Olen yrittänyt unohtaa, mutta en nähtävästi siihen pysty muulla tavalla, kuin lähtemällä pois. Sinäkin olet selkeästi yrittänyt unohtaa, pystymättä siihen(jos oikein ymmärrän)? Haluan kunnioittaa toisten suhteita. Enkä tiedä sopisimmeko lopulta yhteen, vaikka niin haluan uskoa ja moni ulottuvuus sinussa kiehtoo ja miellyttää. Monen tutun mielestä sinkkuihmisenä varatun "yrittäminen" ei ole väärin, mutta omassa päässäni on. Toki voi olla ystävällinen ja mukava kaikesta huolimatta ja jos tilanne on kehittyäkseen, niin kai tapahtuu hyvästä syystä. Mutta itse olen aina mennyt sillä mentaliteetilla että varatut ovat suhteessa syystä ja onnellisia.
Tiedän että olet varattu
Kgjflllllfkk
151106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Oikein tulkitset, en ole pystynyt unohtamaan sinua, vaikkei mitään ole edes tapahtunut välillämme, katseita ehkä lukuunottamatta. En enää tiedä sinun tunteistasikaan, vaikutat kovin etäiseltä, mutta se voi johtua myös samasta syystä kuin itselläni eli varot niiden näyttämistä. En kyllä pidä tästä tilanteesta välillämme, meidän pitäisi kyllä pystyä tästä puhumaan, mutta en tiedä pystynkö siihen. Se on kuitenkin nähdäkseni ainoa keino sopia, miten tästä eteenpäin, ettei kummallakaan olisi vaikeaa olla toistensa seurassa. Yritettäisiinkö?
Sillai kai... Itse ihastuin aika tömäyksellä sinkkumieheen. Olen itse varattu (nyt eroamasssa). Tiedän kokemuksesta, että varattukin ihminen ihastuu, mutta ei ole halua tehdä asian eteen yhtään mitään jos kaikki on omassa suhteessa hyvin. Se menee ohi. Nyt kuitenkin kerroin tunteistani ja sain puoli kylmää vettä sangollisen niskaan. Tämä kuitenkin herätti minut oman avioliittoni osalta ja nyt eroan. Olen tämän ihastukseni kanssa välillä tekemisissä ja en saa häntä mielestäni millään hel...tillä. En voi kuitenkaan naisena, kuin toivoa että hän tuntisi jossain periaatteittensa viidakossa noin, kuin sinä. Tulisi ja ottaisi. Puhuisi suunsa puhtaaksi tunteistaan. Sanotaan, että uusi ihastus on laastari. Itse en usko tuohon. Hän on saanut niin voimakkaat tunteet sisääni, että ei kukaan koskaan!!!!! Ole rohkea ja kerro tuolle naiselle/miehelle tunteistasi. Hän osaa kyllä päättää mitä niillä tekee. On jo aikuinen.
Hieno periaate aapeellä.Ymmärrän ja arvostan ajatuksiasi.Parisuhteessa olevana tunnistan omia välittämisen ja kiintymyksen tunteitani erääseen tärkeään ihmiseen.Itse ajattelen,että pettäminen ja kumppanin hylkääminen sillä tavalla on väärin.Olen vain yrittänyt tulla toimeen näiden omien "kiellettyjen tunteiden" kanssa.
Sitä tärkeää ihmistä minä en unohda koskaan.Hän on ainutlaahtuinen mies.Hän osasi koskettaa sisintäni kauniisti.Hänessä on jotain niin oikeaa.
ainutlaatuinen
Periaatteellinen ajatus, mutta estää oman onnesi... ehkäpä näin. Mieti vielä vain yksi elämä ❤
Joo...o.
Onko naiselle vai miehelle?
Mä olen sulle kertonut mies, että aina vaan ilmestyt mieleeni (eli jos minulle olisi, olet ymmärtänyt oikein) jostain ja joka päivä.
JOS aloitus olisi minulle.....
Lähtemällä pois mistä??
En voi sanoa yrittäneeni unohtaa, mistäpä olet moista päätellyt?
En kyllä koe olevani moraaliton tms., kun minulla on näitä tunteita sinua kohtaan, koska ajattelen, että tärkeintä on kuitenkin olla rehellinen itselleen ja omille tunteilleen. Jos tähän ikään mennessä sinä olet ainoa, joka on aiheuttanut minulle näitä tuntemuksia, niin en todellakaan koe olevani jotenkin moraaliton, vaan oikeastaan päinvastoin! Eikö minullakin olisi oikeus olla niin onnellinen kuin ylipäätään on mahdollista todellisuus huomioiden?
Mitä tuohon todellisuuteen tulee, niin enhän minäkään tiedä satavarmaksi, sopisimmeko sitten kuitenkaan loppujen lopuksi yhteen, mutta olisihan se kiva tutustua ainakin hieman paremmin jutustelemalla tai vaikka ilman sanojakin. Pahintahan on tämä epävarmuus!
Oletko minkä ikäinen noin, kun puhut että tähän ikään mennessä? Tottakai oma onnesi on elämässäsi pääsijalla. On sitten vain eri asia miten sitä lähtee toteuttamaan. Jos minä olisin nykyisesi, niin haluaisin vain tietää mitä ajattelet, sillä silloin toinenkin voi etsiä parempaa. Kyllä minäkin tunnen niin, etteu kukaan ole tehnyt tällaista vaikutusta aikaisemmin. Ja siksi onkin vaikea unohtaa. Tämä tilanne vain hajottaa todella paljon ja olo on kuin elävä kuollut.
Olen kai vielä keski-ikäisten joukkoon kuuluva, ja paaaaljooon häntä vanhempi.
Kuvailit osuvasti tuon "olo on kuin elävä kuollut." On todella vaikeaa välillä olla läsnä tässä ja nyt arjessa, kun ajatukset harhailee ties missä..
Toivon todella, ettet lähde tämän takia tai ainakaan puhumatta kanssani. Jos siihen edes pystyisit, niin välitätkö tarpeeksi? Ja uskotko pääseväsi näistä tunteista eroon jättämällä ne taaksesi? Siihen voi mennä ainakin paljon aikaa, helpompaa olisi tutustua toisiimme, sitä kautta voisi tilanne ratketa itsestään - suuntaan tai toiseen. En ole itsekään helpossa tilanteessa, eikä tällaista ole tapahtunut aiemmin. Yritän kuitenkin ajatella avoimesti, vaikka tiedän nämä tunteet kielletyiksi. Kuten joku tuolla sanoi, niin täällä eletään vain kerran.
ystävällinen ja mukava ..
Sinä kuulut elämääni
Jos ei kukaan muu ole tehnyt tuollaista vaikutusta aiemmin, niin sitä suuremmalla syyllä sinun täytyisi selvittää hänen tunteensa. Muuten jäät miettimään sitä loppuiäksesi. Kyllä sinun on varmaan helpompi kertoa ensin tunteistasi kuin hänen. Varatulla on enemmän hävittävää, jos tunteennsa osoittautuu yksipuoliseksi. Eikä kaikki suhteessa olevat ole onnellisia, sitä et voi mistään muualta tietää, kuin tutustumalla häneen. Toivon, että saat tämän selvitettyä.
Ihmiset odottaa niin paljon elämältään onnellisuutta. Ei kukaan ole aina onnellinen ja hyvää elämää voi elää vaikka ei olisikaan erikoisia onnen tuntemuksia. Kyllä niitäkin välillä tulee varmasti jokaiselle, onnistumista ja elämän iloa. Silloinkin kun väitetään että suhde vaan on niin huono, ei se yleensä ihan mätä ole. Jokaisessa on myös hyviä puolia joita voi vahvistaa ja itsessäkin on myös huonoja puolia jotka voi jättää varjoon armollisuudella. Ei toinen ihminen ole kenenkään onnen tae.
Ihastumiset ja lämpimät suhteet sotketaan usein rakkauteen, ne voi mennä ohi ajan kanssa kun toisen oppii syvemmin tuntemaan. Ihastuttavat piirteet toisessa voi jäädä lopulta varjoon kun pahat päivät tulee ja vaikeudet jyrää päälle. Onnellisuutta on turha etsiä, etsiessä se pakenee mutta tulee vastaan kun itse on elämänsä kanssa sinut.