Mulla on tosi vahva taipumus pakkotoimintoihin ja neuroottiseen tarkkuuteen ja asioiden tekemiseen oikein, joidenkin ikään kuin sääntöjen mukaan. MUTTA oon huomannu, et jos mulla on kauhee kiire jonnekin, niin voin antaa itselleni anteeksi suorituksen jäämisen epätäydelliseksi. Esim. töihin ajoissa ehtiminen on minulle jopa tärkeämpää kuin pakkotoimintojen suorittaminen oikein. Viime aikoina olen itse asiassa jo aika lailla Jumalan armon avulla vapautunut pakkomielteistäni ja pakkotoiminnoistani, mutta uskon taipumuksen olevan sillä tavalla pysyvä, että esim. kesän tulevat lomapäivät hiukan pelottavat. Viime kesänä sain aivan hulluja pakkoajatuksia siitä miten minun oikeastaan pitäisi ehkä tappaa itseni. En ollut ennen yksin, ja se selvästi oli hyvä apu pakkoajatuksia vastaan, samoin kuin se että päivälle on lukujärjestys eikä aikaa jäädä lorvimaan. Mutta yksinäinen lähes rajattomalta tuntuva vapaa-aika ilman tehtäviä ja aikatauluja... antaa ihan liikaa aikaa ja tilaa pahoille ajatuksille tulla. Eli jotain tekemistä olisi tarpeen keksiä. Yleensähän ihmisillä onkin tehtävänä hankkia elanto ja tämä pitää ihmisen sopivassa määrin kiireisenä. Suomessa työt jotenkin helposti loppuvat kesäksi, toki voi edelleen katsella mitä mahdollisuuksia on.
MUTTA. Onko joku muu huomannut yhteyden liiallisen oman ajan ja lisääntyneiden pakkoneuroosien välillä? :)
MUTTA. Onko joku muu huomannut yhteyden liiallisen oman ajan ja lisääntyneiden pakkoneuroosien välillä? :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin mulle tää on sikäli paha kombo, että olen lähes aina väsynyt ja hyvin taipuvainen jäämään paikoilleni. Mikä sitten tuottaa niitä kajahtaneita ajatuksia päähän.
Sulla niitä vaivoja riittää. Mitähän seuraavaksi?
Ai ootko joku mun stalkkeri? ;)
Minulla on ollut aina työmatkalla jonkinsorttinen karman pelko tai miten sen nyt selittäisi. 90 luvulla menetin työpaikkani kun ajoin eri reittiä ja poikkesin matkalla eri kahviloissa. Tää on niin lapsellista mut tästä jäi jotenkin kammo jotta totutuista rutiineista ei saa poiketa tai huono onni valtaa. Tämä vaivasi minua pitkään ja vaivaa vähän vieläkin mutta ei niin voimakkaasti. Pakkotoimintoja on aina kotoa lähtiessä. Moneen kertaan pitää tarkistaa että kavinkeitin on pois päältä ja ulko ovet pitää varmistaa pariin kolmeen kertaan että ne ovat varmasti lukossa ja kilometrin päästä pitää kääntyä takaisin ja tarkistaa astianpesukoneen hana ja pesukoneen hana ja vielä kertaalleen että kaikki ovet on lukossa... tällaista mun arki on...