Aurinko aiheuttaa vuorovedet

Voi hyvänen aika. Maapallohan pyörii ympäri yhdesti päivässä, ja toinen puoli on aina aurinkoon, ja toinen on pois auringosta, siksi toiselta puolelta aina sulaa jäätä ja toisella puolella se jäätyy. Jäätä on enimmäkseen maapallon navoilla, mutta se tietysti virtaa tasaisesti joka paikkaan maapallossa, siksi tietysti australiassa on myös vuorovesi-ilmiö.

Jos kuu aiheuttaa vuorovedet, miksi kukaan ei ole koskaan nähnyt vuorovesi-ilmiötä esimerkiksi aamukahvissa? Luulisi että jos kuun painovoima on niin voimakas että se voi vetää biljooneja tonneja vettä ylös, että se voisi vetää kahvin kattoon.

Siinä että kuun vaiheilla olisi jotain vaikutusta vuorovesiin ei myöskään ole mitään järkeä. Eihän se kuu mitenkään muutu jos on puolikuu. Ei kuu oikeasti ole puolikas, vaan siitä vain sattuu näkymään puolet, koska aurinko paistaa siihen siitä suunnasta.

Trexnonar kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Maapallohan pyörii ympäri yhdesti päivässä, ja toinen puoli on aina aurinkoon, ja toinen on pois auringosta, siksi toiselta puolelta aina sulaa jäätä ja toisella puolella se jäätyy. Jäätä on enimmäkseen maapallon navoilla, mutta se tietysti virtaa tasaisesti joka paikkaan maapallossa, siksi tietysti australiassa on myös vuorovesi-ilmiö.

Jos kuu aiheuttaa vuorovedet, miksi kukaan ei ole koskaan nähnyt vuorovesi-ilmiötä esimerkiksi aamukahvissa? Luulisi että jos kuun painovoima on niin voimakas että se voi vetää biljooneja tonneja vettä ylös, että se voisi vetää kahvin kattoon.

Siinä että kuun vaiheilla olisi jotain vaikutusta vuorovesiin ei myöskään ole mitään järkeä. Eihän se kuu mitenkään muutu jos on puolikuu. Ei kuu oikeasti ole puolikas, vaan siitä vain sattuu näkymään puolet, koska aurinko paistaa siihen siitä suunnasta.

Lue lisää

Teoriallasi on kaksi mahdotonta ongelmaa, ensiksi mikäli kyseessä olisi samaan aikaan kaikkialle ulottuva muutos, ei olisi mahdollista että eri paikoissa olisi samaan aikaan laskuvesi ja vuorovesi kuten oikeasti on olemassa.
Toinen ongelma teoriassasi on että se vuosittainen kiertokulku kestäisi vuoden (koska päivä pohjois- tai etelänavalla on sen pituinen) siinä missä oikea vuorovesi tulee yleensä kerran vuorokaudessa.

Joskin toisaalta olet kyllä oikeassa että vaikuttaa aurinkokin siihen jonkin verran, joskin täysin eri tavalla kuin kuvailit. :)
https://en.wikipedia.org/wiki/Tide

Oudoksuva kirjoitti:

Teoriallasi on kaksi mahdotonta ongelmaa, ensiksi mikäli kyseessä olisi samaan aikaan kaikkialle ulottuva muutos, ei olisi mahdollista että eri paikoissa olisi samaan aikaan laskuvesi ja vuorovesi kuten oikeasti on olemassa.
Toinen ongelma teoriassasi on että se vuosittainen kiertokulku kestäisi vuoden (koska päivä pohjois- tai etelänavalla on sen pituinen) siinä missä oikea vuorovesi tulee yleensä kerran vuorokaudessa.

Joskin toisaalta olet kyllä oikeassa että vaikuttaa aurinkokin siihen jonkin verran, joskin täysin eri tavalla kuin kuvailit. :)
https://en.wikipedia.org/wiki/Tide

Lue lisää

Eihän se vuotta kestä, koska maapallo pyörii ympäri joka 24 tunti, josta 12 tuntia on auringon valossa, jolloin jäätä sulaa navoilla, ja 12 tuntia on pois auringon valosta, jolloin vettä jäätyy navoilla.

Trexnonar kirjoitti:

Eihän se vuotta kestä, koska maapallo pyörii ympäri joka 24 tunti, josta 12 tuntia on auringon valossa, jolloin jäätä sulaa navoilla, ja 12 tuntia on pois auringon valosta, jolloin vettä jäätyy navoilla.

Lue lisää

Yksi kysymys kuinka pitkä yö on pohjoisnavalla ja entäs etelä navalla?

miten siinä valossa 12h vuorottelu tai 24h rytmi toteutuu?

Voisiko olla niin että aloittajan mielestä se on sielläkin 12h?
Oikeasti aurinko nousee pohjoisnavalla noin 48h ennen kevätpäivantasausta ja PYSYY ylhäällä Syyspäiväntasauksen ohi noin 48h. Miten siinä voi 12h ja 24 h rytmit toteutua.
Toisekseen navoilla ilma on melkein aina pakkasella. Silloinkin kun on aurinko korkeimmillaan.
Ei sinne voi lähteä T-paidassa koskaan.
Jos vesi navoilla sulaisi miten se vesi virtaa jokapaikkaan samaan aikaan kuten "oudoksuva" peräänkuulutti.

Miksi luode ja vuoksi ei ole joka päivä samaan aikaan kun sulattava vaikutus olisi aika vakio kyseisellä paikalla? Vaan kiertää kuun kierron mukaan. hieman jäljessä kuun ylimmästä hetkestä? Kuu kiertää maan takaisin samaan vaiheeseen noin 29vrk ja siitä seuraa että luode siirtyy vajaan tunnin joka päivä myöhemmäksi. että 29vrk päästä on suunnilleen samaan aikaan.

Niin olet oikeassa ettei kuu muutu kiertäessään.
Mutta sen asema muuttuu. Ihmeesti voidaan ennustaa kuinka paljon "lunta sulaa" minäkin päivinä?

Nimittäin kuun vaikuttaa eniten ollessaan samassa suunnassa auringon kanssa tai juuri vastakkaisella puolen, koska aurinko vahvistaa vuorovesi ilmiötä. neljänneskuun aikaan kumoavat hieman toisiaan. Kuun ollessa lähimmillään ja samaan aikaan uusikuun, puhutaan tulvavuoksesta.
itse Australiassa oli kiva katsoa juurikin tulvavuoksen aikaan aivan ennustetusti vettä oli jopa Brisbanen alavimmilla kaduillakun vesi 2,5m yli normi veden. Kun taas neljänneskuun aikaan vain ero oli puolisen metriä normivedestä, Todella mitätön.

Se ettei vesi nouse kupissa, kertoo voiman pienuudesta. Vuorovesi vaatii matkaa kerääntyäkseen suuremmaksi. siksi esim Australia, pitkä merimatka saapumis suunnasta siellä se tuntuu reilusti. Esim ruotsin puolella ero vielä mitätön lyhyen selän takia, ja suomenpuolella vielä mitättömämpi koska ei ole keräämismatkaa. Rannikonmuodolla on vaikutuksensa.

Trexnonar kirjoitti:

Eihän se vuotta kestä, koska maapallo pyörii ympäri joka 24 tunti, josta 12 tuntia on auringon valossa, jolloin jäätä sulaa navoilla, ja 12 tuntia on pois auringon valosta, jolloin vettä jäätyy navoilla.

Lue lisää

Kuten edellinen kirjoittaja ehti jo vastata sinulle...
Kun menet tarpeeksi pohjoiseen tai etelään on enää 1 vuorokausi (kesäkauden kestävä päivä ja talvikauden kestävä yö) per vuosi eli ajallisesti ehdottamasi vaikutustapa tekisi maksimissaan yhden nousu- ja laskuveden per vuosi.

Sen lisäksi kannattaa muutenkin lukea Airfoiljokaeikirj:in viesti ajatuksella koska hän jaksoi kirjoittaa yksityiskohtaisemmin kuin itse :)

airfoiljokaeikirj kirjoitti:

Yksi kysymys kuinka pitkä yö on pohjoisnavalla ja entäs etelä navalla?

miten siinä valossa 12h vuorottelu tai 24h rytmi toteutuu?

Voisiko olla niin että aloittajan mielestä se on sielläkin 12h?
Oikeasti aurinko nousee pohjoisnavalla noin 48h ennen kevätpäivantasausta ja PYSYY ylhäällä Syyspäiväntasauksen ohi noin 48h. Miten siinä voi 12h ja 24 h rytmit toteutua.
Toisekseen navoilla ilma on melkein aina pakkasella. Silloinkin kun on aurinko korkeimmillaan.
Ei sinne voi lähteä T-paidassa koskaan.
Jos vesi navoilla sulaisi miten se vesi virtaa jokapaikkaan samaan aikaan kuten "oudoksuva" peräänkuulutti.

Miksi luode ja vuoksi ei ole joka päivä samaan aikaan kun sulattava vaikutus olisi aika vakio kyseisellä paikalla? Vaan kiertää kuun kierron mukaan. hieman jäljessä kuun ylimmästä hetkestä? Kuu kiertää maan takaisin samaan vaiheeseen noin 29vrk ja siitä seuraa että luode siirtyy vajaan tunnin joka päivä myöhemmäksi. että 29vrk päästä on suunnilleen samaan aikaan.

Niin olet oikeassa ettei kuu muutu kiertäessään.
Mutta sen asema muuttuu. Ihmeesti voidaan ennustaa kuinka paljon "lunta sulaa" minäkin päivinä?

Nimittäin kuun vaikuttaa eniten ollessaan samassa suunnassa auringon kanssa tai juuri vastakkaisella puolen, koska aurinko vahvistaa vuorovesi ilmiötä. neljänneskuun aikaan kumoavat hieman toisiaan. Kuun ollessa lähimmillään ja samaan aikaan uusikuun, puhutaan tulvavuoksesta.
itse Australiassa oli kiva katsoa juurikin tulvavuoksen aikaan aivan ennustetusti vettä oli jopa Brisbanen alavimmilla kaduillakun vesi 2,5m yli normi veden. Kun taas neljänneskuun aikaan vain ero oli puolisen metriä normivedestä, Todella mitätön.

Se ettei vesi nouse kupissa, kertoo voiman pienuudesta. Vuorovesi vaatii matkaa kerääntyäkseen suuremmaksi. siksi esim Australia, pitkä merimatka saapumis suunnasta siellä se tuntuu reilusti. Esim ruotsin puolella ero vielä mitätön lyhyen selän takia, ja suomenpuolella vielä mitättömämpi koska ei ole keräämismatkaa. Rannikonmuodolla on vaikutuksensa.

Lue lisää

Yön pituus tietysti vaihtelee vuoden ympäri navoilla, kuten se vaihtelee joka paikassa, mutta toinen puoli maapallosta on aina 12 tuntia auringon valossa, ja 12 tuntia auringon varjossa.

Oletko tietoinen että joka "kesään" mennessä etelämantereen reunojen ulkopuolella sulaa noin etelämantereen kokoinen määrä jäätä (googleta kuvia: antarctic ice winter)? Se on aivan valtava määrä jäätä, ja pohjoisnavalla tietysti myös sulaa järjetön määrä jäätä. Minne tuo kaikki vesi menee, jos ei vuorovesi-ilmiöön?

Ja miksi auringon painovoima ei myös aiheuta vuorovettä, jos kuu aiheuttaa? Auringon painovoimahan on paljon suurempi kuin kuun, ja aurinko on yhtä suuri taivaalla kuin kuu, joten sillä pitäisi olla sama vaikutus.

Luode siirtyy koska maapallo kulkee auringon ympäri, joten hieman eri kohdat maapallossa sulaa ja jäätyy joka päivä.

Trexnonar kirjoitti:

Yön pituus tietysti vaihtelee vuoden ympäri navoilla, kuten se vaihtelee joka paikassa, mutta toinen puoli maapallosta on aina 12 tuntia auringon valossa, ja 12 tuntia auringon varjossa.

Oletko tietoinen että joka "kesään" mennessä etelämantereen reunojen ulkopuolella sulaa noin etelämantereen kokoinen määrä jäätä (googleta kuvia: antarctic ice winter)? Se on aivan valtava määrä jäätä, ja pohjoisnavalla tietysti myös sulaa järjetön määrä jäätä. Minne tuo kaikki vesi menee, jos ei vuorovesi-ilmiöön?

Ja miksi auringon painovoima ei myös aiheuta vuorovettä, jos kuu aiheuttaa? Auringon painovoimahan on paljon suurempi kuin kuun, ja aurinko on yhtä suuri taivaalla kuin kuu, joten sillä pitäisi olla sama vaikutus.

Luode siirtyy koska maapallo kulkee auringon ympäri, joten hieman eri kohdat maapallossa sulaa ja jäätyy joka päivä.

Lue lisää

Pohjoisnavan jää kelluu, eikä lisää sulaessaan vedenpinnan korkeutta.
Jäiden sulamisella ei ole mitään tekemistä vuorovesi-ilmiön kanssa. Airfoil esitti asian oikein.
Aurinkokin vaikuttaa ja vuorovesi-ilmiön voimakkuus riippuu paljon siitä, summautuuko Auringon vaikutus Kuun vaikutukseen vai ei.

Terveisiä vaan Airfoille. Kävimme joskus pitkiä keskusteluja palstalla, joka on nykyään jo suljettu. Aiheena oli esimerkiksi hydrodynamiikka ja lämpötilan vaikutus veden dynaamiseen viskositeettiin. Samalla palstalla väännettiin hörhöjen kanssa ydinvoimasta ja siitä kuinka Jupiter ja muut planeetat vaikuttavat tai eivät vaikuta maanjäristyksiin.

agnoskepo kirjoitti:

Pohjoisnavan jää kelluu, eikä lisää sulaessaan vedenpinnan korkeutta.
Jäiden sulamisella ei ole mitään tekemistä vuorovesi-ilmiön kanssa. Airfoil esitti asian oikein.
Aurinkokin vaikuttaa ja vuorovesi-ilmiön voimakkuus riippuu paljon siitä, summautuuko Auringon vaikutus Kuun vaikutukseen vai ei.

Terveisiä vaan Airfoille. Kävimme joskus pitkiä keskusteluja palstalla, joka on nykyään jo suljettu. Aiheena oli esimerkiksi hydrodynamiikka ja lämpötilan vaikutus veden dynaamiseen viskositeettiin. Samalla palstalla väännettiin hörhöjen kanssa ydinvoimasta ja siitä kuinka Jupiter ja muut planeetat vaikuttavat tai eivät vaikuta maanjäristyksiin.

Lue lisää

Jää tietysti kelluu, mutta miten se vesi muka pysyy siellä pohjois- ja etelänavoilla, kun jää sulaa? Vesi pysyy tasaisesti maapallon ympärillä, koska on olemassa painovoima, joten veden on pakko lähteä sieltä navoilta kun jää sulaa. Kun miljardi tonnia jäätä sulaa, se vesi sinun mielestä vaan pysyy siellä etelänavalla jonkin taikavoiman avulla?

Trexnonar kirjoitti:

Jää tietysti kelluu, mutta miten se vesi muka pysyy siellä pohjois- ja etelänavoilla, kun jää sulaa? Vesi pysyy tasaisesti maapallon ympärillä, koska on olemassa painovoima, joten veden on pakko lähteä sieltä navoilta kun jää sulaa. Kun miljardi tonnia jäätä sulaa, se vesi sinun mielestä vaan pysyy siellä etelänavalla jonkin taikavoiman avulla?

Lue lisää

Etelässä on manner. Etelämantereen jää ei kellu ja kaikki, joka sieltä lohkeaa mereen ja sulaa, nostaa merenpintaa. Pohjoinen napajää ei sitä nosta, koska se on merijäätä. Ei kotijärveni pinta siitä nouse, että sen jää sulaa. Se nousee nyt meko rajusti, koska maalla ollut lumi sulaa ja vesi virtaa järveen.

Sinun kannattaisi opetella geofysiikan alkeet, mutta taitaa sekin olla liian vaikeaa. Sori vaan.

agnoskepo kirjoitti:

Etelässä on manner. Etelämantereen jää ei kellu ja kaikki, joka sieltä lohkeaa mereen ja sulaa, nostaa merenpintaa. Pohjoinen napajää ei sitä nosta, koska se on merijäätä. Ei kotijärveni pinta siitä nouse, että sen jää sulaa. Se nousee nyt meko rajusti, koska maalla ollut lumi sulaa ja vesi virtaa järveen.

Sinun kannattaisi opetella geofysiikan alkeet, mutta taitaa sekin olla liian vaikeaa. Sori vaan.

Lue lisää

Etelä"manner" ei ole kokonaan manner, vaan suurimmaksi osaksi pohjaan saakka jäätynyttä merta.

Asia selvä. Suomen mantereen pinta-ala kasvaa talvisin kun rannoille kertyy jäätä ja pienenee kesäisin kun jää sulaa.

näin.on kirjoitti:

Asia selvä. Suomen mantereen pinta-ala kasvaa talvisin kun rannoille kertyy jäätä ja pienenee kesäisin kun jää sulaa.

Kyllähän se vesi kasvaa kun se jäätyy, koska jäätynyt vesi on suurempaa kuin vesi. Siksi ei kannata laittaa täysinäistä coca cola pulloa pakastimeen. Mutta se pointti tässä on että kun jää sulaa, vesi lähtee liikkelle, ja sillä tavalla se aiheuttaa vuorovedet. Ja samalla toisessa kohdassa vesi myös jäätyy joka yö navoilla.

Trexnonar kirjoitti:

Kyllähän se vesi kasvaa kun se jäätyy, koska jäätynyt vesi on suurempaa kuin vesi. Siksi ei kannata laittaa täysinäistä coca cola pulloa pakastimeen. Mutta se pointti tässä on että kun jää sulaa, vesi lähtee liikkelle, ja sillä tavalla se aiheuttaa vuorovedet. Ja samalla toisessa kohdassa vesi myös jäätyy joka yö navoilla.

Lue lisää

Ikävää että olet universumin järjestämässä geeniarvonnassa saanut sen mitä olet saanut, vaikka tuskin kärsit tilastasi. Mutta se laittaa miettimään vanhempiasi. Serkuksiako?

thoyssa kirjoitti:

Etelä"manner" ei ole kokonaan manner, vaan suurimmaksi osaksi pohjaan saakka jäätynyttä merta.

Etelämanner on suurimmaksi osaksi mannerta. Jäätiköitä on vain sen reunoilla, eivätkä mantereelta hitaasti virtaavat jäätiköt ole jäätyneet pohjaan. Jäätiköistä ajoittain irtoavat suuret lautat osoittavat sen.

Trexnonar kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Maapallohan pyörii ympäri yhdesti päivässä, ja toinen puoli on aina aurinkoon, ja toinen on pois auringosta, siksi toiselta puolelta aina sulaa jäätä ja toisella puolella se jäätyy. Jäätä on enimmäkseen maapallon navoilla, mutta se tietysti virtaa tasaisesti joka paikkaan maapallossa, siksi tietysti australiassa on myös vuorovesi-ilmiö.

Jos kuu aiheuttaa vuorovedet, miksi kukaan ei ole koskaan nähnyt vuorovesi-ilmiötä esimerkiksi aamukahvissa? Luulisi että jos kuun painovoima on niin voimakas että se voi vetää biljooneja tonneja vettä ylös, että se voisi vetää kahvin kattoon.

Siinä että kuun vaiheilla olisi jotain vaikutusta vuorovesiin ei myöskään ole mitään järkeä. Eihän se kuu mitenkään muutu jos on puolikuu. Ei kuu oikeasti ole puolikas, vaan siitä vain sattuu näkymään puolet, koska aurinko paistaa siihen siitä suunnasta.

Lue lisää

"Jos kuu aiheuttaa vuorovedet, miksi kukaan ei ole koskaan nähnyt vuorovesi-ilmiötä esimerkiksi aamukahvissa? Luulisi että jos kuun painovoima on niin voimakas että se voi vetää biljooneja tonneja vettä ylös, että se voisi vetää kahvin kattoon."

Kahvikupissa vuoroveden korkeusvaihtelu on kupin pienen koon vuoksi niin vähäinen, ettei sitä voida havaita. Mutta laskea sen kyllä voi.

Yksinkertaisinta on ajatella, miten Kuun vetovoima vaikuttaa silloin kun se on parhaillaan nousemassa tai laskemassa ja on siis horisontin tasossa. Silloin veteen vaikuttaa samanaikaisesti Maan vetovoima alaspäin sekä Kuun vetovoima sivulle. Tilannetta voi havainnollistaa vaikkapa piirtämällä paperille kaksi samasta pisteestä alkavaa nuolta: toisen pitkän nuolen alaspäin ja toisen, paljon lyhyemmän sivulle.
T
aivaankappaleen aiheuttama gravitaatio on suoraan verrannollinen sen massaan ja kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön. Maan pinnalla ja sen ulkopuolella koko Maan gravitaatio vaikuttaa ikään kuin Maan massa olisi kokonaan keskittynyt maapallon keskipisteeseen.

Kuun massa kuitenkin on vain noin 1/80 Maan massasta ja etäisyys noin 1/60 Maan säteestä, eli etäisyydestä Maan pinnalta sen keskipisteeseen. Ja kuun etäisyyden neliö on vain 1/3600 Maan säteen neliöstä. Tästä seuraa, että Kuun vetovoima meren pinnalla on suuruudeltaan vain noin 1/80 * 1/60 * 1/60 Maan vetovoimasta. Siksi tuossa kaaviossa se sivulle osoittava nuoli on niin paljon lyhempi kuin alaspäin osoittava.
Entä mihin suuntaan ne yhdessä vaikuttavat? Se saadaan täydentämällä tuo kaavio suunnikkaaksi, tässä tapauksessa suorakulmioksi. Maan ja Kuun yhdistettyä vetovoimaa kuvaa tuossa kaaviossa kolmas nuoli, joka alkaa samasta pisteestä kuin nuo molemmat muutkin ja johtaa tuon pitkän ja kapean suorakulmion vastakkaiseen kärkeen. Se ei suunnaltaan kovin paljon poikkea suunnasta suoraan alaspäin, mutta hieman kuitenkin poikkeaa.

Nesteen pinta pyrkii asettumaan kohtisuoraan painovoiman suuntaa vastaan, eli tässä tapauksessa tuota Maan ja Kuun vetovoimien yhdistettyä voimaa vastaan. Silloin sen pinta on astian toisella reunalla hieman korkeammalla kuin toisella (mikäli käsite korkeammalla määritellään pelkästään Maan vetovoiman perusteella).
Ja se korkeusero on yhtä suuri kuin astian leveys kerrottuna tuolla suhdeluvulla 1/80 * 1/60 * 1/60 = 1/288000, tai siis astian leveys jaettuna 288000:lla. Jos kahvikupin leveys on vaikkapa 5 cm, niin vuoroveden korkeuseroksi kupissa saadaan vain noin kuudesosa mikrometriä. Tämä selittääkin, miksi sitä ei huomata. Ja järvissäkin se on kovin vähäpätöinen ja peittyy sään ja ilmanpaineen vaihteluista johtuvien korkeusvaihtelujen alle. Mutta Atlantissa, joka on noin 6000 kilometrin levyinen, siitä tulee näin laskettuna jo hieman yli 20 metriä.
Niin korkea ei vuoroveden vaihtelu kuitenkaan todellisuudessa ole kuin harvoissa paikoissa. Tämä johtunee osittain maanpinnan kaarevuudesta ja siitäkin, ettei vesi ehdi muutamassa tunnissa siirtyä valtameren toiselta puolelta toiselle.