Volvon huoltohinnat

S60, -07, 260 tkm.
Iskunvaimentimien vaihto eteen 260 €, suhteettomin hinta jousen alle tuleva kumilärpykkä 48 € Volvo liikkeestä.
Nokkahihnan ja suodattimien vaihto, osat 240€, työ 160€.

Öljyn vaihto 60€

Halpaa, halpaa

Valohoitoa on annettu tuohon hintaan?

Katsoppa kun Volvo ei olekaan mikään kansanauto, kuten Mersu. Volvo on tyylitietoisten ja varakkaiden autovalinta. Uudet V60-V90 mallit pesee ajettavuuden puolesta laatikkomersut mennen tullen.

Huoltohinnat korkeat? So what? Yksi 1000 sinne tai tänne. Kyllä minä ainakin voisin sen turhempaankin laittaa, kuin Volvoni 30 tkm huoltoon.

Mikä suomessa ilmaista olisi.

Anonyymi kirjoitti:

Katsoppa kun Volvo ei olekaan mikään kansanauto, kuten Mersu. Volvo on tyylitietoisten ja varakkaiden autovalinta. Uudet V60-V90 mallit pesee ajettavuuden puolesta laatikkomersut mennen tullen.

Huoltohinnat korkeat? So what? Yksi 1000 sinne tai tänne. Kyllä minä ainakin voisin sen turhempaankin laittaa, kuin Volvoni 30 tkm huoltoon.

Mikä suomessa ilmaista olisi.

Lue lisää

Hyvin sanottu.

Anonyymi kirjoitti:

Katsoppa kun Volvo ei olekaan mikään kansanauto, kuten Mersu. Volvo on tyylitietoisten ja varakkaiden autovalinta. Uudet V60-V90 mallit pesee ajettavuuden puolesta laatikkomersut mennen tullen.

Huoltohinnat korkeat? So what? Yksi 1000 sinne tai tänne. Kyllä minä ainakin voisin sen turhempaankin laittaa, kuin Volvoni 30 tkm huoltoon.

Mikä suomessa ilmaista olisi.

Lue lisää

Pointti ei olekaan lisähinnassa, vaan mitä sillä saa. Volvon tapauksessa turha työtä, jota paremmin suunniteltuun autoon ei tarvitse tehdä lainkaan.

Meillä V70-15 D4 awd (2.4), sekä V60 -13 D2, ei valittamista. Huoltovälinä pidetty 20tkm, hinnat 200-600€ välillä, molemmat automaatteja ja öljyt vaihdetaan niihin 60tkm välein. Pirkanmaalla muitakin kuin sininen, esim. VMS Racing ja Multikaara.

Minä en usko tuohon, että Volvon määräaikaishuollot olisivat puolet kalliimpia, kuin Mersun vastaavat, kuiteista kopiot, missä näkyvät tehdyt työt ja hinnat. Saat nimesi kyllä näkymättömiin.

Sellaiset kuitit, että molemmissa on sama huolto, eikä niin, että Volvossa iso huolto ja Mersussa välihuolto.

Jos tuollaista skeidaa levittelee täällä, pitää olla miestä heittää faktat pöydälle.
Puhuahan voidaan mitä sylki suuhun tuo.

Anonyymi kirjoitti:

Minä en usko tuohon, että Volvon määräaikaishuollot olisivat puolet kalliimpia, kuin Mersun vastaavat, kuiteista kopiot, missä näkyvät tehdyt työt ja hinnat. Saat nimesi kyllä näkymättömiin.

Sellaiset kuitit, että molemmissa on sama huolto, eikä niin, että Volvossa iso huolto ja Mersussa välihuolto.

Jos tuollaista skeidaa levittelee täällä, pitää olla miestä heittää faktat pöydälle.
Puhuahan voidaan mitä sylki suuhun tuo.

Lue lisää

En ala sinun vuoksesi maskaamaan kuiteista rekisteritunnuksia, korinumeroita ja omistajan nimiä pois, ja koska huoltohistoria on osa auton identiteettiä, se on tietenkin jo seuraavalla käyttäjälle siirtyneiden osalta mennyt auton mukana. Puhun silti omien todellisten havaintojeni pohjalta. On oma asiasi uskotko näitä kummankin merkin tuntevan omistajan havaintoja vai et.

En edes väitä tehneeni kattavaa vertailua eri mallien välillä, vaan puhun perheessäni yli 30 vuoden ajalla käytössä olleiden 8 Volvon ja 4 Mersun kokemuksella. Tällä kokemuksella pidän ylempänä mainittuja 1600 € ja 2000 € huoltolaskuja täysin todellisina. Olen itse välttynyt Volvon lähes 2000 € määräaikaishuollolta vain puhaltamalla pelin poikki 1500 € kohdalla ja noutamalla jarrulevyt, palat ja käsijarrukengät tarvikeliikkeestä ja vaihtamalla ne itse. Vertailuni ei ole aivan tasapuolinen, koska kaikki uutena ostamamme autot ovat olleet Volvoja, toisaalta käytettynä hankitut Mersumme ovat (olleet) joko Daimler-Benzin tai Daimler AG:n valmistamia. Kadotetun vuosikymmenen Väyrysiä ja muita Daimler-Chrysler romuja ei ole meillä nähty. Jos olisi, mieli saattaisi olla erilainen?

Oman kokemukseni mukaan takaveto-Volvot olivat auton hintaan nähden kohtuuhintaisia huollettavia. Tämä pätee jopa niin, että mielestäni osa näiden vanhojen Volvojen kestävyyslegendaa ei ole pelkkää kestävyyttä, vaan osin myös edullista ja helppoa ylläpitoa halvoilla osilla. Takaveto-Volvon tuotekehitys ei lakannut edes valmistuslinjan pysähtymiseen, vaan seuraavien mallien parannuksia tuotiin muutossarjoilla myös vanhojen hyväksi. Siksi omaankin takaveto-Volvooni on vuosien varrella vaihdettu osia sen seuraajamallista ja viimeisimmät Volvon korvaavat osat takavetoiseeni tulevat S60:n osalaarista.

Tämä pitkäaikaisen omistajan kannalta viehättävä perinne katosi hyvin pian etuvetomallien myötä. Volvot alettiin optimoida entistä suurempina osakokonaisuuksina koottavaksi tuotannon ehdoilla, mikä näkyy lisätyönä huollossa. Volvon merkkihuolto maksaa enemmän, koska tekemistä on enemmän.

Olet oikeassa, että pitää verrata vastaavia huoltoja, joten otetaan iso huolto. Volvon perushuoltoon lisätään automaatin öljynvaihto ja jakopään ja vesipumpun huolto. Perushuollon lähtökohtana voi olla molemmilla sama suunnilleen 500 €, johon Mersu lisää tomaatin öljyn ja suodattimen vaihdon. Lopputulos yli 800 € Veholla. Suurin koskaan maksamani Mersun määräaikaishuolto on tuota luokkaa. Kerran perushuoltokin nousi samaan, kun vaihdettiin puskurillinen parkkitutkan antureita. Volvon perushuoltoon lisätään tomaatin öljynvaihdon lisäksi myös yli 500 € jakopääremontti, jota Mersuun ei tehdä ollenkaan. En valita remmijakopäästä, koska Takaveto-Volvon hihnan (10 €) ja kiristimen (35 €) vaihdossa eniten kestää osien nouto kotikaupungin varaosaliikkeestä. Mutta väärin päin ja H****TIN ahtaasti asennettu etuvetokoneen remmin vaihto onkin isompi operaatio. Vesipumppu lisää tuotanto-optimoidun etuvetoisen huoltolaskua. Takavetoiseen Volvoon ja Mersuun senkin joutuu vaihtamaan satojen tuhansien kilometrien jälkeen, jolloin työ on helppoa ja osat halpoja.

Nyky-Mersunkaan jakopää ei ole ikuinen. Siksi mittautin mielenrauhan vuoksi ketjun venymän 200.000 km huollossa lisätyönä. Sallitusta maksimista oli tuolle matkalle käytetty noin 25%.

Sama peli jatkuu läpi koko auton. Pisimpään meillä kolinoitta kestänyt Volvo jäi selvästi heikoimman tuloksen saavuttaneen Mersun alustan kestävyydestä. Volvon takajousituksen tason säätö tehdään Nivomaticilla, jonka hajotessa on pakko vaihtaa iskarit yli tonnin pari. Mersun ilmajousi korvataan Arnottin yli 200 € maksavalla uudella jousipalkeella PER PUOLI tarpeen mukaan.

Etuveto-Volvo kolistelee väärin päin asennetun moottorinsa ala- ja yläpuolisen heilahdustuen vaihtokuntoon 100.000 km välein. Ennen sai sentään ostaa pelkän puslan, nyt myydään nelinkertaisella hinnalla koko metallinen moottorinkannake. Normaalisti suunnitellussa autossa ei koko himmeleitä tarvita lainkaan. Yli 30-vuotiaassa takaveto-Volvossani moottorin kannakkeet ovat yhä alkuperäiset.

Kyse ei ole uuden ja vanhan eroista. Parkkitutkan antureita menee joskus molemmista ja anturin hinta on suunnilleen tasoissa. Volvon anturin vaihto alkaa anturin maalaamisella (€€€) ja jatkuu puskurin poistolla (€€€) jonka jälkeen vaihtotyö on melko tasan 10-kertainen Vehon vastaavasta työstä laskuttamaan.

Etuveto-Volvon huolto on kallista, koska se ihan tahallaan suunniteltiin sellaiseksi. Siksi minun osalta tuotannon optimointi on saavuttanut huippunsa, eikä minun Volvoani tarvitse enää tehdä lainkaan.

Lattiat noista takatuuppari-Volvoista happanee, niin kuskin kuin vänkärin. Niitä kun pajottaa merkkiliikkeessä, niin jo alkaa hinta nousta.

Anonyymi kirjoitti:

Lattiat noista takatuuppari-Volvoista happanee, niin kuskin kuin vänkärin. Niitä kun pajottaa merkkiliikkeessä, niin jo alkaa hinta nousta.

Totta. Omani MIGasin itse, joten kustannuksina neliö peltiä ja hitsaustarvikkeet. Etulattian alla oleva poikittaispalkki on seurattava kohta, ettei pääse yllättämään (kuten minulle kävi).

Anonyymi kirjoitti:

Lattiat noista takatuuppari-Volvoista happanee, niin kuskin kuin vänkärin. Niitä kun pajottaa merkkiliikkeessä, niin jo alkaa hinta nousta.

Aivan turha puhua jostain takatuuppari-Volvon kuluista, kun osa kohteista pajotetaan itse.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan turha puhua jostain takatuuppari-Volvon kuluista, kun osa kohteista pajotetaan itse.

Minä vertaan takaveto-Volvon huoltoa sekä liikkeessä että itse tehtynä etuvetoisen huoltoon liikkeessä ja itse tehtynä.

Vanhassa oli enemmän huoltokohteita, mutta ne olivat helppoja ja osat halpoja. Etuvetoinen pysyy paremmin nipussa, mutta kun tallilla tai korjaamolla alkaa tapahtua, tahtoo hommaa olla enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Minä en usko tuohon, että Volvon määräaikaishuollot olisivat puolet kalliimpia, kuin Mersun vastaavat, kuiteista kopiot, missä näkyvät tehdyt työt ja hinnat. Saat nimesi kyllä näkymättömiin.

Sellaiset kuitit, että molemmissa on sama huolto, eikä niin, että Volvossa iso huolto ja Mersussa välihuolto.

Jos tuollaista skeidaa levittelee täällä, pitää olla miestä heittää faktat pöydälle.
Puhuahan voidaan mitä sylki suuhun tuo.

Lue lisää

Ei tosin wettrein hinnat:ole ihan kohdalaan,onhan toki organisaatoa firmassa mikä syö huollon hintatasoa valitetavsti.En sikäli moiti hultoa,mutta omalta osaltani ei ehkä olis ollut pistää hintaa esim:pyyhhkijän sula vaihdosta?
Kun on vaki asiakas,onneksi on huoltokoheta tarjolla..
Taksit ja amma:autoilijat onat wetterille hyviä asiakaita,mutta ero tule jos on vain se tavallinen maksaja.
Eli haen tästä edestä halvemia ratkaisuja autolleni..

Tuo on vain yksi esimerkki, vastaavia tarpeettoman hankalasti tehtyjä kohtia ja yhtenä pakettina pakkomyytäviä osakokonaisuuksia on muitakin.

Nykyautojen valot ovat LEDejä, mutta silloin kun vielä polttimoita vaihdettiin, farkku-Mersun omistaja kirosi pari eri kertaa tajutessaan millaisen takaluukun sisäverhoilun purkuoperaation kilpivalon polttimon vaihto vaatii. Purkamisen jälkeen hän löysi vesitiiviistä tilasta takaoven sisältä kuivan, puhtaan ja pölyttömän lampun kannan, johon tökätä uusi polttimo (ja vaihtaa myös sen pari samalla purkamisella). V70 I luukun tiivistys ei toimi, joten vesi valuu kilpivalokannakkeen läpi hapertaen sen vähitellen lamppua vaihtaessa käsiin hajoavaan kuntoon. Vaatimattomasta polttimon vaihdosta alkaneen operaation varaosana myydään takaluukun kahva valoineen. S80 pistää vielä paremmaksi, kun sähkölukon mikrokytkin on integroitu samaan kahvaan. Kahden euron mikrokytkimen hajotessa varaosana myydään tietenkin harmaaksi pohjamaalattu luukun kahva noin satakertaisella hinnalla. Siihen sitten korin värinen maali ja lakka päälle, ja eikun asentamaan uutta mikrokytkintä maalin kuivuttua. Ja sitten se onneton mikrokytkin ei edes avaa takaluukkua etänä, joten koko konstailusta ei ole edes käyttäjälle mitään hyötyä. Kun kerran käsi tarvitaan kahvalla, pelkkä mekaaninen lukitus vanhan Volvon tapaan riittäisi.

Valoista puheen ollen, kuinkahan monen takaveto-Volvon tai tämän vuosikymmenen C- tai E-sarjalaisen ajovalopolttimot ehtisi vaihtaa samassa ajassa kuin S60/V70 2000 - 2006 ajovalopolttimot? Ai että uudessa on LEDit vai? No yritäs saada niihin LEDeihin sama kaukovalon kantama kuin vanhemmassa xenonvaloisessa ( H7 apukaukovalo) Volvossa? Uuden Mersun Ultra High Beam LEDien tasolle yltäminen vaatii jo vetäjän kattovalopatterin lisävaloiksi.

Tyyli ja tuotannon optimointi menivät etuveto-Volvoissa käytännöllisyyden edelle.

W212 kirjoitti:

Tuo on vain yksi esimerkki, vastaavia tarpeettoman hankalasti tehtyjä kohtia ja yhtenä pakettina pakkomyytäviä osakokonaisuuksia on muitakin.

Nykyautojen valot ovat LEDejä, mutta silloin kun vielä polttimoita vaihdettiin, farkku-Mersun omistaja kirosi pari eri kertaa tajutessaan millaisen takaluukun sisäverhoilun purkuoperaation kilpivalon polttimon vaihto vaatii. Purkamisen jälkeen hän löysi vesitiiviistä tilasta takaoven sisältä kuivan, puhtaan ja pölyttömän lampun kannan, johon tökätä uusi polttimo (ja vaihtaa myös sen pari samalla purkamisella). V70 I luukun tiivistys ei toimi, joten vesi valuu kilpivalokannakkeen läpi hapertaen sen vähitellen lamppua vaihtaessa käsiin hajoavaan kuntoon. Vaatimattomasta polttimon vaihdosta alkaneen operaation varaosana myydään takaluukun kahva valoineen. S80 pistää vielä paremmaksi, kun sähkölukon mikrokytkin on integroitu samaan kahvaan. Kahden euron mikrokytkimen hajotessa varaosana myydään tietenkin harmaaksi pohjamaalattu luukun kahva noin satakertaisella hinnalla. Siihen sitten korin värinen maali ja lakka päälle, ja eikun asentamaan uutta mikrokytkintä maalin kuivuttua. Ja sitten se onneton mikrokytkin ei edes avaa takaluukkua etänä, joten koko konstailusta ei ole edes käyttäjälle mitään hyötyä. Kun kerran käsi tarvitaan kahvalla, pelkkä mekaaninen lukitus vanhan Volvon tapaan riittäisi.

Valoista puheen ollen, kuinkahan monen takaveto-Volvon tai tämän vuosikymmenen C- tai E-sarjalaisen ajovalopolttimot ehtisi vaihtaa samassa ajassa kuin S60/V70 2000 - 2006 ajovalopolttimot? Ai että uudessa on LEDit vai? No yritäs saada niihin LEDeihin sama kaukovalon kantama kuin vanhemmassa xenonvaloisessa ( H7 apukaukovalo) Volvossa? Uuden Mersun Ultra High Beam LEDien tasolle yltäminen vaatii jo vetäjän kattovalopatterin lisävaloiksi.

Tyyli ja tuotannon optimointi menivät etuveto-Volvoissa käytännöllisyyden edelle.

Lue lisää

Volvo Essential-huolto kuusivuotiaasta eteenpäin noin 170€ ja jakohihnan vaihto tämän yhteydessä lisätyönä noin 400, ei paha. Vesipumppua turha vaihtaa kuin joka toisella hihnan vaihdolla etenkin jos hihnan vaihto tulee eteen vuosien eikä kilsojen johdosta.
Ja noita xenoneita kirosin ekaa vaihtaessa kyllä itsekin, toka onnistui jo puoleen tuntiin. Ei tosin onnistu isokätiseltä. Rupeaa olemaan enenevästi monella merkillä samaa vaivaa.

Hyvä sinulle, että olet päässyt noin vähällä, mutta se ei tee isompia huoltolaskuja mutuiluksi.

Siitä huolimatta perushuollon lisäksi automaatin öljynvaihdon ja jakopään vesipumpun sisältävää huoltoa ei saa merkkihuollossa alle tonnin. Puolitoista on pikemminkin hyvä viitearvo.

Maksatko sinä erotuksen, kun seuraavan kerran Volvon merkkihuollossa ollaan rutiinihuollosta ilman lisätöitä perimässä yli 800 €?

W212 kirjoitti:

Hyvä sinulle, että olet päässyt noin vähällä, mutta se ei tee isompia huoltolaskuja mutuiluksi.

Siitä huolimatta perushuollon lisäksi automaatin öljynvaihdon ja jakopään vesipumpun sisältävää huoltoa ei saa merkkihuollossa alle tonnin. Puolitoista on pikemminkin hyvä viitearvo.

Maksatko sinä erotuksen, kun seuraavan kerran Volvon merkkihuollossa ollaan rutiinihuollosta ilman lisätöitä perimässä yli 800 €?

Lue lisää

Eiköhän sinun olisi syytä siirtyä sellaisiin (huokeampiin) automerkkeihin, joita sinun on varaa ylläpitää. Ei tarvitse varakkailta Volvomiehiltä olla rahaa ruinaamassa.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän sinun olisi syytä siirtyä sellaisiin (huokeampiin) automerkkeihin, joita sinun on varaa ylläpitää. Ei tarvitse varakkailta Volvomiehiltä olla rahaa ruinaamassa.

Niinhän minä jo 10 vuotta sitten teinkin, kuten nimimerkistäkin näkee.

Enkä ole rahaa kerjäämässä, vaan keskustelemassa autojen ominaisuuksista.

W212 kirjoitti:

Niinhän minä jo 10 vuotta sitten teinkin, kuten nimimerkistäkin näkee.

Enkä ole rahaa kerjäämässä, vaan keskustelemassa autojen ominaisuuksista.

No joo. Noita valmistettiin 2009-2016 aikavälillä. Tietysti jos autosi ovat 2009 alkuajoilta, niin ilmaisiahan ne jo ovatkin.

Anonyymi kirjoitti:

No joo. Noita valmistettiin 2009-2016 aikavälillä. Tietysti jos autosi ovat 2009 alkuajoilta, niin ilmaisiahan ne jo ovatkin.

Olet aivan oikeassa. Omani ei ole mallisarjansa alkupäästä, mutta eipä ole ensimmäinen Mersunikaan, koska petyin uuden ajan Volvoihin heti ensimmäisen V70:n jälkeen.

Ostan autoni sillä periaattella, että tosi Volvomies ei hyvää autoaan vaihda pelkästään kauppaan saapuneen eri näköisen mallin vuoksi. Autot lähtevät meiltä sen verran rankasti kilometrivammaisina, että vaihtoarvo on joka tapauksessa olematon. Ennen ostin uuden Volvon suunnilleen 10 vuoden välein, mutta nykyisin uudehkona käytettynä ostettava Mersu pudottaa käyttökustannuksia suunnilleen jokaisella rahastuspisteellä.

Edelliseen Mersuuni vaihtaessani löytyi muuten vielä yksi ero etuveto-Volvoon. Nimittäin 240, 740 ja 940 aikanaan uusinakin autoina olivat kolaritilastojen mukaan keskimääräistä harvemmin kolaripaikalla, ja etenkin kolarin aiheuttajina ne ovat aina olleet odotusarvoaan harvemmin, mikä näkyi vakuutusmaksuissa mukavasti. Etuvetoiset Volvot ovat joko kalliimpia korjata (kuten jo todettiin), huonompia ajaa tai huonompien kuskien käsissä, koska kolaritilastoja kuvastavat vakuutusmaksut nousivat selvästi takavetoisia edeltäjiään suuremmiksi. Sen sijaan ainoan koskaan omistamani etuvetoisen, eli hitaan ja halvan V70:n kalliimpaan, uudempaan ja nopeampaan farkku-Mersuun vaihtaessani myös vakuutusmaksu putosi kivasti. Nykyinen E valitettavasti palaa takaisin väärään suuntaan. Kolaritilastosijoitus on kohtuullisen siisti yhdelle eniten kilometrejä keräävälle autolle, mutta tyypillisesti vakuutusyhtiöille myytävien pientenkin kolarien korjauksessa tarvittavat osat kuten valot edessä ja takana ovat kalliita ja kevytmetallirakenteita ei paljon oiota, vaan tarvittaessa vaihdetaan osat uusiin. Siksi jo pieni kolhu tulee hintoihinsa, mikä näkyy valitettavasti myös vakuutusmaksuissa.

Preemiota tai statusarvoa en osaa nähdä neliovisessa nelosdieselissä olipa nokalla millainen vesihana tahansa? Mutta se on vähän kuin Volvo 940 nykyajan tekniikalla tehtynä, eli tilava, käytännöllinen ja helppo ylläpitää, jos vain pää kestää vanhanaikaisen pappamallin ulkonäön. Merkittävimpänä erona vanhaan Volvoon tulee mieleen suunnilleen puolta pienempi kulutus.

Huomaan toki olevani vähemmistössä. Volvon menestystä katsoessa näkee selvästi, että minunlaiseni vanhat jäärät kannattikin lempata ajamaan korvikeautoilla. Peter Horburyn vuosituhannen vaihteessa aloittama Volvon tietoinen muutos "from boxy to sexy" on selvästi kannattanut kaupallisesti. Mutta käyttäjän kannalta se ei ole tullut ilmaiseksi, koska joitain Volvon perinteisiä vahvuuksia kuten tilat ja (aikalaistensa joukossa) yksinkertaiset rakenteet on uhrattu tälle muutokselle.

Onko sinusta todella Skoda paras verrokki turvallisuudelle, ketteryydelle, käytännöllisyydelle, jota Volvolta on totuttu odottamaan?

Minusta kommenttisi on Volvon kannalta halventava ja asiaton. En näe Volvoa Skodan vaihtoehtona, ja siksi olenkin verrannut sitä mieluummin Mersuun. Minusta Skodan isoimmat mallit vertautuvat paremmin Saabiin, pilaavathan ne ison sedanin tilat perinteisella saabismilla, eli yhdistämällä sedanin tilat ja farkun melun hankalan suurella takaluukulla, jonka järeä saranapalkki vie muuten ison auton takapenkin päätilan. IMHO, järjetön ajatus kun Kartanoautokin on keksitty tavaran kuskaamista varten.

W212 kirjoitti:

Onko sinusta todella Skoda paras verrokki turvallisuudelle, ketteryydelle, käytännöllisyydelle, jota Volvolta on totuttu odottamaan?

Minusta kommenttisi on Volvon kannalta halventava ja asiaton. En näe Volvoa Skodan vaihtoehtona, ja siksi olenkin verrannut sitä mieluummin Mersuun. Minusta Skodan isoimmat mallit vertautuvat paremmin Saabiin, pilaavathan ne ison sedanin tilat perinteisella saabismilla, eli yhdistämällä sedanin tilat ja farkun melun hankalan suurella takaluukulla, jonka järeä saranapalkki vie muuten ison auton takapenkin päätilan. IMHO, järjetön ajatus kun Kartanoautokin on keksitty tavaran kuskaamista varten.

Lue lisää

Lueppa tarkemmin. Missä kohtaa minä väitän Skodan olevan paras verrokki mainitsemillesi ominaisuuksille? Edellinen autoni oli Skoda Superb Style Combi 2.0 TDI DSG6 190hv/400nm. Vm. 2016, jonka hankin uutena. Olen ajanut nyt paljonkin Volvo V90 D4 vm. 2019:sella. Itseasiassa Superb oli ketterämpi ja käytännöllisempi, kuin Volvo. Turvallisuudesta nyt en mene sinällään sanomaan mitään, koska siitä ei ole kokemusta kuinka kolarissa kävisi.
Kaikki saatavilla olevat turvavarusteet Superbissa kyllä oli. Lisäksi nuo kaksi mallia ovat hyvinkin samankokoisia, parin sentin eroin joihinkin suuntiin.

Syy, miksi vaihdoin Volvoon, on se, että halusin hieman vaihtelua, koska olen ajanut parikymmentä vuotta saman konsernin autoilla, Audi, Volkkari ja Skoda, eikä yhdestäkään oikeastaan mitään huonoa sanottavaa.

Sanonpa nyt vielä tämänkin, että todella hyvä auto tämä Volvokin on, painotukset ovat saksalaisissa selvästi erilaiset, Volvolla on pehmeämpi ja voisiko sanoa, kyyti on sivistyneempää. Tämä Geartronic vaihteisto pesee tuon DSG-vaihteiston mennen tullen, ei sen vuoksi, että DSG:ni ei olisi toiminut, mutta sen ominaisuutena vain on paljon nykivämpi ajo, sekä liikkeelle lähdöt ovat liian "mietteliäitä", tyyliin, pitäisiköhän jo mennä.

Nythän on tullut noita uusia V60 malleja jo jonkun verran liikenteeseen. Omasta mielestäni se on nätimmän (kompaktimman) näköinen, kuin V90, joka on hieman liian laatikkomainen. Varmasti tuossa uudessa V60 mallissa on tilaakin ainakin riittävästi, jos ei liikaa kuitenkaan silloin, jos sinulla on koko ajan 5 matkustajaa ja mökillinen tavaraa mukana.

Anonyymi kirjoitti:

Lueppa tarkemmin. Missä kohtaa minä väitän Skodan olevan paras verrokki mainitsemillesi ominaisuuksille? Edellinen autoni oli Skoda Superb Style Combi 2.0 TDI DSG6 190hv/400nm. Vm. 2016, jonka hankin uutena. Olen ajanut nyt paljonkin Volvo V90 D4 vm. 2019:sella. Itseasiassa Superb oli ketterämpi ja käytännöllisempi, kuin Volvo. Turvallisuudesta nyt en mene sinällään sanomaan mitään, koska siitä ei ole kokemusta kuinka kolarissa kävisi.
Kaikki saatavilla olevat turvavarusteet Superbissa kyllä oli. Lisäksi nuo kaksi mallia ovat hyvinkin samankokoisia, parin sentin eroin joihinkin suuntiin.

Syy, miksi vaihdoin Volvoon, on se, että halusin hieman vaihtelua, koska olen ajanut parikymmentä vuotta saman konsernin autoilla, Audi, Volkkari ja Skoda, eikä yhdestäkään oikeastaan mitään huonoa sanottavaa.

Sanonpa nyt vielä tämänkin, että todella hyvä auto tämä Volvokin on, painotukset ovat saksalaisissa selvästi erilaiset, Volvolla on pehmeämpi ja voisiko sanoa, kyyti on sivistyneempää. Tämä Geartronic vaihteisto pesee tuon DSG-vaihteiston mennen tullen, ei sen vuoksi, että DSG:ni ei olisi toiminut, mutta sen ominaisuutena vain on paljon nykivämpi ajo, sekä liikkeelle lähdöt ovat liian "mietteliäitä", tyyliin, pitäisiköhän jo mennä.

Nythän on tullut noita uusia V60 malleja jo jonkun verran liikenteeseen. Omasta mielestäni se on nätimmän (kompaktimman) näköinen, kuin V90, joka on hieman liian laatikkomainen. Varmasti tuossa uudessa V60 mallissa on tilaakin ainakin riittävästi, jos ei liikaa kuitenkaan silloin, jos sinulla on koko ajan 5 matkustajaa ja mökillinen tavaraa mukana.

Lue lisää

Anteeksi vain, jos käsitin väärin. Kalikka kalahti täällä, kun kehotit köyhempiä siirtymään Skodapalstalle ja arvelin sen tarkoittaneen minua?

Skodan tiloista ei olekaan valittamista, paitsi sedanin takapenkki. Tämä on tietenkin istujasta kiinni, koska pitkäkoipinen lyhytselkäinen arvostaa Skodan hyviä jalkatiloja eikä takaluukun kattoapalkki paina hänen päälakeaan. Volvo ja Mersu häviävät takajalkatilojen suhteen kumpikin Superbille.

V60 taksin takapenkillä pidin olostani, eli valittamista. Tavaratila ei vieläkään vastaa Kartanoauton perinteitä, mutta on se paljon edeltäjäänsä parempi.

Ei ole mikään ihme, että Toyotan omistamalta Aisin-Warnerilta alihankittu automaatti toimii juohevammin kuin DSG. Mikä tahansa toimii DSG:ta paremmin, eikä uusimmissa A-W vaihteistoissa enää olekaan toiminnassa valittamista, vaikka väärin päin asennetun koneen päähän ahtaaseen tilaan suunnitellun automaatin ylimääräiset väliakselit vaihteiston hyötysuhdetta heikentävätkin. Minua kyydinnyt taksari oli varsin tyytyväinen taksiajossa 6.5 kulutukseensa, mutta kertoi myös aiemmin ajaneensa VAG:lla pari litraa sen allekin nelosella alkaville lukemille. Ei tosin yhtä mukavalla autolla.

Sama havainto meilläkin on, että vaikka meillä vielä jäljellä oleva etuveto-Volvo sinun autoasi paljon vanhempi jo nyt onkin, että paremmin se on kasaan ruuvattu kuin vanhat takaveto-Volvot, joiden legendasta suuri osa on helppoa ja halpaa ylläpidettävyyttä. Etuvetoinen pattikylkinen on kestänyt niitä paremmin. Mutta sitten kun tekniikalle joutuu jotain tekemään, tulee työtä tarpeettoman paljon etuvetoisten suunnitteluvalintojen vuoksi.

Ketteryydessä vanhaa Volvoa on vaikea voittaa. Jollain pienellä ja kömpelöllä Toyota Yariksella on turha yrittääkään suuren ja ketterän 240 tai 740 alle 10 metrin kääntöympyrään.

W212 kirjoitti:

Anteeksi vain, jos käsitin väärin. Kalikka kalahti täällä, kun kehotit köyhempiä siirtymään Skodapalstalle ja arvelin sen tarkoittaneen minua?

Skodan tiloista ei olekaan valittamista, paitsi sedanin takapenkki. Tämä on tietenkin istujasta kiinni, koska pitkäkoipinen lyhytselkäinen arvostaa Skodan hyviä jalkatiloja eikä takaluukun kattoapalkki paina hänen päälakeaan. Volvo ja Mersu häviävät takajalkatilojen suhteen kumpikin Superbille.

V60 taksin takapenkillä pidin olostani, eli valittamista. Tavaratila ei vieläkään vastaa Kartanoauton perinteitä, mutta on se paljon edeltäjäänsä parempi.

Ei ole mikään ihme, että Toyotan omistamalta Aisin-Warnerilta alihankittu automaatti toimii juohevammin kuin DSG. Mikä tahansa toimii DSG:ta paremmin, eikä uusimmissa A-W vaihteistoissa enää olekaan toiminnassa valittamista, vaikka väärin päin asennetun koneen päähän ahtaaseen tilaan suunnitellun automaatin ylimääräiset väliakselit vaihteiston hyötysuhdetta heikentävätkin. Minua kyydinnyt taksari oli varsin tyytyväinen taksiajossa 6.5 kulutukseensa, mutta kertoi myös aiemmin ajaneensa VAG:lla pari litraa sen allekin nelosella alkaville lukemille. Ei tosin yhtä mukavalla autolla.

Sama havainto meilläkin on, että vaikka meillä vielä jäljellä oleva etuveto-Volvo sinun autoasi paljon vanhempi jo nyt onkin, että paremmin se on kasaan ruuvattu kuin vanhat takaveto-Volvot, joiden legendasta suuri osa on helppoa ja halpaa ylläpidettävyyttä. Etuvetoinen pattikylkinen on kestänyt niitä paremmin. Mutta sitten kun tekniikalle joutuu jotain tekemään, tulee työtä tarpeettoman paljon etuvetoisten suunnitteluvalintojen vuoksi.

Ketteryydessä vanhaa Volvoa on vaikea voittaa. Jollain pienellä ja kömpelöllä Toyota Yariksella on turha yrittääkään suuren ja ketterän 240 tai 740 alle 10 metrin kääntöympyrään.

Lue lisää

En tosiaan tarkoittanut sinua. sinultahan tulee kuitenkin ihan asiallisia kommentteja.