan muuttaneet kauppiaat ottivat ruotsin kielen omakseen koska suomen kieltä syrjittiin tahallisesti. Tämäkään varallisuuslähde ei siis perustu yksinomaan ruotsinkielisen väestönosan ansioituneisuuteen. Säätiöiden varallisuuserot eivät ole syntyneet suomenkieliselle kansanosalle aiheutetuista ongelmista riippumatta. Tätä et suostu millään myöntämään, kun jauhat sosialistimantraasi.

Lue lisää

"ja virat oli varattu yksinomaan ruotsin osaajille, "

Virat ja yksityisen puolen työpaikat on varattu aina kielitaitoisimmille. Siksi me suomenkielisetkin opiskelemme ruotsia. Ei olisi tasa-arvoista, jos suomenkieliset eivät voisi lainkaan kilpailla näistä työpaikoista. Tunnen monta suomenkielistä, jotka puhuvat sujuvasti ruotsia. Ruotsin osaamisella on ollut heille suuri merkitys työnsaannissa, sekä yksityisellä puolella että viroissa.

Ruotsin_osaaminen kirjoitti:

"ja virat oli varattu yksinomaan ruotsin osaajille, "

Virat ja yksityisen puolen työpaikat on varattu aina kielitaitoisimmille. Siksi me suomenkielisetkin opiskelemme ruotsia. Ei olisi tasa-arvoista, jos suomenkieliset eivät voisi lainkaan kilpailla näistä työpaikoista. Tunnen monta suomenkielistä, jotka puhuvat sujuvasti ruotsia. Ruotsin osaamisella on ollut heille suuri merkitys työnsaannissa, sekä yksityisellä puolella että viroissa.

Lue lisää

Miksi tulkitset tahallasi väärin ja höpiset nykypäivistä? Kirjoitin tuon selkeästi pluskvamperfektissä. Tasa-arvoa ei ollut ja sen sosiaaliset kerrannaisvaikutukset nykypäivään näkyvät edelleen monin tavoin ja varsinkin kohtuuttomissa säätiö- ja yhdistysvarallisuuden eroissa.

Ankdam kirjoitti:

Enämpi kommari kuitenkin, vaikka ajatusmaailmallasi on myös vahvoja yhtymäkohtia natsismiin.
Näkis vain senkin päivän että kieliperusteisesti ryhdyttäisiin Suomessa sosialisoimaan omaisuutta. NOT

Lue lisää

Miksei ryhdyttäisi jos hallitus tai eduskunta vähänkään innostuu säätiölain parin pykälän muuttamisesta? Viranomaiset ovat harjoittaneet jo vuosia tietoista positiivista syrjintää monien väestöryhmien kohdalla, koska se tulkitaan välttämättömäksi todellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta. Minulle on perintätapa samantekevää, jos rahat voidaan periä korkojen kera ajan kanssa määräämällä ruotsinkielisten etua ajavat säätiöt tietyksi aikaa verovelvollisiksi aloittajan esittämällä tavalla.

rahatuusjakoon kirjoitti:

Miksi tulkitset tahallasi väärin ja höpiset nykypäivistä? Kirjoitin tuon selkeästi pluskvamperfektissä. Tasa-arvoa ei ollut ja sen sosiaaliset kerrannaisvaikutukset nykypäivään näkyvät edelleen monin tavoin ja varsinkin kohtuuttomissa säätiö- ja yhdistysvarallisuuden eroissa.

Lue lisää

"Valtion työntekijä tienaa tänäkin päivänä monta sataa enemmän kuussa kuin yksityisen sektorin työntekijät keskimäärin, vaikka muutamat yksityisen johtajat ovat tietenkin palkkakuninkaita ja virat oli varattu yksinomaan ruotsin osaajille, ja mieluiten perhetaustaltaan ruotsinkielisille. Ylemmillä keskituloisilla on taatusti paremmat mahdollisuudet murehtia yhteisestä hyvästä kuin pienituloisilla siivoojilla."

Tässä kirjoittamasi pätkä kokonaisuudessaan. Puhut hyvin sekavia: koko pätkä prseensissä - lukuunottamatta yhtä kohtaa - ????

tavoitellaan_hyvää kirjoitti:

"Mitä syytä meillä on olla tavoittelematta vieläkin parempaa hyvinvointia kansan enemmistölle tavalla, joka ei tule uhkaamaan paremminvoivan vähemmistön hyvinvointia eikä loukkaa heidän oikeuttaan nauttia kyseenalaistamattomien ansioidensa hedelmistä?"

Hyvinvoinnin tavoitteleminen on paljolti muutakin kuin rahan tavoittelua. Esim. meillä on upea peruskoulu, mutta samalla huono kouluviihtyvyys.

Lue lisää

Raha auttaa aina niin kauan kuin meillä on rahajärjestelmä. Viihtyvyys paranee kun opettajia voidaan palkata enemmän, kiusaamistapauksiin voidaan puuttua entistä tehokkaamin ja saadaan järjestettyä koululaisille tilavammat opiskelutilat ja tehdä jotain homeongelmille. Raha tuo varmuutta ja varmuus sekä onnellisuus korreloivat positiivisesti keskenään.

sekavaa_puhetta kirjoitti:

"Valtion työntekijä tienaa tänäkin päivänä monta sataa enemmän kuussa kuin yksityisen sektorin työntekijät keskimäärin, vaikka muutamat yksityisen johtajat ovat tietenkin palkkakuninkaita ja virat oli varattu yksinomaan ruotsin osaajille, ja mieluiten perhetaustaltaan ruotsinkielisille. Ylemmillä keskituloisilla on taatusti paremmat mahdollisuudet murehtia yhteisestä hyvästä kuin pienituloisilla siivoojilla."

Tässä kirjoittamasi pätkä kokonaisuudessaan. Puhut hyvin sekavia: koko pätkä prseensissä - lukuunottamatta yhtä kohtaa - ????

Lue lisää

Onpa kulunutta trollaamista. Totesin vain että valtion työntekijät ovat nauttineet aina suhteellisen hyvää asemaa ja se näkyy väistämättä esimerkiksi hyväntekeväisyyden harrastamisessa.

rahatuusjakoon kirjoitti:

Onpa kulunutta trollaamista. Totesin vain että valtion työntekijät ovat nauttineet aina suhteellisen hyvää asemaa ja se näkyy väistämättä esimerkiksi hyväntekeväisyyden harrastamisessa.

Lue lisää

Kas kun vaihdoit puheenaihetta kokonaan... Ja vaihdoit myös aikamuodon perfektiksi. Nyt tekstistäsi saa aivan toisen kuvan, kun aloit puhua menneessä aikamuodossa. Oma trollamisen tapa tämäkin...

trolli_tapa kirjoitti:

Kas kun vaihdoit puheenaihetta kokonaan... Ja vaihdoit myös aikamuodon perfektiksi. Nyt tekstistäsi saa aivan toisen kuvan, kun aloit puhua menneessä aikamuodossa. Oma trollamisen tapa tämäkin...

Lue lisää

Ankdam vetosi valtion työntekijöiden vaatimattomaan elintasoon nyt ja menneisyydessä ja korjasin hänet. Todistat vain oman epärehellisyytesi, kun irroitat toistuvasti sanomiseni asiayhteydestään. Ymmärrä edes hävetä lapsellista käytöstäsi.

rahatuusjakoon kirjoitti:

Miksei ryhdyttäisi jos hallitus tai eduskunta vähänkään innostuu säätiölain parin pykälän muuttamisesta? Viranomaiset ovat harjoittaneet jo vuosia tietoista positiivista syrjintää monien väestöryhmien kohdalla, koska se tulkitaan välttämättömäksi todellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta. Minulle on perintätapa samantekevää, jos rahat voidaan periä korkojen kera ajan kanssa määräämällä ruotsinkielisten etua ajavat säätiöt tietyksi aikaa verovelvollisiksi aloittajan esittämällä tavalla.

Lue lisää

”Minulle on perintätapa samantekevää, jos rahat voidaan periä korkojen kera ajan kanssa määräämällä ruotsinkielisten etua ajavat säätiöt tietyksi aikaa verovelvollisiksi aloittajan esittämällä tavalla.”

Niin varmaan sinusta mutta tiedoksi ettei Suomessa ole mahdollista säätää lakeja suomen- ja ruotsinkielisille erikseen.

Olisi tosin kiinnostava tietää millaista lakia ajattelit, mitä pykäliä ajattelit muuttaa.

rahatuusjakoon kirjoitti:

Ankdam vetosi valtion työntekijöiden vaatimattomaan elintasoon nyt ja menneisyydessä ja korjasin hänet. Todistat vain oman epärehellisyytesi, kun irroitat toistuvasti sanomiseni asiayhteydestään. Ymmärrä edes hävetä lapsellista käytöstäsi.

Lue lisää

Tämän kirjoittajan tunnistaa siitä, että hän pyytää aina keskusteluun osallistuvia "häpeämään lapsellista käytöstään". Taitaa olla sama heppu, joka taannoin haukkui muut kirjoittajat "suunsoittajiksi".

On se kovaa, kun muillakin on mielipiteitä - ja myös tietoa asioista.

muiden_mielipiteet kirjoitti:

Tämän kirjoittajan tunnistaa siitä, että hän pyytää aina keskusteluun osallistuvia "häpeämään lapsellista käytöstään". Taitaa olla sama heppu, joka taannoin haukkui muut kirjoittajat "suunsoittajiksi".

On se kovaa, kun muillakin on mielipiteitä - ja myös tietoa asioista.

Lue lisää

Nimimerkin "sekavaa_puhetta/trolli_tapa" käytös oli tässä tapauksessa lapsellista ihan riippumatta hänen muista mielipiteistä ja tiedoista, eikä sen osoittamisessa ole mitään väärää. Tuollainen jokaisen tekstipätkän arviointi omassa viitekehyksessään irrallaan kaikesta muusta kommentin sisällöstä on järjenvastaista. Tietenkin hän saattoi olla liian kärsimätön lukemaan ylhäällä olevaa Ankdamin viestistä otettua lainausta läpi eikä siksi ymmärtänyt ollenkaan lukemaansa, mutta se on epätodennäköistä. Ihmiset tuomitaan ensisijaisesti teoistaan eikä henkilönsä perusteella.

Ankdam kirjoitti:

”Minulle on perintätapa samantekevää, jos rahat voidaan periä korkojen kera ajan kanssa määräämällä ruotsinkielisten etua ajavat säätiöt tietyksi aikaa verovelvollisiksi aloittajan esittämällä tavalla.”

Niin varmaan sinusta mutta tiedoksi ettei Suomessa ole mahdollista säätää lakeja suomen- ja ruotsinkielisille erikseen.

Olisi tosin kiinnostava tietää millaista lakia ajattelit, mitä pykäliä ajattelit muuttaa.

Lue lisää

Kuka on puhunut ikiomista säätiölaeista suomen- ja ruotsinkielisille? Jokaisen lakisäädöksen alussa kerrotaan lain soveltamisala ja se että laissa voidaan säätää muuten erityistapauksista joille soveltuvat määrätyt kohdat.

rahatuusjakoon kirjoitti:

Nimimerkin "sekavaa_puhetta/trolli_tapa" käytös oli tässä tapauksessa lapsellista ihan riippumatta hänen muista mielipiteistä ja tiedoista, eikä sen osoittamisessa ole mitään väärää. Tuollainen jokaisen tekstipätkän arviointi omassa viitekehyksessään irrallaan kaikesta muusta kommentin sisällöstä on järjenvastaista. Tietenkin hän saattoi olla liian kärsimätön lukemaan ylhäällä olevaa Ankdamin viestistä otettua lainausta läpi eikä siksi ymmärtänyt ollenkaan lukemaansa, mutta se on epätodennäköistä. Ihmiset tuomitaan ensisijaisesti teoistaan eikä henkilönsä perusteella.

Lue lisää

Sinun kommenteista, tai oikeastaan mielipiteestäsi, on yksinkertaisesti vaikea saada selkoa. Kierrät ja kaarrat, aina vähän aiheen vierestä, varmuuden vuoksi.

en_saa_selkoa kirjoitti:

Sinun kommenteista, tai oikeastaan mielipiteestäsi, on yksinkertaisesti vaikea saada selkoa. Kierrät ja kaarrat, aina vähän aiheen vierestä, varmuuden vuoksi.

Höpö höpö. Turha syyttää muita omasta osaamattomuudestasi ja kärsimättömyydestäsi. On ihan oma vikasi jos luet tekstit valikoidusti.

rahatuusjakoon kirjoitti:

Höpö höpö. Turha syyttää muita omasta osaamattomuudestasi ja kärsimättömyydestäsi. On ihan oma vikasi jos luet tekstit valikoidusti.

"Hallinnon ruotsinkieliset virkamiehet tuskin ovat suuremmin rikastuneeet, kuten eivät rikastu virkamiehet tänäkään päivänä.
"

Tässä on lainaus Ankdamin tekstistä: Kerropa, missä on se ihmeellisyys, mitä minä en ymmärrä?

Ja kerro, mitä yrität itse sanoa. Sitäkö, että valtion virkamiehet ovat rikastuneet huomattavan paljon (koska puhuvat ruotsia)? Ja älä höpötä aiheen vierestä, vaan vastaa kysymykseen, jos osaat. Muusta en ole kiinnostunut.

Kehitystä kirjoitti:

"Tässä tietoa Kulturfondenin rahastoista. Minä en ainakaan löydän sieltä mitään ruoskaa heiluttaneita patruunoja vaan ihan tavallisia ihmisiä jotka ovat ajatelleet myös muita."

Ja toisaalta, kyllähän patruunoitakin on tarvittu aloittamaan Suomen merkittävin teollisuus. Moni patruuna on ollut aika rohkea ja ottanut isoja riskejä ryhtyessään kehittämään vaikkapa Suomen puunjalostusta. Nämä patruunat ovat usein ajatelleet koko yhteisöä ja perustaneet kouluja teollisuuspaikkakunnille.

Tällä palstalla arvostellaan usein kehitystä; ajatellaan, että maan ollessa vielä osana Ruotsia, ruotsinkieliset ovat ottaneet omansa suomenkielisten selkänahasta. Kun perustaa tehtaan ja se toimii, niin on päivänselvää, että työntekijöitä siihen tarvitaan, ja alku on aina vaikeaa, mutta tehtaan menestyminen hyödyttää loppupeleissä koko yhteiskuntaa ja vie maata eteenpäin, kuten kaikki hyvin tiedämme.

Lue lisää

Nykyisen Suomen alue oli pelkkä Ruotsin takamaa eli Itämaa, joka oli annettu ruotsalaisille virkamiehille ja aatelisille läänityksinä, kartanoina ym. Näin suuri osa maan pinta-alasta jäi suomenruotsalaisille suvuille, jotka nyt käyttävät sitä omaisuutta alistamalla suomenkielistä väestönosaa.

Suomen teollisuus alkoi kehittyä vasta sen jälkeen, kun Suomi pääsi pois Ruotsin vallan alta Venäjän autonomiseksi tasavallaksi. Silloin Suomeen saapui Keski-Euroopasta teottisuusyrittäjiä, joiden oli helppo samaistua ruotsinkieliseen väestöön, koska ruotsin kieli on syntynyt saksan kielen perustalle.

Säätiöomaisuus on näiden varakkaiden sukujen haalimaa omaisuutta, joka olisi pitänyt kansallistaa jo 1800-luvun alussa tai viimistään itsenäisyyden ajan alussa.

Ite olet mätä! Lue Maria Lovisa Lindemanin tarina ja rahojen alkuperä sekä mitä hän rahoillaan teki.

Litteratursällskapetille lahjoitettu testamenttirahasto perustettiin vuonna 1897 ja peruspääoma oli 5000 mk. Maria Lovisan hyväntekeväisyyteen jättämät rahat on nyt poikineet ja seuralle lahjoitettu pääoma on vuosien saatossa kasvanut ja on nyt 65 186.75 €. Rahaston vuotunen tuotto on 2 607.47 €

http://www.sls.fi/sv/donatorernas-bok/maria-lovisa-lindemans-testamentsfond

Kannattaisi sinunkin opiskella hieman tuota sijoittamista niin ymmärtäisit että raha poikii kunhan osaa sitä käsitellä. Pienestäkin summasta kasvaa taitavassa hoidossa vuosien saatossa kunnon pääoma.

Ankdam kirjoitti:

Ite olet mätä! Lue Maria Lovisa Lindemanin tarina ja rahojen alkuperä sekä mitä hän rahoillaan teki.

Litteratursällskapetille lahjoitettu testamenttirahasto perustettiin vuonna 1897 ja peruspääoma oli 5000 mk. Maria Lovisan hyväntekeväisyyteen jättämät rahat on nyt poikineet ja seuralle lahjoitettu pääoma on vuosien saatossa kasvanut ja on nyt 65 186.75 €. Rahaston vuotunen tuotto on 2 607.47 €

http://www.sls.fi/sv/donatorernas-bok/maria-lovisa-lindemans-testamentsfond

Kannattaisi sinunkin opiskella hieman tuota sijoittamista niin ymmärtäisit että raha poikii kunhan osaa sitä käsitellä. Pienestäkin summasta kasvaa taitavassa hoidossa vuosien saatossa kunnon pääoma.

Lue lisää

Tässä tarina testamentista jonka säännöt ovat pilanneet mahdollisuuden pääoman järkevän hoitamisen mutta niitä kunnioitetaan yhtä kaikki.
Tästäkään tarinasta ei löydy kenekään selkänahasta rahaa nylkenyttä kapitalistia, vaan ihan vain kirjallisuutta ja teatteria rakastanut tavis jolla ei ollut perillisiä.

http://www.sls.fi/sv/donatorernas-bok/karl-rosendahls-dramatiska-honorarium

Ankdam kirjoitti:

Ite olet mätä! Lue Maria Lovisa Lindemanin tarina ja rahojen alkuperä sekä mitä hän rahoillaan teki.

Litteratursällskapetille lahjoitettu testamenttirahasto perustettiin vuonna 1897 ja peruspääoma oli 5000 mk. Maria Lovisan hyväntekeväisyyteen jättämät rahat on nyt poikineet ja seuralle lahjoitettu pääoma on vuosien saatossa kasvanut ja on nyt 65 186.75 €. Rahaston vuotunen tuotto on 2 607.47 €

http://www.sls.fi/sv/donatorernas-bok/maria-lovisa-lindemans-testamentsfond

Kannattaisi sinunkin opiskella hieman tuota sijoittamista niin ymmärtäisit että raha poikii kunhan osaa sitä käsitellä. Pienestäkin summasta kasvaa taitavassa hoidossa vuosien saatossa kunnon pääoma.

Lue lisää

"Ite olet mätä! Lue Maria Lovisa Lindemanin tarina ja rahojen alkuperä sekä mitä hän rahoillaan teki. "

Ihmeen moni hesarin listassa ollut säätiö oli ruotsinkilinen, kun valikointi tehtiin ongelmallisiksi rankatuista säätiöistä.

kusettava_kirkko kirjoitti:

"Ite olet mätä! Lue Maria Lovisa Lindemanin tarina ja rahojen alkuperä sekä mitä hän rahoillaan teki. "

Ihmeen moni hesarin listassa ollut säätiö oli ruotsinkilinen, kun valikointi tehtiin ongelmallisiksi rankatuista säätiöistä.

Lue lisää

”Ihmeen moni hesarin listassa ollut säätiö oli ruotsinkilinen, kun valikointi tehtiin ongelmallisiksi rankatuista säätiöistä.”

Nyt meni täysin yli hilseen! Mistä Hesarin listasta puhut ja mitkä ruotsinkielisistä säätiöistä on ongelmallisia?

Ankdam kirjoitti:

”Ihmeen moni hesarin listassa ollut säätiö oli ruotsinkilinen, kun valikointi tehtiin ongelmallisiksi rankatuista säätiöistä.”

Nyt meni täysin yli hilseen! Mistä Hesarin listasta puhut ja mitkä ruotsinkielisistä säätiöistä on ongelmallisia?

Lue lisää

" Mistä Hesarin listasta puhut ja mitkä ruotsinkielisistä säätiöistä on ongelmallisia? "

HS 16.10.16 sA12

kusettava_kirkko kirjoitti:

" Mistä Hesarin listasta puhut ja mitkä ruotsinkielisistä säätiöistä on ongelmallisia? "

HS 16.10.16 sA12

Kiitti vain mutta tuo ei ole linkki eikä kerro mitään muutakaan.
Ikävä kyllä minulla ei ole vanhoja Hesarin vuosikertoja tallessa.

Ankdam kirjoitti:

Kiitti vain mutta tuo ei ole linkki eikä kerro mitään muutakaan.
Ikävä kyllä minulla ei ole vanhoja Hesarin vuosikertoja tallessa.

Oliko se tämä?

”Ruotsinkieliset säätiöt lahjoittivat 5 miljoonaa euroa Musiikkitaloon
Lahjoitus pienentää Sibelius-Akatemian vuokria 25 vuoden ajan.”

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004576781.html

kusettava_kirkko kirjoitti:

" Mistä Hesarin listasta puhut ja mitkä ruotsinkielisistä säätiöistä on ongelmallisia? "

HS 16.10.16 sA12

Vai oliko se tämä?

”Sigrid Juséliuksen Säätiö, merkittävä lääketieteellisen tutkimuksen rahoittaja, lahjoittaa 700 000 euroa Helsingin yliopistolle valtion vastinrahaohjelman puitteissa. Vuoden suurapuraha, 1,25 miljoonaa euroa, annetaan puolestaan akatemiaprofessori Anu Wartiovaaran tutkimukseen.
– Halusimme antaa tämän lahjoituksen valtion vastinrahaohjelman johdosta, jolloin lahjoituksesta saatava hyöty on maksimaalinen, kertoo Christian Elfving, Sigrid Juséliuksen Säätiön toimitusjohtaja.

Säätiö lahjoittaa kaikkiaan 2,2 miljoonaa euroa niille kuudelle suomalaiselle yliopistolle, joissa tehdään lääketieteellistä tutkimusta.”

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/korkeakoulu-tiedepolitiikka/suurlahjoitus-ja-suurapuraha-sigrid-juseliuksen-saatiolta

Ankdam kirjoitti:

Kiitti vain mutta tuo ei ole linkki eikä kerro mitään muutakaan.
Ikävä kyllä minulla ei ole vanhoja Hesarin vuosikertoja tallessa.

"Kiitti vain mutta tuo ei ole linkki eikä kerro mitään muutakaan.
Ikävä kyllä minulla ei ole vanhoja Hesarin vuosikertoja tallessa. "

Se on sitten vain ja ainoastaan sinun ongelmasi.

kusettava_kirkko kirjoitti:

"Kiitti vain mutta tuo ei ole linkki eikä kerro mitään muutakaan.
Ikävä kyllä minulla ei ole vanhoja Hesarin vuosikertoja tallessa. "

Se on sitten vain ja ainoastaan sinun ongelmasi.

Lue lisää

Minä en koe sitä lainkaan ongelmaksi, sen sijaan sinulle se on ongelma koska et voi todistaa väittämääsi todeksi.

Toisaalta et pystyisi todistamaan väittämääsi vaikka linkki toimisikin koska totuus on ettei PRH:n tutkittavien listalla ollut ainoatakaan surusäätiötä.

Kaksi surusäätiötä on ollut tapetilla väärinkäytösten takia viime vuosina ja molemmat on pantu kuntoon. Molemmissa tapauksissa on ollut kyse yhden luottamushenkilön väärinkäytöksistä. Aloite säätiöiden tutkintaan ei ole tullut PRH:n puolelta vaan surupiirit, lähinnä HBL on paljastanut väärinkäytökset.

Muistelen että PRH:n tutkinnassa oli 30 säätiötä joten kaada ittelles vaan!

Ankdam kirjoitti:

Minä en koe sitä lainkaan ongelmaksi, sen sijaan sinulle se on ongelma koska et voi todistaa väittämääsi todeksi.

Toisaalta et pystyisi todistamaan väittämääsi vaikka linkki toimisikin koska totuus on ettei PRH:n tutkittavien listalla ollut ainoatakaan surusäätiötä.

Kaksi surusäätiötä on ollut tapetilla väärinkäytösten takia viime vuosina ja molemmat on pantu kuntoon. Molemmissa tapauksissa on ollut kyse yhden luottamushenkilön väärinkäytöksistä. Aloite säätiöiden tutkintaan ei ole tullut PRH:n puolelta vaan surupiirit, lähinnä HBL on paljastanut väärinkäytökset.

Muistelen että PRH:n tutkinnassa oli 30 säätiötä joten kaada ittelles vaan!

Lue lisää

"Minä en koe sitä lainkaan ongelmaksi, sen sijaan sinulle se on ongelma koska et voi todistaa väittämääsi todeksi. "

Pyysit lähteen.
Sait.
Nyt sitten todistustaakka onkin minulla :-)

Kuulostaa aivan pakkoruotsin perusteluiden logiikalle.

kusettava_kirkko kirjoitti:

"Minä en koe sitä lainkaan ongelmaksi, sen sijaan sinulle se on ongelma koska et voi todistaa väittämääsi todeksi. "

Pyysit lähteen.
Sait.
Nyt sitten todistustaakka onkin minulla :-)

Kuulostaa aivan pakkoruotsin perusteluiden logiikalle.

Lue lisää

”Pyysit lähteen.
Sait.”

Mitä minä sain? Sorry vaan mutta et ole antanut mitään lähdettä, ulkomuistista oletan että viittaat taannoiseen Hesarin juttuun jossa kertottiin PRH tutkivan kolmeakymmentä säätiötä joiden asioissa on epäselvyyksiä.

Hesarin juttu on maksumuurin takana mutta juttua sitä lainasi moni muu media.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hs-useiden-saatioiden-toiminnassa-epaselvyyksia-kirsti-paakkasen-saatio-mukana-tutkinnassa/6120536#gs._S1jKfo

Jospa nyt ystävällisesti kertoisit mitkä ne ihmeen monet surusäätiöt olivat.

Sinä KK: ”Ihmeen moni hesarin listassa ollut säätiö oli ruotsinkilinen, kun valikointi tehtiin ongelmallisiksi rankatuista säätiöistä.”

Ankdam kirjoitti:

”Pyysit lähteen.
Sait.”

Mitä minä sain? Sorry vaan mutta et ole antanut mitään lähdettä, ulkomuistista oletan että viittaat taannoiseen Hesarin juttuun jossa kertottiin PRH tutkivan kolmeakymmentä säätiötä joiden asioissa on epäselvyyksiä.

Hesarin juttu on maksumuurin takana mutta juttua sitä lainasi moni muu media.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hs-useiden-saatioiden-toiminnassa-epaselvyyksia-kirsti-paakkasen-saatio-mukana-tutkinnassa/6120536#gs._S1jKfo

Jospa nyt ystävällisesti kertoisit mitkä ne ihmeen monet surusäätiöt olivat.

Sinä KK: ”Ihmeen moni hesarin listassa ollut säätiö oli ruotsinkilinen, kun valikointi tehtiin ongelmallisiksi rankatuista säätiöistä.”

Lue lisää

"Mitä minä sain?"

Vastauksen kysymykseesi.

Kerrataanpa vähän:

Sinä kysyit:
" Mistä Hesarin listasta puhut ja mitkä ruotsinkielisistä säätiöistä on ongelmallisia? "

Minä vastasin:
"HS 16.10.16 sA12 "

Tämän jälkeen kaikki on ollut kovin vaikeaa.


"Sorry vaan mutta et ole antanut mitään lähdettä, ulkomuistista oletan "

Ei tarvita ulkomuistia, kun tarinan sisällön voi lukea vanhemmista viesteistä.

"Jospa nyt ystävällisesti kertoisit mitkä ne ihmeen monet surusäätiöt olivat."

Se lienee turhaa, siläl et lue hesaria.

kusettava_kirkko kirjoitti:

"Mitä minä sain?"

Vastauksen kysymykseesi.

Kerrataanpa vähän:

Sinä kysyit:
" Mistä Hesarin listasta puhut ja mitkä ruotsinkielisistä säätiöistä on ongelmallisia? "

Minä vastasin:
"HS 16.10.16 sA12 "

Tämän jälkeen kaikki on ollut kovin vaikeaa.


"Sorry vaan mutta et ole antanut mitään lähdettä, ulkomuistista oletan "

Ei tarvita ulkomuistia, kun tarinan sisällön voi lukea vanhemmista viesteistä.

"Jospa nyt ystävällisesti kertoisit mitkä ne ihmeen monet surusäätiöt olivat."

Se lienee turhaa, siläl et lue hesaria.

Lue lisää

Ei tarvitsis lukea Hesaria eikä mitään muutakaan jos itse tarjoaisit lähteen ja todisteet höpinöilles, kuten hyvään keskustelutapaan kuuluu.

No minä tarjoan, kuten tavallista, ja sinä sitten täsmennät väitettäsi että ruotsinkielisissä säätiöissä on poikkeuksellisen paljon epäselvyyksiä.
Ole hyvä, kerro mikä mättää.

Kirjoitit näin: ”Ihmeen moni hesarin listassa ollut säätiö oli ruotsinkilinen, kun valikointi tehtiin ongelmallisiksi rankatuista säätiöistä.”

Säätiöt, joilla 7.10.2016 vireillä valvonta-asia patentti- ja rekisterihallituksessa
Ellamaria-säätiö sr
Evakko Säätiö sr
Hardom gamla spannmålsmagasin sr
Helmer Knutar -säätiö sr
Helsingin Taidehallin Säätiö - Stiftelsen Helsingfors Konsthall sr
Helsinki-Töölön Lions-säätiö sr
Ida ja Lauri Reinikaisen Säätiö sr
Itä-Helsingin Kulttuurisäätiö sr
Keuruun Taloussäätiö sr
Kirill Babitzin säätiö sr
Kirsti Paakkasen Säätiö sr
Kisapuron säätiö sr
Matti Koivurinnan säätiö sr
Mikkelin kauppiaitten säätiö sr
Nuori Suomi - säätiö sr
Nuorisosäätiö sr
OsCar-Säätiö sr
Paavon Pojat - säätiö sr
Pietari-säätiö sr
Piirilääkäri Anders Bustorffin säätiö sr
Pirkkalan vanhustentalosäätiö sr
Päijät-Hämeen keuhkosairauksien tutkimussäätiö sr
Sarfvik-Nymans stiftelse sr
Seija ja Tapio Luoman säätiö sr
Somerniemen Maa - säätiö sr
Stiftelsen Bensows Barnhem Granhyddan sr
Stiftelsen Dr Edvin Nybränns frisängsfond vid sjukhuset i Övermark sr
Stiftelsen för kunskapsteori och informatik sr
Sven-Erik och Lena Holmbergs stiftelse sr
Säästöpankkisäätiö Tavastia sr
Terveysliikunnan Edistämissäätiö sr
Teuvo Miettisen säätiö sr
Trygwe och Hjördis Nymans stiftelse sr
Vammaissäätiö Kivalakodit sr

Ankdam kirjoitti:

Ei tarvitsis lukea Hesaria eikä mitään muutakaan jos itse tarjoaisit lähteen ja todisteet höpinöilles, kuten hyvään keskustelutapaan kuuluu.

No minä tarjoan, kuten tavallista, ja sinä sitten täsmennät väitettäsi että ruotsinkielisissä säätiöissä on poikkeuksellisen paljon epäselvyyksiä.
Ole hyvä, kerro mikä mättää.

Kirjoitit näin: ”Ihmeen moni hesarin listassa ollut säätiö oli ruotsinkilinen, kun valikointi tehtiin ongelmallisiksi rankatuista säätiöistä.”

Säätiöt, joilla 7.10.2016 vireillä valvonta-asia patentti- ja rekisterihallituksessa
Ellamaria-säätiö sr
Evakko Säätiö sr
Hardom gamla spannmålsmagasin sr
Helmer Knutar -säätiö sr
Helsingin Taidehallin Säätiö - Stiftelsen Helsingfors Konsthall sr
Helsinki-Töölön Lions-säätiö sr
Ida ja Lauri Reinikaisen Säätiö sr
Itä-Helsingin Kulttuurisäätiö sr
Keuruun Taloussäätiö sr
Kirill Babitzin säätiö sr
Kirsti Paakkasen Säätiö sr
Kisapuron säätiö sr
Matti Koivurinnan säätiö sr
Mikkelin kauppiaitten säätiö sr
Nuori Suomi - säätiö sr
Nuorisosäätiö sr
OsCar-Säätiö sr
Paavon Pojat - säätiö sr
Pietari-säätiö sr
Piirilääkäri Anders Bustorffin säätiö sr
Pirkkalan vanhustentalosäätiö sr
Päijät-Hämeen keuhkosairauksien tutkimussäätiö sr
Sarfvik-Nymans stiftelse sr
Seija ja Tapio Luoman säätiö sr
Somerniemen Maa - säätiö sr
Stiftelsen Bensows Barnhem Granhyddan sr
Stiftelsen Dr Edvin Nybränns frisängsfond vid sjukhuset i Övermark sr
Stiftelsen för kunskapsteori och informatik sr
Sven-Erik och Lena Holmbergs stiftelse sr
Säästöpankkisäätiö Tavastia sr
Terveysliikunnan Edistämissäätiö sr
Teuvo Miettisen säätiö sr
Trygwe och Hjördis Nymans stiftelse sr
Vammaissäätiö Kivalakodit sr

Lue lisää

"Ei tarvitsis lukea Hesaria eikä mitään muutakaan jos itse tarjoaisit lähteen ja todisteet "

Lähteen sait.
Todisteet ei kai riittäneet :-)

Sigrid Juselius Stifltelse är den största privata finansiären inom medicinsk forskning i Finland.
Förutom donationerna till universiteten delar stiftelsen ut till forskare 1- 3 åriga stipendier.
Stiftelsen delade sammanlagt ut 10 miljoner euro år 2017.
Det här vill fennorna att det skall slutas med, när stiftelsen är svenskspråkig.

förstårinte kirjoitti:

Sigrid Juselius Stifltelse är den största privata finansiären inom medicinsk forskning i Finland.
Förutom donationerna till universiteten delar stiftelsen ut till forskare 1- 3 åriga stipendier.
Stiftelsen delade sammanlagt ut 10 miljoner euro år 2017.
Det här vill fennorna att det skall slutas med, när stiftelsen är svenskspråkig.

Lue lisää

Staten minskar ju på alla bidrag till forskningen, men fennorna anser att privata donationer av svenskspråkiga stiftelser och fonder inte duger.

förstårinte kirjoitti:

Sigrid Juselius Stifltelse är den största privata finansiären inom medicinsk forskning i Finland.
Förutom donationerna till universiteten delar stiftelsen ut till forskare 1- 3 åriga stipendier.
Stiftelsen delade sammanlagt ut 10 miljoner euro år 2017.
Det här vill fennorna att det skall slutas med, när stiftelsen är svenskspråkig.

Lue lisää

Utan Sigrid Juselius Stiftelse kanske nya Barnsjukhuset inte hade varit färdigt ännu ?

Palstafennomaanilla menevät nyt puurot ja vellit sekaisin.

Moderaattorin sensuuri on kova. Miksi yllä oleva rkplainen saa levitellä hävyttömyyksiään rauhassa?

Varför använder annars Donald Truth och Sjuksöterskan exakt likadana ordvändningar i sina inlägg ?

Olisivatko peräti saman perheen jäseniä...?

SenSuuri kirjoitti:

Moderaattorin sensuuri on kova. Miksi yllä oleva rkplainen saa levitellä hävyttömyyksiään rauhassa?

Mitä "hävyttömyyksiä" joku levittelee? Voisiko olla mahdollista, että faktatieto on nyt sinulle vain yksinkertaisesti liikaa.

Donald_hoitsu kirjoitti:

Olisivatko peräti saman perheen jäseniä...?

Dom har ett adotivbarn också (profilen "finlandssvenskar")

"Pietarin trollitehdas yrittää kehitellä kieliriitoja ! "

Osaavatko he siellä jo ruotsiakin?

Ovat kai sitten sivistyneitä :-)

Vi behöver inte skriva noveller för att få vår åsikt sagt.

Den som i tio år varit tvungen att läsa "nettisuomalainens " långa utgjutelser aktar sig för att bli lika långrandig utan att egentligen säga något nytt.

massapostning kirjoitti:

Den som i tio år varit tvungen att läsa "nettisuomalainens " långa utgjutelser aktar sig för att bli lika långrandig utan att egentligen säga något nytt.

Asiat voi todellakin todeta lyhyesti ja ytimekkäästi, samaa mieltä.

Siltä pahasti kuulostaa, kun lukee viestejä....

Vastaavia säätiösysteemejä löytyy jokaisesta länsimaasta! Hyväntekeväisyysjärjestöjä ei veroteta!
Useissa maissa myös lahjoitukset em säätiöille / järjestöille ovat vähennyskelpoisia. Suomessakin toki jotkut ovat,määrätyinedellytyksin.

Fenno hoitaa säätiöverotustakin korkeatasoisella asiantuntemuksellaan. Asiantuntemus pohjautuu suomalaisen poliittisen mädännäisyyden syvään ytimeen.

Miksiköhän väität, että Karpo toi esille vain ruotsinkielisen säätiön. Monet säätiöt omistavat suomalaisia yhtiöitä pienillä osuuksilla. Ruotsinkielisten säätiöitten omistukset Stockmanissa ovat alle 10 % luokassa. Esimerkiksi fennojen Huhtamäki yhtiöstä omistaa Suomen Kulttuurirahasto lähes 12%.

Suomen Kulttuurirahasto sr on vuonna 1939 perustettu suomalaista kulttuuria ja tiedettä tukeva yksityinen säätiö Se muodostuu keskusrahastosta sekä 17 maakuntarahastosta, lisäksi säätiöllä on noin 800 eri nimikkorahastoa.
Vuoden 2015 alussa Kulttuurirahaston pääoma oli noin 1,4 miljardia euroa.[1] Se on yksi Euroopan suurimmista yksityisistä säätiöistä.[2]

”En tiedä, johtiko Karpon ohjelma yhtään mihinkään , mutta uskon, että tilanne jatkuu ennallaan.”

Mihin Karpon ohjelman olisi pitänyt johtaa?
Omistaminen ei tietenkään ole Suomessa rikos.

Mitä taas Forumiin tulee niin omistaja oli Konstsamfundet, eli yhdistys, ei säätiö.


Noin ihan yleisesti tiedoksi että ihan kaikki niin yksityiset, oyt, järjestöt yms maksavat veroa liiketoiminnastaan (!) siinä missä kaikki muutkin.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002884069.html

Sen sijaan yleishyödylliset säätiöt, järjestöt ja rahastot eivät maksa veroa sijoitusomaisuutensa tuotosta. Kielestä riippumatta!!

”Siis normaali liiketilan vuokraaja joutuu maksamaan vuokratuotoistaan veroa , mutta ruotsinkielinen säätiö ei joudu !”

”Normaali liiketilan vuokraaja”?
Ihan normaalin verotuskäytännön mukaan ihan kaikki maksavat vuokratuloistan veroa, ei siinä mitään kummallista ole.

Ei liioin siinä että yleishyödyllisen statuksen saanyt saatiö, yhdistys tai rahasto ei maksa vuokratuloistaan eikä mistään muustakaan omaisuutensa tuotosta veroa, koska se käyttää sen tuoton ennalta määrättyyn yleishyödylliseen kohteeseen.

Laki on sama kielestä riippumatta!

Kaikki yleishyödylliset säätiöt ovat omaisuuden tuottonsa osalta vapautettu verosta, sen sijaan ne maksavat veroa liiketoiminnasta jos myös sellaista harrastavat.

Lukekaa:

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/tuloverotus/yhdistys-ja-saatio/

Pitäiskö pelastaa. Onhan meillä Ruotsin säätiöitten omistama Tokmanni

Tähän loppui Suomen lyhyt nousu kyykkaa pahasti. Tanskakin jo voittaa.

Pakkoruotsi vaaliteemana taitaa olla menneen talven lumia. Mikään puolue ei lähde vaalitaisteluun teemanaan pakkoruotsi.

Sinun järkesi taas ei riitä ymmärtämään, että Suomessa on monipuoluejärjestelmä ja erittäin kehittynyt demokratia. Tätä demokratiaa olemme rakentaneet maahan 100 vuotta, ja sinä vaan mariset. Mene asumaan johonkin yhden puoleen diktatuuriin, viihdyt varmasti siellä paremmin.

Luin jutun, ei siinä mitään polttavia paljastuksia ollut.
Meillä suomenruotsalaisilla kollektiivina on rahaa, entä sitten?

Mikä ihmeen rahaliikenne?

Ylen viimeisessä mittauksessa 3,9% (nousua siis).