Tää on sulle

Jos olet hän, niin eikö vaan voitaisi tehdä yhdessä sellaista tietoista päätöstä, että taistellaan meidän puolesta ja otetaan se ratkaiseva askel, jotta voidaan olla yhdessä? Vaikka miten pelottaisi, tekisi mieli juosta karkuun tai mitä vaan? Kun kumpikin kuitenkin tietää tilanteen? Voidaan sitten yhdessä kipuilla ja käydä läpi pelkoja, luottamusta ja kaikkea muuta.

Kirjoitan nyt täällä, missä yleensä näemme, paikassa, jossa täytyy olla nopea, jotta kukaan ei huomaa, joten en pysty muotoilemaan ajatuksiani niin hyvin, mutta toivottavasti tuosta saa selvää, mitä ajattelen.

ViestiHlta kirjoitti:

Jos olet hän, niin eikö vaan voitaisi tehdä yhdessä sellaista tietoista päätöstä, että taistellaan meidän puolesta ja otetaan se ratkaiseva askel, jotta voidaan olla yhdessä? Vaikka miten pelottaisi, tekisi mieli juosta karkuun tai mitä vaan? Kun kumpikin kuitenkin tietää tilanteen? Voidaan sitten yhdessä kipuilla ja käydä läpi pelkoja, luottamusta ja kaikkea muuta.

Kirjoitan nyt täällä, missä yleensä näemme, paikassa, jossa täytyy olla nopea, jotta kukaan ei huomaa, joten en pysty muotoilemaan ajatuksiani niin hyvin, mutta toivottavasti tuosta saa selvää, mitä ajattelen.

Ja en siis muuten ole aloittaja.

Itsellä vähän sama tilanne kaupassa, mutta kyseistä kassaa ei ole enää näkynyt pariin viikkoon. Kuvitelmaa koko ihminen taisi ollakin.

ViestiHlta kirjoitti:

Ja en siis muuten ole aloittaja.

Minun H:ni olikin mennyt naimisiin.

ViestiHlta kirjoitti:

Jos olet hän, niin eikö vaan voitaisi tehdä yhdessä sellaista tietoista päätöstä, että taistellaan meidän puolesta ja otetaan se ratkaiseva askel, jotta voidaan olla yhdessä? Vaikka miten pelottaisi, tekisi mieli juosta karkuun tai mitä vaan? Kun kumpikin kuitenkin tietää tilanteen? Voidaan sitten yhdessä kipuilla ja käydä läpi pelkoja, luottamusta ja kaikkea muuta.

Kirjoitan nyt täällä, missä yleensä näemme, paikassa, jossa täytyy olla nopea, jotta kukaan ei huomaa, joten en pysty muotoilemaan ajatuksiani niin hyvin, mutta toivottavasti tuosta saa selvää, mitä ajattelen.

Tai en tiedä, mitä sinä ajattelet. Tuli vain eilen yhtäkkiä mieleen tuollainen ajatus, että jos kumpikin kuitenkin haluaa ja tykkää, mutta kummallakin on pelkoja, vaikeuksia luottaa yms., eikä sen takia päästä asiassa eteenpäin, niin pitäisikö silti yrittää jotenkin? Jos kumpikin kuitenkin jollain tasolla tietää, miten asiat kokonaisuudessaan on, vaikka aina niitä pelkoja yms. onkin.

Harmittaa muutenkin, kun pelot ja muut ovat estäneet monien tärkeiden juttujen toteutumisen. En haluaisi, että varsinkaan meidän kohdalla käy niin, että kaikki jää siitä kiinni, että pelot yms. saavat liikaa valtaa.

Ei niitä pelkoja, luottamuksen vaikeutta tai muita tietenkään vain päättämällä pysäytetä. Olen aina inhonnut sellaista, jos joku tulee sanomaan, että ajattele ja järkeile tämä asia nyt vaan näin ja näin, kun ei ihminen kuitenkaan niin toimi. Mutta lähinnä ajatuksenani oli siis se, että jos ei meinata päästä puusta pitkälle sen takia, että aina toiselle tai molemmille tulee joku pelko tms. tielle, niin voitaisiinko tehdä jotain niin, että päästäisiin kuitenkin etenemään jotenkin? Ne pelot ja muut ovat siellä olemassa, mutta että ne eivät estäisi meitä. Ja ehkä myös voitaisiin käsitellä niitä sitten jotenkin yhdessä? Luulen, että kummallekaan tämä tilanne, epävarmuus ja epätietoisuus ei tee hyvää, ja helposti nuo vain pahenevat ajan myötä, kun ainakin minulla on niin paljon tunteita sinuun. Siksi yritän edes jollain tavalla ajatella asiaa.

Ainakin minulla on niin, että tarvitsen tällä hetkellä selviytymiskeinoja muiden asioiden takia, mutta samalla taas sinä olet ihminen, jolle osaisin oikeassa tilanteessa näyttää itsestäni herkemmän ja oikeamman puolen ja johon loppujen lopuksi luottaisin varmaan kaikkein eniten maailmassa.

Nimimerkki ei kerro mulle mitään, mutta kirjoitan kuin olisit hän.
Jos kerran tykkäämme toisistamme, ei ole syytä jättää asiaa kesken, vaikka siinä menisikin kauan ja se olisi vaikeaa ja mutkikasta.
Epävarmuus ja epätietoisuus eivät ole miellyttäviä olotiloja, mutta niitäkin on valmis sietämään kun toivoo positiivista lopputulosta.
Itsekullakin on kaikenlaisia pelkoja ja epävarmuuksia, mutta niistä pitäis vaan päästä juttelemaan niinkuin kaikesta muustakin.
Minäkin haluaisin, että tämä etenisi, mutta rajoittunut mielikuvitukseni ei ole vielä keksinyt mitä tehdä. Keksitkö sinä?

Et saa enää naista.

Joo, joku yhteys olisi hyvä saada. Mikä olisi hyvä paikka tavata ja milloin? Viestitelläänkö vai miten tehdään?

Mitkä kelit? Ei ollu pilvenhattaraa.