Anteeksi kiroilu.... Ihastunut oon, vaikka kaikkeni teen estääkseni; ja varsinkin peittääkseni sen!!!
Vittu, vittu, VITTU!!!!
niin.töissä
15685
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jos et yrittäisi niin paljon estää ja peittää, niin olisin jo kertonut sinulle oman ihastukseni. Taitaa se tosin näkyä muutenkin. Naiselle.
Onks siinä jotain rasittavaa kun olet ihastunut?
Silloin ihastuminen muuttuu rasitteeksi, jos vastapuoli ei ole ihastunut, vaan on yksin ihastunut.
Kyllä se silloin muodostuu rasitteeksi, kun pitäs yrittää unohtaa koko ihastus, jos vastapuoli ei ole samalla aaltopituudella, jos sen tietää.
Sama juttu minullakin. Tosin en nyt yleensä sentään kiroa asian takia, joskus kyllä itsekseni, kun tulee tylyjä palautuksia maan pinnalle ja häpeän tunteitani. En voi muutakaan kuin yrittää peitellä sitä, sillä tekemisissä olemme sen verran paljon. Aina kun näen hänet, tekisi mieli mennä ihan lähelle ja painautua häntä vasten. Sivellä kasvoiltaan pois kireys. Mutta sen sijaan painan katseeni ja muistan oman paikkani.
Näissä merkeissä kai mennään, kunnes toinen meistä lähtee, tai kunnes tapahtuu sellaista, että sydämeni särkyy vielä pahemmin. Ehkä sitten tulen tyhjäksi sisältä, enkä tunne enää mitään miestä kohtaan, en hyvässä enkä pahassa.
Tällä viikolla oli tilaisuuksia olla ihan lähellä ja painautua ihan kevyesti. Miten niin pieni asia voikin merkitä niin paljon.
Millaisia tilaisuuksia? Enemmän kuin yleensäkö? Minulla kyllä niitä tilaisuuksia olisi, siis jos kyse olisi vain siitä, että kohtaa toisen. Mutta on esteitä, joita ei voi ylittää. Ei vaikka toinen olisi metrin päässä...
Tilaisuuksia kohdata ja olla lähellä on usein. Tilaisuuksia olla luontevasti niin lähellä että vähän koskettaa on harvoin. Tällä viikolla oli. Jos toinen ei sitä välittömästi väistä, niin se kertoo jostain tai sitten ei. ;)
...ja niitä esteitä on tosiaan vaikka muille jakaa.
Niin, voi sitä tunnetta jos hän joskus koskettaisikin edes ns. Vahingossa. Varmaan menisi jalat alta. Mutta me olemme kyllä sen tehokkaasti välttäneet. En itse sitä tee, koska hänen käytöksensä lähettää niin voimakasta "pysy kaukana"-signaalia. En halua olla mikään ahdistelija.
Ikävä juttu, jos esteitä teillä on vieläpä useitakin, jos kerran tunteet saattavat olla molemminpuolisia.
Tää just minua ärsyttää että ihmiset "häpeävät" ja piilottavat tunteensa, tunteista pitäs kummiski pystyä puhumaan avoimesti eikä pitää niitä sisällään. Kärsimystähän tommonen vaan teettää.
Sulleko ei tule mieleen mitään syitä, miksi tunteita ehkä ei ole hyvä tuoda esille? Katsos kun varatuillekin noita tunteita voi tulla, samoin kuin sinkuille varattuja kohtaan. Varmasti Zod asian tiedät.
Täällä palstoilla vaan ihmiset tuntuvat kuvittelevan aina, ettei noin vain voi mitenkään tapahtua, sillä silloinhan ihastuja / kohde on VARATTU. Ihan kuin se menisi järjen mukaan, keneen sitä ihastuu tai rakastuu. Joillain toki ehkä meneekin, mutta onko silloin kyse suurista tunteista, vai ainoastaan siitä, kenet on kannattavinta valita kumppaniksi esimerkiksi varallisuutensa perusteella?
Kärsimystä siinä tuottaa esimerkiksi varatun puolisolle, jos alkaa tällaisessa tilanteessa iskemään kiinni kuin sika limppuun, eikä ajattele muita ihmisiä ollenkaan.
Toisaalta tajuan kyllä mitä ajat takaa, ja kyllähän meistä monella olisi paljon helpompaa, jos asiat voisi selvittää suoraan toisen kanssa. Ei tarvitsisi rypeä itsekseen epävarmana tunteissaan. Tavallaan olen siis kuitenkin samaa mieltä kanssasi. :D Kuten ehkä huomaat, oma tunne-elämäni on aika sekaisin juuri nyt. Kunhan pohdiskelin.
Sinä valitset silloin tärkeimmäksi hänen kumppaninsa tunteet, kuinka jalomielistä. Ihastuksesi tunteista tai omistasi et välitä. Toivottavasti se kumppaninsa on sitten niin hieno ja upea ihminen, mutta jutteleminenhan on rikos.
Hetkinen. Tuo oli vain esimerkki. Myös ihastunut itse voi olla varattu. Kyllä, tämäkin on hyvinkin mahdollista. Aikuinen ihminen kun ei pitkästä suhteesta eroa minkä tahansa ihastuksen takia, jos on toisen kanssa jo rakentanut yhteisen kodin ja / tai perheen.
Pettämistähän en tässä tarkoita, vaan pointti oli juuri se, että aina ei voi tehdä mitään tunteista huolimatta. Ihastukset menevät yleensä ohi, ja pitkää parisuhdetta on mahdoton saada, jos eroaa heti jomman kumman tuntiessa vetoa johonkin toiseen. Vai uskooko joku, että esim. 50 vuode liitossa kumpikaan ei ole koskaan tuntenut houkutusta johonkin muuhun?
Sitä paitsi, kun sanot "ihastuksesi tunteista välittämättä" niin oletatko todella, että joku on suhteessa väkipakolla? Eiköhän hän itsekin rakasta omaa kumppaniaan, kun on tämän kerran valinnut. Joskus tietysti joku on oikeasti kylmässä suhteessa, jossa toisiaan ei enää rakasteta. Muutenkin aika outoa,ettämsaat kuulostamaan pahalta asialta sen, että ajattelee joskus muidenkin tunteita kuin omiaan.
Sori tästä pitkästä kirjoituksesta. Vaikka mitäpä väliä mulle on, jaksaako sitä kukaan lukea.
Kyllä ihmisiä on paljon suhteissa väkipakolla, tavalla tai toisella. Ja tottakai ihastuksia tulee suhteidenkin aikana, itekin tapaan ihastuttavia ihmisiä vuosittain, mutta nehän hurahtaa aika nopeesti ohi, voimakkuuksissa on eroja.
Yritän parhallaan estää parhaani mukaan etten ihastu erääseen naiseen. Hän on jollakin tavoin varattu ja en tahdo aiheuttaa mitään hämminkiä.
Melkein tekisi mieli sanoa että onneksi ei nähdä niin usein ja ei jutella vaan nähdään vain vilaukselta, siten voi tuudittautua ajattelemaan että toinen on jo löytänyt sen lopullisemman oman kultansa eikä siitä tulisi kuitenkaan mitään.
Sitten kun näkee hetken niin tulee heti tunne että pitäisi nähdä useammin ja enemmän, tekisi mieli sanoa jotain.
Onneksi tulossa kesä niin voi alkaa tiiraamaan nuoria naisia ympärillä hormoneissa koska keväällä näköjään sitä ei välitä onko nainen varattu vai ei.