auttakaa en tiedä mistä etsiä.. montako kummia lapsella saa olla
montako kummia saa olla
tuleva isä
81070
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vähintään kaksi, mutta ylärajaa ei ole. 6 on vielä kohtalaisen yleinen määrä. En tiedä, kuinka monta nimeä siihen nimenanto kaavakkeeseen mahtuu, mutta voi kai siihen tarjota liitteeksi listaa, jossa on kummien nimet ja syntymäajat, jos ei kaikki nimet mahdu siihen kaavakkeeseen.
Mahtuisikohan siihen kaavakeeseen 5. En ole aivan varma, mutta jotain niillä main. Tarkoitan että siinä on viisi riviä kirjoittaa. Pariskunnat, joilla on sama nimi ja mahdollisesti jopa sama seurakunta, voi tietysti kirjoittaa samalle riville.
Syntymäaikoja ei tarvitse tietää eikä kysellä.
Koko nimi mielellään tai nyt ainakin etu- ja sukunimi sekä seurakunta, minkä jäsen hän tällä hetkellä on. Tietysti on tarkistettava, että hän ko. hetkellä vielä kuuluu kirkkoon ja myös, että hänet on konfirmoitu. Syntymäajoilla ei ainakaan nyt käytössä olevissa lomakkeissa ole mitään tilaa eikä ajatuksellisestikaan mitään väliä. Seurakuntalaiset ovat konfirmaation jälkeen tasavertaisia. Ihmisen tunnistus kummina siis perustuu koko nimeen ja seurakuntaan, toistaiseksi.
Muistin väärin tuon syntymäaikajutun. On tullut viimeisen nimenantokaavakkeen jälkeen täyteltyä yhtä jos toistakin kaavaketta, ja johonkin on pitänyt kirjoittaa nimiä ja syntymäaikoja, joten tuli siitä tuollainen kömmähdys ensimmäiseen vastaukseeni.
Lapsella voi olla niin monta kummia kuin tunnette hyvältä.
"Lomakkeelle mahtumisesta", mikä EI ole mikään raja:
Jos kyse on ns. normaalitapauksesta, eli että kastetoimitus tehdään vastasyntyneelle vauvalle, siis väestörekisteriin kuulumattomalle, olette saaneet Kelalta lapun otsikolla "Lapsen tietojen ilmoittaminen". Siinä lomakkeella on turhan vähän, vain kolme riviä. Siihen mahtuu helpoimmin siis kolme henkilöä tai kolme pariskuntaa eli kuusi ihmistä.
Väestörekisteriin jo kuuluvan ihmisen kasteessa tarvittava lomake on erilainen, siihen mahtuu helposti enempi kummeja.
Ei ole suurikaan työ papille liittää kasteilmoitukseen erillistä liitettä kummeista.
Teen itse niin aina kun kummeja on enemmän kuin kolme tai pariskuntina yhteensä kuusi eikä ole koskaan tullut jatkossa mitään ongelmaa. Lomakehan jää kirkkoherranvirastoon.
PALJON TÄRKEÄMPI asia kummien määrässä on se, mitä itse kokee tärkeäksi asiaksi kummin tehtävässä eli millä perusteilla kummeja valitaan.
Kyllä esimerkiksi kymmenen ylittävä kummimäärä saisi minut kastekeskustelussa (toimitusta edeltävä kotikäynti) keskustelemaan syvällisemmin kummiudesta ja siitä, mitä odotuksia perheellä on. Kummiksi ei pyydetä ketä tahansa ja jos kummeja on valtava määrä, minun mielestäni ajatus kummiudesta häviää. Valtava nyt olkoon tässä sitten se yli kymmenen, mitä ei kyllä ole vielä eteeni tullutkaan. Mutta ylärajaa ei ole enkä usko, että kastepapilla on oikeuttakaan asettaa ylärajaa.
Itse pitäisin kiinni siitä ajatuksesta, että kummiksi ei pidä valita ihmistä, joka ei a) todella itse tahdo tulla kummiksi (olen nähnyt tilanteita, joissa vielä kastetilaisuuden aluksi väkisin pakotetaan lisäkummeja...) tai b) kykene olemaan myös kristillisessä kasvatuksessa lapsen ja perheen tukena.
Kirkkoon kuulumattomat voivat haluta tulla kummeiksi, mikä on ymmärrettävää, mutta melkoinen käsiteparadoksi. Jotkut todella tulevat esittäytymään sanoen "Hei minä olen NN, se kirkkoon kuulumaton kummi".
Kummius on luottamustoimi, joka on kokenut inflaation. Kirkkoon kuulumaton ei voi olla kirkon silmissä kummi, mutta oman perheen ja suvun kesken tällainen kummius on yleistä. Ei siihen pidäkään puuttua. En siis inflaatiolla tarkoita sitä, etteivätkö nämä ihmiset ole varmasti ihan yhtä hyviä ihmisiä kuin muutkin tai ihan yhtä hyvänä tukena perheelle kuin muutkin.
Kummi on kristillinen käsite ja kristinuskon tähän kulttuuriin tuoma ajatus. Sen vuoksi ihmettelen ihmisiä, jotka tahtovat kirkon ulkopuolella pysyä ja yhä olla kummeja. Kummiudessa ydinkysymys on kuitenkin kristillisessä ajattelussa se, kuka on tämän kasteen takuuhenkilö, kasteelle tuoja, kristillisen elämän elämänmittainen tuki, jopa esikuva. Siihen ei ole kaikista eikä tarvikaan olla.
Jos koskaan itse saan lapsia, vaikeampi kysymys on juuri se, mistä löydän kaksi sellaista kummia, joiden voin luottaa olevan myös kristillisen kasvatuksen niin kuin myös ajan ja rakkauden antajina lapselle.
uskon että valtaosa kirkosta eronneista ei tahdo olla kirkon ulkopuolelle he vaan eivät halua maksaa veroo väitän että jos kirkko luopuisi verotuksesta niin kirkosta eroaminen käytännössä loppuisi
Aika ahneiksi yleistät meidät kirkosta eronneet...
Mua viis kiinnostaa, mitä kirkon jäsenyys maksaa. Erosin kirkosta, koska olen muutamassa keskeisessä kysymyksessä eri linjoilla kuin ev.lut. kirkko. En myöskään usko jumalaan (ainakaan siinä perinteisessä raamatullisessa mielessä). Tiedän myös varmasti, että en ole ainut, jolle ero kirkosta oli pitkällisen harkinnan tulos.
Itse asiassa en ole koskaan kuullut kenenkään, paitsi leikillään, puhuvan kirkollisverosta mahdollisen eron syynä. Näitäkin ihmisiä luultavasti on, mutta ihan varmasti he ovat vähemmistö.
ylärajaa. Mutta vähintään kaksi täytyy olla.