ovat molemminpuolisia kaivattunne kanssa?
Uskotko että tunteet
Ky_s_my_s
862383
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 86
Vanhimmat
NOUP....
Rakastaa toista....😢🍀🌸
Niin minua ei kannata rakastaa mutta ihmisenä pitää minusta voit, jos haluat.
Voisitko harrastaa hänen kanssaan seksiä vaikka hän rakastaisikin toista enemmän?
En tiedä uskaltaisinko jonkun ellun kanssa harrastaa seksiä ilman kondomia ainakaan, mutta pitäisin ehkä hänestä seksuaalisessa mielessäkin luultavasti.
Mä voisin rakastella ihan vapaasti ...
Ilman mitään rajoitteita...🌸🍀😉👍
Mut suudella sun täytyy hyvin...
Vaatimus yksi..😘
Ei vaikuta siltä. Mä kaipaan häntä vielä 2080-luvulla.
Siltä enää? Jos saa kysyä
akkeli ei jaksa enää kaivata kun ukkonsa ei vastaa viesteihin.
Tökännyt sille viidessä vuodessa 10 viestii eikä vastausta
Kyllä ne on Noi tosielämän tapahtumat,jotka puhuvat puolestaan
..
Siksikö sinua ei ole näkynyt enää?
Näkynyt missä?
Ei mitään. Kunhan kysyin.
Sinäkin rakastat toista. Hyväksy se vaan äläkä pyristele sitä vastaan. Joskus sitä vaan jonkun kanssa synkkaa mutta jos oikein ajattelet, niin ei meistä paria tulisi. Olemme samanlaisia mutta kuitenkin eri maailmasta. Meillä on parimme.
Rakastaa varmaan vaimoaan ja on ärsyyntynyt minusta.
Totta turiset
Ei ole. Yksipuolista ikävää ja kaipausta tämä on.
Minä pidän sinusta ihmisenä ja ystävyys kanssasi on hieno asia. Minulla on 40 vuoden suhde rakkaaseen mieheen, jonka kanssa minulla on lapset. Tunnemme toistemme tavat ja olemme muovautuneet samankaltaiseksi. Voimme olla tuntikausia puhumatta ja muistutamme toisiamme. On turvallista olla. Samoin sinulla varmaan vaimosi kanssa. Luulen, että teillä on hyvä suhde ja se muuttuu vielä paremmaksi. Kaikki mahdollisuudet on.
En usko.
Minä uskon. Vaimosi on jo nyt korkeatasoinen ja muuttuu vieläkin korkeatasoisemmassa sinun avustuksellasi. Osaat nimittäin sen homman.
Mitähän mahdat aitoriitta tarkoittaa? Olen nainen, ja miestä kaipaan.
Aivan varma että ei ole, minä tyhmänä vain kaipaan 😒
Häntä kiinnostaa ja hän välittää jollain tavalla, mutta miten, ei harmainta aavistusta. Kauhean tasapainoista ei ole oma esiintyminen ollut. Häntä taitaa kiinnostaa yleensäkin miten ihmiset reagoivat. Ehkä olin vain hankalasti luokiteltava tapaus.
Omalta puoleltakaan en osaa sanoa mitä ne tunteet ihan tarkkaan ottaen oli. Sen vaan että niillä oli väliä.
Pitäisköhän sun selvittää? Sekä omat tunteesi että sen toisen.
No kyllä moni asia on viitannut siihen että hän ei halua mun luovuttavan lopullisesti, vaikka hyvinkin päinvastaisia ja siten ristiriitaisia signaaleja on antanutkin (jotka ovat selitettävissä muista järkiperäisistä syistä). Hän ei ole koskaan kertonut tunteistaan mua kohtaan mulle suoraan, oikeastaan ihan ymmärrettävistä syistä. Luulen että hän haluaa vain pelata varman päälle ja toimia vasta sitten, kun aika on kypsä. Pelissä on kuitenkin todella paljon. Ehkä kaikki. Ja mä tiedän, että yksi viimeisimmistä asioista ellei viimeisin mitä hän haluaa, on joutua pettymään muhun. Siksi hän mieluummin pysyttelee toistaiseksi etäällä, koska ei voi olla vielä varma. Näin olen tilanteen tulkinnut. Mikäli olen täysin hakoteillä ja väärässä niin sitten olen ja se siitä. Vaikka meistä ei koskaan tulisikaan mitään, en tule hetkeäkään katumaan että olen häntä rakastanut ja hänelle omistautunut.
Kenelle tää mahtaa mennä? Mikä toi järkiperäinen syy sit on? :)
No niitä mun juttuja on vaan ollut niin vaikea niellä. Se jo yksistäänkin riittää syyksi hänelle toimia niinkuin on toiminut.
Mutta myös se, kun olen vain selitellyt paljon enemmän kuin mitä olen oikeasti käytännössä tehnyt, näyttänyt ja osoittanut. No on mulla ihan tarpeeksi aikaa muuttaa tämäkin asia.
Mitkä sun kaks ekaa kirjainta on?
Ma
Nainen vai mies Ma?
Mies olen. Onko tämä joillekin epäselvää? Eikö sitä mun nimen kirjaimia tiedusteltu eikä kaivattuni?
Turpa jo umpee huora!
Aa, sorry. Ei selvinnyt mulle mistään, että mies olet. Joo, kyllä joku sinun nimen alkukirjaimia kyseli.
On hänellä jotain tunteita minua kohtaan, mutta taitaa tykätä toisesta vielä enemmän. Eli on molemminpuolisia, mutta minä tunnen vaan enemmän häntä kohtaan ja hän ei niin paljoa minua kohtaan.
Oletko varma, että tykkää toisesta enemmän? Tai että sulla on enemmän tunteita kuin hänellä? Joskus voi olla niinkin, ettei voi verrata, kun toisesta tykkää toisella tavalla.
No en tiedä miksi vastasin tähän. Ehkä siksi, että oletan hänellä parhaassa tapauksessa olevan jotain tunteita, muttei siinä määrin kuin itselläni. Siis vähän samoin aatoksin. Ja toisaalta jos hän mua kaipailis täällä (not gonna happen) niin silloin hän vois ajatella kuten sinä. Mutta päättelen kuitenkin, ettei hänellä ole kuin ehkä neutraalin myönteisiä tuntemuksia mua kohtaan. Ehkä joskus oli enemmän, tai sitten ei.
Jos hän ajattelisi minua samoin kuin minä häntä niin hän aivan varmasti tulisi luokseni. Ei ole mikään arka ihminen.
joskus tuntuu että todellakin molemminpuolisia mutta toisinaan taas ettei ollenkaan. Kovin ristiriitaista.
Kai se nyt on kun jotain suhdettakin haluamme irl viritellä välillemme
Ei kai sitä muuten sellaisia haluaisi.
Minä en ainakaan keksi yhtään syytä miksi haluaisi suhteen ihmiseen johon ei tunteet ole molemminpuoliset
Juuri noin. Eihän kukaan säädä mitään sellaisten kanssa joihin ei ole tunteita.
Uskon. Ei vain voitu olla yhdessä, liian paljon pelissä, tärkeämmilläkin ihmisillä. Molemmilla ihan hyvin asiat, ehkä tämä hiipuu joskus. Vaikka en edes toivo sitä.
Kenen etu meni muka teidän edun edelle?
Lasten tietysti. Kummankin. Tavalla jota en voi avata. On olemassa julmia ja häiriintyneitä ihmisiä.
Olen käynyt tunteiden vuoristorataa vuosien ajan hänen suhteensa.Hänestä tuli tosi tärkeä minulle. Ehkä ne tunteet ovat olleet molemminpuolisia.Hän herätti minussa paljon tunteita.Kuin sadun nukkuvan prinsessan.Elämä vain on reaalista.Ei mitään satua.En minä odota prinssiä joka herättää minut suudelmallaan.Olen hereillä ja tiedostan mitä elämäni on.
Meillä on ollut joku kummallisen voimakas yhteys.Usein olen sitä ihmetellyt.Siitä olen vain edelleen surullinen ettemme kohdanneet ja puhuneet toisillemme.Kasvoista kasvoihin.Arkielämäni on täynnä kohtaamisia.Yhtä olen jäänyt kaipaamaan. Jäit sydämeeni.
Aurinkoista kesää sinulle kaivattuni.
En koska kävikin ilmi että on mennyt naimisiin ja miehensä kanssa vain tekivätkin pilkkaa niinkuin kaikki muutkin alusta alkaen mutta minkäs teet täytyy vain odotella että elämä päättyy.
Tuli kurja olo puolestasi. Toivottavasti löydät vielä valoa elämääsi. Pimeys jossa olet varmaankin nyt, ei ole vieras minullekaan.
Uskoin, en uskonut, uskoin ... -> ei tietoa. Pitkä matka ja paljon sattumuksia.
Kuinka pitkä?
kyl joose, mut se on aviossa tahollaan
Kyllä me tunnemme jotain, mutta mitä me tunnetaan, se on tietysti asia erikseen!
Ja se info ei ole minun tiedossa!
Hän haluaa seksisuhteen ja omistaan useita naisia joilla käy kun aikaa liikenee.
Minä haluaisin normaali parisuhteen jossa oltais yhdessä joka päivä ja ei muita ja seksiä.
Yhteistä meidän tunteissa on siis vain seksi
Ja seksistäkään ei mitään iloa kun sitä tulee kerran viikossa tai kuussa
Joka päivä pitäisi saada jos multa kysytään mutta ei saa kun muillekin pitää antaa.
En ole yhtään tyytyväinen enkä tyydytettykään joten oikeastaan ei meitä yhdistä mikään
Mistä revit näitä spekulaatioitasi?
Hänen teoista ja sanoista
Ikäväkyllä ei ole, mutta näillä mennään.
Taitaa tykätä enemmän jostakin muusta naisesta. Kyllähän tuo sanois ja osoittais sen,jos tykkäis.
Paitsi jos hänkin puolestaan on tulkinnut sinun tykkäävän jostain toisesta miehestä enemmän ja siksi ei sitten yritä tuppautua.
Paitsi, jos olen tehnyt tykkäykseni varsin selväksi.
Kahdella ihmisellä voi olla hyvin erilainen käsitys silti. Omasta mielestäsi olet tehnyt selväksi, sitten jos joskus kysyt häneltä, niin hän saattaa sanoa, ettei olisi osannut arvata, että sinulla on tunteita häntä kohtaan.
Niin ja olipa ne tulkinnat sitten oikeita tai vääriä, mennäänkö sitä äärimmäisyyksiin sen rauhaan jättämisen kanssa? Kai sitä nyt edes vähän voisi yhteyttä pitää? Tää koskee omassa tilanteessa molempia.
Mites, rauhanmies, tuo alkuperäinen kysymys kohdallasi? Uskotko, että on molemminpuolisia? Miksi uskot, miksi et?
Se, että annan rauhaa, koska uskon hänellä olevan toisen, on vain toinen puoli tarinasta. Toinen puoli on, että suojelen itseäni. Tunnen häntä kohtaan jotain hyvin voimakasta ja en tietenkään halua tahallani sotkea itseäni näkemällä häntä ja kuulemalla hänen ääntään. Tottakai se jutteleminen ja yhteyden pitäminen on kivaa jne. mutta olo sen jälkeen on raastava.
On ollut molemminpuolisia tunteita, kyse ei uskomuksesta, vaan tiedosta. Nyt pitää vaan meistä toisenkin yrittää päästä niistä yli.
Kannattaisiko kuitenkin vielä jutella asioista? Tai olisiko se mahdollista?
Miten ajattelet, että se vaikuttaisi sinuun, jos tietäisit varmaksi, että hänellä on edelleen tunteita tai että niitä ei ole? Eikö jatko olisi kuitenkin helpompaa, jos ei tarvitsisi arvailla eikä perustaa päätöksiä epävarmuudelle?
Itse ajattelen, että varma tieto, olipa se totuus mitä tahansa, olisi tässä vaiheessa ainoa tie ulos tästä tilanteesta. Vaikka se ei välttämättä vaikuttaisi näkyvään lopputulokseen, itselläni se vaikuttaisi silti koko loppuelämään. Vaikka se olisi raastavaa (mitä se olisi kummassa tahansa vaihtoehdossa), niin se on ainoa keino päästä eteenpäin. Jos edes kerran elämässä saisin sanoa hänelle, mitä todella tunnen. Ja jos edes kerran elämässä saisin tietää, mitä hän tuntee. Eikö se olisi kaiken tuskan arvoista?
Jos nyt vastoin kaikkia todennäköisyyksiä olisit hän, tai vaikka vain vastaavassa tilanteessa, niin pyydän, että älä pakene enää tätä asiaa, älä jätä enää epätietoisuuteen. Et tiedä, miten paljon tarvin sitä tietoa. Et tiedä, mitä kaikkea käyn läpi...
Minulla on häntä kohtaan vahvat tunteet ja hän ilmaisi, ettei hän tunne (enää) minua kohtaan oikein mitään. Silloinen tilanne jäi siis molempien tietoon. Eli mistään pakenemisesta tai epätietoisuuteen jättämisestä tässä ei nyt todellakaan ole kyse, ei ainakaan minun puoleltani.
Ajan kuluessa osaan varmaan käsitellä sen, että en vaan ollut hänen mieleensä tarpeeksi. Kyllähän se aluksi aina tuntuu pahalta ja sitä miettii vaan omia vikoja ja puutteitaan, mutta jossain vaiheessa helpottaa.
Hyvin vaikea uskoa siihen sattumaan, että hänkin kirjoittaisi täällä. Minä taas kirjoitan tänne siksi, koska täällä on helppo jutella ikävästä ja minun ei ole oikeassa elämässä niin kovin helppo kenellekään siitä puhua.
Hyvä jos tiedät varmaksi. Kait hän on sulle sen siis ääneen sanonut, eikä niin, että olet vain tulkinnut sen jostain?
Siksipä sitä varmaan täällä ollaan, ajatuksia purkamassa. Eihän näistä oikein kenenkään kanssa voi oikeasti puhua. Vaikka pitäisi kyllä lopettaa tämä turhien toiveiden ruokkiminen tuntemattomien kirjoituksilla. Hiljaisuus oikeassa elämässä puhukoon puolestaan... Hyvää jatkoa sulle, koitetaan molemmat pärjäillä!
Jos tykkäät niin suojelemalla itseäsi voit menettää sen ketä oikeasti rakastat. Pitää uskaltaa laittaa itsensä likoon näissä tykkää asioissa.
Ketä kaipailet?
Ei. Hiljaisuus on huono. Asiat pitää osata kohdata ja selvittää. Sopimalla sopia ratkaisu. Oli se sitten yhteinen jatko tai loppu.
Minä laitoin aika paljonkin likoon silloin kun paljastin tunteeni. Ja menetin hänet jo. Ja se kyllä kaduttaa. Mutta on aika vähän mitä olisin voinut tehdä eri tavalla.
Kyllä, hän kertoi sen puhelimessa ihan ääneen tuon hiipumisen.
Eivät ole yhtenäisiä, joka on harmi.
Totanoinni. Oli.
Kumpikaan ei tehny mitää joten siihen se sitten jäi. Ei siis elämää suurempaa.
Parempaa vissiin on tulossa. Jotenkin haluisin teleportata itteni siihen parempaan suoraan. Ja hänen ajatteluun joka on vasta tulossa.
En, koska en tiedä mitä hän minusta ajattelee. Ei olla koskaan juteltu tunneasioista.
Tietenkin.
Enhän muuten viettäisi älyllistä paastoa tämän palstan kautta.
Ah ha-ha! Tämä naula veti. 'Älyllinen paasto' rapsutti kyltymätöntä hermostoani.
koska olemme tekemisissä ihan oikeassa elämässäkin, eikä hän edes ole täällä. Tämän saman olen sanonut tänne ennenkin lähes samanlaiseen kyselyyn. :)
No,ei maar ol.
En usko enää.Aika on tehnyt tehtävänsä.
Taitaa olla...
❤❤
Mikäs sun uskon palautti? :)
Koska selvis sulle se?
Toivoisin näin, mut eipä ole viimeaikoina tullut vastakaikua eli epäilen vahvasti et on yksipuolista?
Ei onnistu tämä omista hiuksista palmikon tekeminen yhdellä kädellä ja mitään näkemättä, ajattelin että nyt kun hiukset ovat niin pitkäksi kasvaneet: voisin kokeilla tehdä tyttömäisiä palmikoita tai muita, en osaa ei onnistu... melkein 1 umpisolmu onnistui.
Olisi helppoa jos joku tyttö vain tekisi sen mutta en edes halua olla luuserin pitkälettisen näköinen "partainen puolimies" ajan lyhyeksi.
Ranskalainen letti sulle. Ois hyvä.
Voisin tulla letittämään. Yksinkin kyllä siihen pystyt.
Kunpa saisikin siihen varmuuden.. :/
Mikä toisi varmuuden?
Siihenhän on monia keinoja, ihan mikä itsestäsi tuntuu parhaalta vaihtoehdolta :)
Naiselle olin vain jonkinlainen kevätihastus. En tiedä enää mitä ajatella.
Minun "kevätihastus" on näköjään myös kesä ihastus.... taitaa olla myös syksy ja talvi-ihastus. Se ei auta. Hän sanoi minulle, että ei kiinnosta :( joten en voi mitään muuta, kuin ihastua itsekseni.