Osaako joku sanoa miksi tuntee outoa kipinää toisessa? Yleensä kohtaan hänet unessa näen hänet sumeasti sitten yllättäen muistan hänet ja piirteensä ja tulee tunne, että hän olisi läsnä siinä myös? Lisäksi keho reagoi ihan ihme tuntemuksilla tähän tunnistamistilanteeseen. Se kestää hetken, usein ei puhuta mitään vaan katsotaan toisiamme tai itse ”puhun” mielessäni tai ääneen jotakin hänkin on puhunut joskus sen tuntee aika voimakkaasti, mutta todella maltillisesti tuijottelee minua silmiin. Sitten se tunne loppuu ja näen taas sumeaa enkä tunne mitään. En näe häntä kunnolla sen jälkeen enää. Joskus jopa pimeni kokonaan ja en nähnyt kuin mustaa. Kuitenkin joskus olen nähnyt hänet myös oikeassa elämässä tulevan vastaan, mutta lähelle tultaessa siinä oli vain tuntematon toinen ihminen. Mitä tämä kaikki on? Olenko tulossa hulluksi, koska merkit irl näyttää, että minulla on yksipuolisia tunteita ja hän ei halua jutella kanssani mitään. Me katsottiin irl toisiamme ja ei puhuttu paljoa ja nyt ei nähdä enää missään ja oireilen näin.
Samoja kokemuksia
mitätuokaikkion
16345
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Olet varmaan kohdannut sen ns. oikean. Eleet ja katseet varsinkin kertovat aika paljon, koska niitä on vaikeampi feikata.
Miksi sitten hänen osaltaan saan irl vain hiljaisuutta? En ymmärrä miksi kaiken tuon jälkeen... Välillä ajattelen, että tämä tunne on vain minulla ja toinen ei enää ajattele minua millään tasolla. Olen siis täysin yksin.
Ehkä toinen osapuoli ei ole varma tunteistasi? Ja hän voi olla ujo jonka takia syntyy tuo hiljaisuus. Ja vahvalta ihastumiselta tai rakastumiselta tuo kuulostaa eli et siis ole tulossa hulluksi. :)
Olisin halunnut tutustua ja ottaa hänestä jotain selvää. Ei hän anna siihenkään mahdollisuutta. Nyt kun ei nähdä ja hän ei halua puhua kanssani niin itse tässä kuihdun tähän tunteeseen. Pahinta on, kun ei tunne toista millään tavalla ja se mahdollistaa kaiken mielikuvituksen millainen toinen on. Tietää vain perusasiat, piirteet ja ulkonäön. Kuitenkin tämä ei ole mitään perinteistä ihastumista ja hullaantumista, koska en ole koskaan tuntenut näin. Ei normaalisti toinen ilmesty irl eteen ajattelematta tai tule uniin katsomaan. Onko minut sitten jotenkin kirottu tähän en tiedä.
Miksi hän ei anna sulle mahdollisuutta? Vai tuntuuko se vain siltä
Olen yrittänyt tutustua. Hän ei reagoi mitenkään. Ei voi mitään.
Älä vielä luovuta vaan kerro tälle henkilölle mitä tunnet ja silloin saat vastauksen. Ei noita mahiksia kannata hukkaan heittää sillä niitä ei välttämättä elämän aikana montaa tule. Missä tapasitte muuten?
En varmasti kerro heti tunteitani tai varsinkaan millään viestillä toiselle, jos toinen ei ole minulle aikasemminkaan vastannut. En ihan tyhmä ole kuitenkaan vai sellaisenako minua pidät? Hän vaan nauraisi kuinka epätoivoinen olen ja jättäisi vastaamatta samalla tavalla. Tunteet kerrotaan kasvotusten mikäli niitä on ja vasta sitten, kun on päässyt tutustumaan toiseen kunnolla.
Ei auta kun kärsiä ja ajatella kaiken olevan yksipuolista.
En tijä.
Mul on omituisia tuntemuksia vasemman rintalastan tienovilla.. Pitäsköhä mennä lekuriin. Kipu huolestuttaa vähä.
Tai ehkä mua vaa närästää..
Välillä saatan alkaa itkemään ihan tyhjästä tai kun ajattelen, että ei koskaan olla yhdessä. Se ajatus sattuu ja paljon.
Arvasin, että ihan hyödytöntä kysyä täältä. Ei kukaan tiedä vastausta tai ainakaan itse. Siinä sitten pitää elää epätietousuudessa. Ajattelin, jos jollakin olisi samanlaisia kokemuksia, mutta ei.
irl vain hiljaisuutta? Oivoi, koska olet blockannut kaikki mediat, enkä tiedä sinun puhnum. :D
Enkä ole blockannut mitään.
Kysyen häneltä mitkä ovat hänen tunteensa sinua kohtaan, ei kai sitä muuta reittiä ole kun ette näe toisianne missään, ei voi käytöksestä päätellä enempää.
Viestiä kehiin vain, jos mahdollista ja jos ei vastausta kuulu niin tuskimpa on sitten kiinnostunut, jos hän on ujo niin eiköhän silti sen viestin saa kirjoitettua. Ujolle se kasvotusten kohtaaminen taitaa olla se pahin missä lyö jäihin.
Omalla kohdalla vastaavat yksipuoliset tuntemukseni olen hukuttanut viinaan. Jokunen vuosi tässä taitaa mennä kärsiessä, empiiriseen tutkimustietooni nojaten. Mutta ei voi mittään, kun ei uskalla mitään tehdäkkään asialle.
Toivottavasti sinulle käy paremmin. Vappukin tulossa, jos vaikka jossain bongaat hänet viihteellä, ja "elivät elämänsä onnellisena. loppuun asti" ;)
Viestejä en enää laita, jos en ole edelliseenkään saanut vastausta niin tuskin hän vastaisi toiseenkaan. Kyllä mielestäni toista (puolituntematonta) pitäisi sen verran kunnioittaa, että vastaa, jos kysytään. Enkä todellakaan ala kertomaan toiselle viestillä tunteitani se on sama asia, kun heittäisi itsensä jyrkänteeltä alas. Tunneasiat ovat vain kasvotusten kerrottavia ei millään viestillä.