Te itse valitsette miten haluatte elää ja mitkä asiat elämässänne on tärkeimpiä.
Elämä on valintoja
Vanhatotuus
22711
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kaikki valinnat ei vain ole omia.
HÄH kuka sun puolesta niitä tekee sitten? Ootko joku tossu?
Onhan se. On vaan joskus raskasta tehdä valintoja ja olla liian vaatimaton edes kertomaan mitä ja liian kiltti ilmaiseen mielipahaa ja loukkaamaan, vaan silloinkin kyyneliä nielen yrittää toimia kunniallisesti.
Itse voi eilen pahoin koko päivän mutta halusin nähdä hänet, ikävöimäni joten söin lääkkeitä hänen takiaan niin paljon että yön voin jo huonosti lääkkeiden sivuvaikutusten takia. Hän teki oharit. Nielin kipuni JS harmituksen siitä että vaaransin omaa terveyttä syömällä itseni kipeäksi lääkkeistä aivan turhaan
Onnittelinkin häntä vaikka tiedän että sekin turhaan.
Nämäkin asioita mistä minua haukutaan eikö osata arvostaa koska teen asioita korostamatta tekojani
No valitsen, että haluan elää leveää elämää, matkustella mielinmäärin, ostella luksustavaroita, oman suuren ja upean omakotitalon jne.
No missä nämä asiat viipyy? hopi hopi valitsin sellaisen elämän!!!!
Minä taas myyn kaiken pois ja lähden täältä rikkaana. Jätä mitään tähän valtioon.
Elämään liittyy aina reunaehdot. Niitä ei kukaan voi valita eikä myöskään ylittää. Olennaista ei ole se, millaista elämä näiden reunaehtojen sisällä on, vaan se, kuinka elämään asennoidumme. Se on lopulta ainoa asia, jonka voimme elon valintamyymälästä joko valita koriimme tai jättää hyllyyn.
Mitä vi*tua. Jos et saa rakastasi tyydyt kakkosvaihtoehtoon? Ja pelleile onnellista vaikka kaikki ajatukset on toisessa vielä 4 vuoden jälkeenkin? Työnnä reunaehtosi per*eeseesi. Rakkaus on teeskentelemätön, mistään asenteesta se ei oo kiinni. Sä myisi mummosikin, et snaijaa että on asioita jotka on pyhiä. Sun asenteella voit rakastaa ketä vaan pelle. Oot myynyt sielusi
Totta reunaehdot ovat olemassa. Ei tarvi tyytyä kakkosvaihtoehtoon. Katos, voi olla yksinkin! Mutta elämässä ikään kuin uutuuden viehätys laimenee. Loppuaan kohti ihminen rapistuu yleensä ellei tule äkkilähtö. Huoruudessa elävät jäävät huoran koukkuun. Huorat kiristävät ja pakottavat. Huoruudesta monet saavat myös sukupuolitauteja ja riutuvat loppuelämänsä. Mitä se hyödyttää vaihtaa kumppania? Ei mitään, se on koetuksessa kestämättömyyttä. Paetakseen ongelmia. Jos ihminen antaa huoralle yhden kerran, se vaatii toisen ja lisää. Siitä tulee seksin jano. Tämä näin intuitiivisesti sanottuna, en ole huorannut.
Aina tulee jotain. Jos saat haluamasi ihmisen, jokin muu v*tutusmonttu tulee elämässä vastaan aina, jokaisella. Joillain useammin, joillain harvemmin. Mutta kukaan ei niiltä välty. Murheetonta elämää ei olekaan. Se on elämän luonne.
Pointti mulla tässä onkin se, kuinka asennoudut tähän elämän luonteeseen, näihin v*tutusmonttuihin. Jos menetät näkösi tai raajasi, liikuntakykysi, mielenterveytesi, rakkaasi, lapsesi, tai jos sinulla ei niitä koskaan ole ollutkaan, sinulla on reunaehdot: joko surra ja katkeroitua (lupaan, että saat harrastaa moista toimintaa kaikessa rauhassa kenenkään häiritsemättä vaikka maailman tappiin), tai katsoa olemassa olevat kortit ja pelata niillä, parhaalla mahdollisella tavalla. Kenelle muulle sinä elämääsi elät tai jätät elämättä kuin itsellesi?
Minä tiedän mistä saarnaan. Minulle ei kummoisia kortteja suotu alunperinkään, ja nykyisetkään eivät niin kovin riemulliset ole. Kyllä, olen ollut katkera, olen ollut sekaisin, lopussa, valmis, todella valmis lopettamaan, siis kuolemaan, koska tuska on ollut välillä sietämätöntä. Paljon on otettu pois, paljon olen menettänyt, paljon pettynyt, paljon tehnyt vääriä valintoja, pala palalta murtunut. Ja tottakai, en saanut ihmistä, jota rakastin enemmän kuin koskaan uskoin edes kykeneväni rakastamaan. Voi sanoa, että on hyvin outoa ylipäätään olla vielä elossa.
Mutta. Olen työskennellyt itseni kanssa paljon. Noin kolme vuotta. Ja olen viimein ymmärtänyt elämän luonteen.
Pienet hetket ovat sitä, mitä onnellisuudeksi kutsutaan. Usko minua. Minä todella tiedän. ❤
Lähinnä Fetulle siis toi mun vastaus.
Kun ei voi valita, jos vois ottaisin hänet takasin enkä ikinä enää vaarantaisi meidän suhdetta. Nyt on pakko häntiä toista joka ei voi olla mulle se valittu.
Ai kiva tietää. Eli Jari antoi pakit? Voiku ikävää. No parempaa päivän jatkoa.
Ite haluut kakkosen kun ykkönen varattu. Mietippä miltä kakkosesta tuntuu! Eikö häneltä pitäis kysyä haluaako hän olla kakkonen vai ei?
Joo mut en leiki itselleni että rakastan häntä. En pelleile sillä tiedän kenelle sydän kuuluu. Kakkoselle en esitä oon kertonut tykkäävän mikä sikäli pitää paikkansa. En käytä rakastan sinua virttä. Lisäksi oon kertonut etten naimisiin mene. Se kenelle sydän kuuluu on ainoa jonka kanssa astun kirkkoon. Kakkonen on päätynyt jäädä tuohon saa lähteä jos löytää parempaa. Mut mun pää on selvillä siitä miten asiat on.
Raaka totuus on että puran paineita kakkoseen ja seksiin on hyvä olla joku. Raakaa versio en kakkoselle pamauta, joten sen kanssa pystyn elää kun tiedän itse. Kärsin tarpeeksi valitun menetyksestä. Ei kakkonen pysty sitä lievittämään.
Miksi et sitten saanut sitä ykköstä? Onko sen saaminen jo myöhäistä vai voiko sille tehdä jotain?
On väärin pitää ketää kakkosena tai laastaria. Haluaisitkos itse olla siinä asemassa? Ei voi ymmärtää tuollaista valehtelua. Koitat myös oikeuttaa tuon kaiken itsellesi ontuvilla selityksillä. Hyvin itsekästä.
Jos seksiä vaan haluaa, pitää hommata tehdä selväksi sille toiselle. Ja kyllä niitä on myös maksullisia naisia, jos ei muuten onnistu.
Menetin ja voin syyttää itseäni. Hän oli mun mutta.... En saa takaisin sillä hän on jo onnellinen toisen kanssa. Erosta aikaa yli 4 vuotta ja olen kaivannut koko ajan kun hullu. Kakkonen takaa lapselleni suojaa ja rakkautta ei siis pelkkää seksiä mulle. En ole niin itsekäs kun väität mutta luule mitä tahdot. En ole luvannut nyxä lle liikoja ja tietää hyvin etten vie vihille. Mutta näin parempi kuin yksin sillä hän rakastaa muo. Itse tykkään joo mutta en voi sanoa rakastavani joten sellaista en vakuuttele. Mun vakuuttelut ei onnu miten on oma laitasi?
En voi kun seurata sivusta ja huomata että hän on onnellinen. Sattuu niin vi*usti.
Pitää täysin paikkansa sillä varauksella. että jokaisella yksilöllä on jollain tavalla erilaiset mahdollisuudet ja tarjolla olevat vaihtoehdot joista valita. Nykypäivänä paljon vähemmän erilaiset kuitenkin mitä niin kovin moni (liian moni) uskoo tai tuntuu luulevan.
Oikeasti, maailmasta voitaisiin esimerkiksi lopettaa kaikki välinpitämättömyys toisia kohtaan vaikka yhdessä yössä, jos oikeasti kaikki maailman ihmiset vain päättäisivät HALUTA ottaa jatkossa muutkin huomioon ja lakata ensisijaisesti ajattelemasta itseään! Mutta sepä onkin se suurin pulma - kun käytännössä niin moni EI halua! Näin valtavan iso asia on vain siitä kunkin pikkuruisen ihmisen omasta halusta kiinni.
Mietipä omalla kohdallasi, miksi pidät itseäsi niin tärkeänä verrattuna muihin, jos tunnistat itsessäsi itsekkyyttä.
Täh? Olivatko nuo peruskoulu ja kutsunnat sittenkin valinnaisia? Entä kun olet töissä saako sittenkin itse valita mitä tekee ja koska ja millaisella tahdilla. Ei voi koska olemme valtio ja valtiolla on valtion pelisäännöt eli käytännössä synnymme vankilaan lieka on vaan hieman hitusen pidemmällä narulla mutta kovinkaan kauas ei kuitenkaan voi lähteä. Eikä tältä pallolta voi kuitenkaan karata.
joskus valitaan väärin