tarkoituksellisuus älykkäässä suunnittelussa

Kerropa kuinka monta eri aistia on havaittu bakteereilla olevan? Kerro myös, mihin esim. bakteerin valoaisti perustuu ja mitä elementtejä aistin käyttäminen vaatii.

Näetkö tarkoituksellisuuden?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Kerropa kuinka monta eri aistia on havaittu bakteereilla olevan? Kerro myös, mihin esim. bakteerin valoaisti perustuu ja mitä elementtejä aistin käyttäminen vaatii.

Näetkö tarkoituksellisuuden?

Lue lisää

Kerropa itse, kun kerran sen jo tiedät.

En näe tarkoituksellisuutta (suunnitelmallisessa merkityksessä), mutta voin nähdä evolutionäärisen hyödyn, jos bakteerilla on valoaistiin perustuvia elementtejä.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Kerropa itse, kun kerran sen jo tiedät.

En näe tarkoituksellisuutta (suunnitelmallisessa merkityksessä), mutta voin nähdä evolutionäärisen hyödyn, jos bakteerilla on valoaistiin perustuvia elementtejä.

Lue lisää

http://sciencerefutesevolution.blogspot.fi/2017/06/bacteria-are-not-simple-life-forms.html

Bakteereilla on ainakin 17 eria aistia, eli ne eivät todellakaan ole mitään yksinkertaisia eliöitä. Niiden reseptorien toimintamekanismit ovat atomitason koneita ja todistavat suunnittelusta.

Evolutionisti ei kykene tieteellisesti todistamaan, kumpi olisi kehittynyt ensin, valoa aistiva reseptori vai reseptorin välittämää informaatiota käsittelevä mekanismi?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

http://sciencerefutesevolution.blogspot.fi/2017/06/bacteria-are-not-simple-life-forms.html

Bakteereilla on ainakin 17 eria aistia, eli ne eivät todellakaan ole mitään yksinkertaisia eliöitä. Niiden reseptorien toimintamekanismit ovat atomitason koneita ja todistavat suunnittelusta.

Evolutionisti ei kykene tieteellisesti todistamaan, kumpi olisi kehittynyt ensin, valoa aistiva reseptori vai reseptorin välittämää informaatiota käsittelevä mekanismi?

Lue lisää

"Evolutionisti ei kykene tieteellisesti todistamaan, kumpi olisi kehittynyt ensin, valoa aistiva reseptori vai reseptorin välittämää informaatiota käsittelevä mekanismi?"

Sanotaan väittämän vuoksi, että tämä pitää paikkaansa. Miten tämä osoittaisi tarpeen suunnittelijalle? Ja tärkein kysymys on edelleen vastaamatta: miten osoitat tuon suunnittelijan olevan olemassa?

Onko yksi mahdollinen määrittely voisi olla jokin prosessi joka ohjaa ihmisen toimintaa ilman että ihminen voi siihen vaikuttaa muuta kuin tekemällä sitä? En tunne evoluutiota syvällisemmin mutta ajattelisin isommalla skaalalla eikä minkään biologisen toiminnan tarkoituksellisuus kuten jonkin bakteerin aistin tarkoituksellisuus koska näinhän voi ajatella vaikka ihosta joka tuo tarkoituksellisuuden suojata ihmisen ihon alla olevia osia.

vappuballo kirjoitti:

Onko yksi mahdollinen määrittely voisi olla jokin prosessi joka ohjaa ihmisen toimintaa ilman että ihminen voi siihen vaikuttaa muuta kuin tekemällä sitä? En tunne evoluutiota syvällisemmin mutta ajattelisin isommalla skaalalla eikä minkään biologisen toiminnan tarkoituksellisuus kuten jonkin bakteerin aistin tarkoituksellisuus koska näinhän voi ajatella vaikka ihosta joka tuo tarkoituksellisuuden suojata ihmisen ihon alla olevia osia.

Lue lisää

Tämä "tarkoituksellisuus" ei vaadi suunnittelijaa, sillä evolutionäärisesti tämä on selitettävissä. Ne organismit, jotka pystyvät suojaamaan vitaaleja osia itsestään paremmin, selviytyvät paremmin.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

http://sciencerefutesevolution.blogspot.fi/2017/06/bacteria-are-not-simple-life-forms.html

Bakteereilla on ainakin 17 eria aistia, eli ne eivät todellakaan ole mitään yksinkertaisia eliöitä. Niiden reseptorien toimintamekanismit ovat atomitason koneita ja todistavat suunnittelusta.

Evolutionisti ei kykene tieteellisesti todistamaan, kumpi olisi kehittynyt ensin, valoa aistiva reseptori vai reseptorin välittämää informaatiota käsittelevä mekanismi?

Lue lisää

Mikäs raamatussa tuo tarkoituksellisuuden liittyen älykkääseen suunnitteluun jotta se on totuus?

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

"Evolutionisti ei kykene tieteellisesti todistamaan, kumpi olisi kehittynyt ensin, valoa aistiva reseptori vai reseptorin välittämää informaatiota käsittelevä mekanismi?"

Sanotaan väittämän vuoksi, että tämä pitää paikkaansa. Miten tämä osoittaisi tarpeen suunnittelijalle? Ja tärkein kysymys on edelleen vastaamatta: miten osoitat tuon suunnittelijan olevan olemassa?

Lue lisää

Arkijärkikin sanoo, että parhaiten nuo kehittyvät rinnakkain pienten askelten evoluutiolla.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Arkijärkikin sanoo, että parhaiten nuo kehittyvät rinnakkain pienten askelten evoluutiolla.

Höpöhöpö. Nuo rakenteet ja mekanismit eivät toimi keskeneräisinä. Ne pitää rakentaa kerralla valmiiksi, toimiviksi järjestelmiksi. Bakteeri kyllä kykenee kytkemään päälle tai pois erilaisia toimintoja ja reseptoreita.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Höpöhöpö. Nuo rakenteet ja mekanismit eivät toimi keskeneräisinä. Ne pitää rakentaa kerralla valmiiksi, toimiviksi järjestelmiksi. Bakteeri kyllä kykenee kytkemään päälle tai pois erilaisia toimintoja ja reseptoreita.

Lue lisää

Kerro minulle, että mikä on keskeneräinen tässä kontekstissa? Voitaisiinko tälle "keskeneräiselle" osoittaa jokin muu, mutta täysin toimiva toiminto, kuten Behen "peruuttamattoman monimutkaisuus"-esimerkin kanssa pystyttiin?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Höpöhöpö. Nuo rakenteet ja mekanismit eivät toimi keskeneräisinä. Ne pitää rakentaa kerralla valmiiksi, toimiviksi järjestelmiksi. Bakteeri kyllä kykenee kytkemään päälle tai pois erilaisia toimintoja ja reseptoreita.

Lue lisää

Ei tarvitse. Ei edes sitä hehkuttamaasi flagellamoottoria. Kaikilla sen osilla on ollut aikaisempi itsenäinen toiminnallinen funkstio. Palautumatonta monimutkaisuutta ei ole kyetty osoittamaan, vaikka aivan oikeat ID-uskoiset tutkijat ovat siihen vuosikymmeniä panostaneet.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Kerro minulle, että mikä on keskeneräinen tässä kontekstissa? Voitaisiinko tälle "keskeneräiselle" osoittaa jokin muu, mutta täysin toimiva toiminto, kuten Behen "peruuttamattoman monimutkaisuus"-esimerkin kanssa pystyttiin?

Lue lisää

Sinulla on väärä termi. Kyseessä ei ole 'peruuttamaton monimutkaisuus' vaan pikemminkin vähentymätön monimutkaisuus. Se tarkoittaa sitä, että järjestelmä ei toimi, jos poistat yhdenkin elementin kokonaisuudesta. Tätä irredusoimatonta monimutkaisuutta on koko luonto täynnä. Sokeat tieteenkieltäjät eivät vaan myönnä sitä.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Sinulla on väärä termi. Kyseessä ei ole 'peruuttamaton monimutkaisuus' vaan pikemminkin vähentymätön monimutkaisuus. Se tarkoittaa sitä, että järjestelmä ei toimi, jos poistat yhdenkin elementin kokonaisuudesta. Tätä irredusoimatonta monimutkaisuutta on koko luonto täynnä. Sokeat tieteenkieltäjät eivät vaan myönnä sitä.

Lue lisää

Kiitos korjauksesta. Suomennos tälle on aina hankala.
Mutta ongelma on, että tällaista järjestelmää ei olla koskaan havaittu. Aina on voitu vähentää monimutkaisuutta, ja tälle vähennetylle järjestelmälle on löytynyt täysin toimiva funktio. Se ei toimi esim. moottorina, mutta Behen argumentti oli, ettei tälle vähennetylle järjestelmälle löytyisi mitään toimintoa, vaan se toimisi ainoastaan kokonaisuutena, joka on osoitettu vääräksi.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Kiitos korjauksesta. Suomennos tälle on aina hankala.
Mutta ongelma on, että tällaista järjestelmää ei olla koskaan havaittu. Aina on voitu vähentää monimutkaisuutta, ja tälle vähennetylle järjestelmälle on löytynyt täysin toimiva funktio. Se ei toimi esim. moottorina, mutta Behen argumentti oli, ettei tälle vähennetylle järjestelmälle löytyisi mitään toimintoa, vaan se toimisi ainoastaan kokonaisuutena, joka on osoitettu vääräksi.

Lue lisää

Mikä toiminto sille löytyi, jos viitsit lyhyesti vastata.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Sinulla on väärä termi. Kyseessä ei ole 'peruuttamaton monimutkaisuus' vaan pikemminkin vähentymätön monimutkaisuus. Se tarkoittaa sitä, että järjestelmä ei toimi, jos poistat yhdenkin elementin kokonaisuudesta. Tätä irredusoimatonta monimutkaisuutta on koko luonto täynnä. Sokeat tieteenkieltäjät eivät vaan myönnä sitä.

Lue lisää

Tunnut olevan todellinen asiantuntija evoluutiossa jonka olet kumonnut lukemattomia kertoja. Mihin korkea osaamisesi perustuu kun samalla väität raamattua totuudeksi joka on vain filosofinen opas elämään eli ei mikään totuus mistään?

ighjitjhigjhi kirjoitti:

Mikä toiminto sille löytyi, jos viitsit lyhyesti vastata.

Yksi toiminto, joka tälle löytyi, oli eräänlainen injektioneula.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Kerropa kuinka monta eri aistia on havaittu bakteereilla olevan? Kerro myös, mihin esim. bakteerin valoaisti perustuu ja mitä elementtejä aistin käyttäminen vaatii.

Näetkö tarkoituksellisuuden?

Lue lisää

Uusi sovitus kumpiko oli ensin, muna vai kana argumentista? Ja perään aukkojen jumala ja GDI argumentit. Tieteellistä....

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Kerropa kuinka monta eri aistia on havaittu bakteereilla olevan? Kerro myös, mihin esim. bakteerin valoaisti perustuu ja mitä elementtejä aistin käyttäminen vaatii.

Näetkö tarkoituksellisuuden?

Lue lisää

Mitäs jos opettajana selvittäisit perusasiat ihan itse itsellesi?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

http://sciencerefutesevolution.blogspot.fi/2017/06/bacteria-are-not-simple-life-forms.html

Bakteereilla on ainakin 17 eria aistia, eli ne eivät todellakaan ole mitään yksinkertaisia eliöitä. Niiden reseptorien toimintamekanismit ovat atomitason koneita ja todistavat suunnittelusta.

Evolutionisti ei kykene tieteellisesti todistamaan, kumpi olisi kehittynyt ensin, valoa aistiva reseptori vai reseptorin välittämää informaatiota käsittelevä mekanismi?

Lue lisää

"Bakteereilla on ainakin 17 eria aistia, eli ne eivät todellakaan ole mitään yksinkertaisia eliöitä. "

Jos joku haluaa kutsua sähkömagneettisen vuorovaikutuksen aikaansaamia molekyylitason reaktiosta ihan aisteiksi, niin mikä siinä. Itse pidän sanaa tuossa kohtaa yliampuvana. Sen sijaan väite, että se osoittaisi suunnittelua on taas kerran tyhjää stiignafuuliaa.

"Melkein toimiva" valoaisti on esimerkiksi solu, joka erottaa valon ja täyden pimeyden. Jos iitä on eliölle hyötyä ja tällaisia löytyy luonnosta.
Lisäksi evoluutiota tukee se, että silmä on kehittynyt lukuisia kertoja erilaisilla mekanismeilla. Esimerkiksi hyönteisen verkkosilmä on rakenteeltaan täysin erilainen kuin nisäkkään silmä. Välimuotoja valoa aistivasta solusta tarkkaan stereonäköön on useita.

OtaItsekinSelvää kirjoitti:

"Melkein toimiva" valoaisti on esimerkiksi solu, joka erottaa valon ja täyden pimeyden. Jos iitä on eliölle hyötyä ja tällaisia löytyy luonnosta.
Lisäksi evoluutiota tukee se, että silmä on kehittynyt lukuisia kertoja erilaisilla mekanismeilla. Esimerkiksi hyönteisen verkkosilmä on rakenteeltaan täysin erilainen kuin nisäkkään silmä. Välimuotoja valoa aistivasta solusta tarkkaan stereonäköön on useita.

Lue lisää

Voimmeko havaita luonnossa kehittyviä tai keskeneräisiä silmiä? Emme, koska kaikki on valmiita, toimivia rakenteita. Voimme vain havaita rakenteiden tai toimintojen rappeutumista.

Tuohon on helppo vastata:

"Millainen on valoaistimuksen kehitysketju? Millainen on melkein toimiva valoaisti?"

Otetaan nykyisin havaitut erilaiset valoa aistivat biologiset mekanismit ja pannaan ne järjestykseen mutkikkuuden mukaan. Ketjua siitä ei synny, vaan haarautuva puu.

Toimiva valoaisti on se, joka lisää eliön selviytymiskykyä täyteen sokeuteen verrattuna.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Voimmeko havaita luonnossa kehittyviä tai keskeneräisiä silmiä? Emme, koska kaikki on valmiita, toimivia rakenteita. Voimme vain havaita rakenteiden tai toimintojen rappeutumista.

Lue lisää

Vaikka kuinka paljon. Luonnosta löytyy eri kehitysasteilla olevia silmiä ja ne kaikki antavat evolutiivista etua kehittymättömämpään nähden.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Voimmeko havaita luonnossa kehittyviä tai keskeneräisiä silmiä? Emme, koska kaikki on valmiita, toimivia rakenteita. Voimme vain havaita rakenteiden tai toimintojen rappeutumista.

Lue lisää

<<Voimmeko havaita luonnossa kehittyviä tai keskeneräisiä silmiä?>>

Voimme.

Esimerkiksi helmiveneiden (n. 2500 lajia) silmä on puolivalmis tursaan tai kalmarin silmä. Se on toimintaperiaatteeltaan samanlainen kamerasilmä ("Camera obscura") kuin tursaan tai ihmisen silmä, mutta siitä puuttuu mm. mykiö ja sarveiskalvo. Jos haluaa nähdä elävän helmiveneen silmän esiasteen kannattaa tutustua Pleurotomaria nilviäisiin. Niillä ei ole pallomaista silmää, johon valo tulee yhdestä reiästä vaan pelkkä "näkökuoppa".

Kaikki toki toimivat tavallaan, mutta helmiveneen silmä antaa huomattavasti tarkemman kuvan kuin Pleurotomaria nilviäisten "näkökuoppa" ja tursaan silmät ovat rakenteeltaan monimutkaisemmat ja antavat taas paremman kuvan kuin helmiveneen silmä.

Pääjalkaisten ha ihmisen silmän erohan on siinä että pääjalkaisilla ei ole tyhmää sokeaa pistettä näköelimessään.

Hankkisit itsellesi luonnontieteellisen yleissivistyksen niin sinun ei tarvitsisi kysellä tyhmiä.

Kasvien geeneistä n. 95% on epigeneettisesti vaimennettuja, eli niiden adaptoitumis- ja muuntelupotentiaali perustuu pitkälti näihin vaimennettuihin DNA-jaksoihin. Ne siis käyttävät 'piilotettua' geeniainesta ekologisen sopeutumistarpeen mukaan ja kytkevät tarvittaessa ominaisuuksia päälle ja pois. Tämä sama mekanismi löytyy kaikilta eliöiltä.

Omien sanojesi mukaan sinun tulisi nyt uskoa suunnitteluun.

"...kyseessä olisi eräänlainen ennakoiva rakenne tai kyky."

Täsmälleen näin. Luonto on täynnä esimerkkejä päinvastaisesta. Organismi joutuu sopeuttamaan kehityshistoriansa "taakan" nykyolosuhteisiin. Esimerkiksi sinivalas ja delfiini ovat sopeutuneet vesielämään, vaikka niiden taakkana on nisäkkään hengitysjärjestelmä keuhkot, eikä kalojen kiduksia. Toinen esimerkki on kurkunpäähermon järjetön kulkureitti. Älykkäästi suunniteltu hermo kulkisi suoraan aivoista kurkunpäähän, mutta esimerkiksi kirahvilla se tekee useiden metrien turhan lenkin aivoista aortan kautta kurkunpäähän.

Jos olisi olemassa kaikkivaltias jumala, hän olisi varmasti luonut kaikki nuo järjettömästi suunnitellut ratkaisut ja organismit älykkäästi.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Kasvien geeneistä n. 95% on epigeneettisesti vaimennettuja, eli niiden adaptoitumis- ja muuntelupotentiaali perustuu pitkälti näihin vaimennettuihin DNA-jaksoihin. Ne siis käyttävät 'piilotettua' geeniainesta ekologisen sopeutumistarpeen mukaan ja kytkevät tarvittaessa ominaisuuksia päälle ja pois. Tämä sama mekanismi löytyy kaikilta eliöiltä.

Omien sanojesi mukaan sinun tulisi nyt uskoa suunnitteluun.

Lue lisää

Väärin. Et voi osittaa, etteivätkö kaikki ominaisuudet olisi kehittyneet kaasveihin tain niiden esimuotoihin evolutiivisen paineen vaikutuksesta.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Kasvien geeneistä n. 95% on epigeneettisesti vaimennettuja, eli niiden adaptoitumis- ja muuntelupotentiaali perustuu pitkälti näihin vaimennettuihin DNA-jaksoihin. Ne siis käyttävät 'piilotettua' geeniainesta ekologisen sopeutumistarpeen mukaan ja kytkevät tarvittaessa ominaisuuksia päälle ja pois. Tämä sama mekanismi löytyy kaikilta eliöiltä.

Omien sanojesi mukaan sinun tulisi nyt uskoa suunnitteluun.

Lue lisää

Kasvit ovat sidottuja sattumanvaraiseen paikkaan, jossa sattuvat itämään ja siksi on ollut hyödyllinen sopeuma, että ne voivat tietyissä evoluutiohistoriansa määräämissä rajoissa sopeutua niihin oloihin joihin sattuu joutumaan.

Kasvien epigeneettinen sopeutuminen on kuitenkin rajallista. Vaikka esimerkiksi kotoinen mäntymme kasvaa Pohjois-Italiasta pohjoisimpaan Suomeen, niin kun viljellään metsää siemenistä, niin siemeniä suositellaan käytettäväksi noin 250-300 km vyöhykkeellä siementen keräyspaikasta. Tämä on opittu kantapään kautta, kun Etelä-Suomesta kerättyjä siemeniä on käytetty pohjoisessa eikä näistä siemenistä viljelty taimikko ole menestynyt.

Ei sillä tavoin (erityisesti ja vain valoa varten) kuin kuvaat:

"Uskotteko fotoneista sätkyttelevän molekyylin sekä vahvistime ja tulkintakyvyn syntyneen ihan sattumalta ilman esimuotoja?"

Valoon reagoivia molekyylejä on varmastikin monenlaisia, vaikka yksi onkin valikoitunut näkösyötteen päälähteeksi. Hermoyhteys tuntoelimeltä tulkitsevalle toimii kaikissa aisteissa samalla tavoin, eikä näkö ole niistä ilmeisesti ensimmäinen.

Koska fotonit ovat energiaa on aika mahdoton rakentaa bakteeria jonka pintarakenteessa ei ole mitään kemikaaleja, jotka reagoivat fotoneihin jollain tavalla. Vähintään lämpenemällä.

”Vain yhdyskuntasuunnittelija tai jumala keksii laittaa jätevesiputken laskemaan keskelle huvialuetta.”

Tai uuniin tungetaan polttoainetta savupiipusta niin, että on aina riski savupiipun tukkoon menemisestä ja organismin tukehtumisesta. Ja uuni ottaa hapen savupiipusta.

Jääkide-linkki uudelleen:
http://www.tiedetuubi.fi/sites/default/files/field/image/laattajaakiteita.jpg