Hei,
jos pilvipalveluun on listattuna asiakkaiden kivijalkaliikkeiden/yritysten viralliset nimet (vaikkapa Leipomo ja yrityksen nimi Leipomo Oy), mutta ei mitään henkilöön liittyvää tietoa (nimi/numero/osoite tms.), niin onko kyseessä silti henkilötietoa, koska jos vaikka kyseessä yhden henkilön firma, niin hakukoneen avulla kuitenkin selviää kuka henkilö (omistaja) on kyseessä. Onko liian kaukaa haettua, vai onko tuo juuri sitä välillistä henkilötietoa?
jos pilvipalveluun on listattuna asiakkaiden kivijalkaliikkeiden/yritysten viralliset nimet (vaikkapa Leipomo ja yrityksen nimi Leipomo Oy), mutta ei mitään henkilöön liittyvää tietoa (nimi/numero/osoite tms.), niin onko kyseessä silti henkilötietoa, koska jos vaikka kyseessä yhden henkilön firma, niin hakukoneen avulla kuitenkin selviää kuka henkilö (omistaja) on kyseessä. Onko liian kaukaa haettua, vai onko tuo juuri sitä välillistä henkilötietoa?
Vastaukset 8
Vanhimmat
On - vastaus löytyy tietosuojaviranomaisen sivuilta.
Tarkoittaako tämä että me pienyrittäjät pääsemme vihdoinkin eroon näistä kaikista huijaus yritysrekisterifirmoista?
Tietosuojaasetus koskee henkilöyrityksiä, eli omalla nimellään toimivia ammatin- ja liikkeenharjoittajia.
Oy, Ay, Ky ja Osuuskuntapohjaiset yritykset eivät kuulu lain piiriin.
Tietosuoja-asetus koskee kyllä ihan kaikkia tahoja jotka käsittelevät tietoja, osakeyhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä, osuuskuntia, ihan peräti yksityisyhenkilöitäkin.
Täsmennys edelliseen: Listaukseni koskee siis yritysten rekistereissä edelleen sallittavaa tietoa. Eli Leipomo Oy:n, Ay:n, Ky:n tai osuuskunnan tietoja voidaan edelleen pitää asiakasrekisterissä normaalisti, mutta Tmi Leipomo on yksityishenkilö ja GDPR antaa hänen yhteystiedoilleen suojan tavalla tai toisella. Käytännön vaikutusta odotellessa.
Suomen yritysrekisteri soitti juuri kun olin perustanut toiminimen ja väittivät että GDPR ei koske yrityksiä. Vaadin että kaikki tietoni poistetaan heidän rekistereistään. Lupasi nyt loppujen lopuksi etteivät soita enää. Saas nähdä.
Asiakashinnat nousevat kaikkialla. Kustannuksia GDPR:n ylläpitämisessä tulee ja kustannukset on ne jotka upotetaan katteisiin.
Millä tavalla tuota Euroopan Unionin kehittämää GDPR-säännöstöä voisi käyttää spämmipostin tulon estämiseen?
Minulle tuilee henkilökohtaiseen sähköpostiosoitteeseeni 150 kpl spämmejä joka päivä. Olen vastannut kaikkiin posteihin, että haluan pois postilistalta, mutta ei se poista mitään, vaan postia tulee.
Mihinkähän Suomessa tai EU:ssa voisi valittaa tällaisesta, tai tehdä jonkinlaisen valvontapyynnön tms? Haluaisin saada roskapostit loppumaan, vaikka sitten EU:n tuellakin.