Unilääkekäytön ongelmaan joku lääke ?

Ketipinorista minä olen kyllä päässyt eroon. 25 mg annoksesta. En kylläkään ole käyttänyt kuin pari kuukautta keväisin. Toinen viikko on nyt mulla menossa ja melatoniinin avustuksella olen ennenkin päässyt eroon siitä...

Tarvitsen (valitettavasti) toisen unilääkkeen Zopinoxin tilalle.
Monta vuotta sitten en päässyt eroon Zopinoxista.
Oli pakko vaan jatkaa sen käyttöä.
Tuloksena etten enää nuku sillä.
Mihin "kannattaisi" vaihtaa ?
Periaatteessa ei tietenkään mihinkään, mutta ei voi elää nukkumattakaan !

Joku elämänlopun unilääke pitäisi löytää.

Ketipinor kyllä antaa minulle hyvät ja syvät unet. Aluksi oli vähän tokkurainen olo seuraavana aamuna ja lääke pitää minulla ottaa viimeistään kello 21. viime sunnuntaina en päässyt sänkyyn ennen kello yhtä yöllä ja en tohtinut enää ottaa koska olisi ollut tokkurainen olo töissä. No tulos oli jotta olin kuitenkin tokkurainen koska tuli täysin uneton yö... miket voisi kokeilla ketipinoria?

Jos ei ole nukkunut vuosiin kuin max 3-4 tuntia pätkäunta joka yö, aivot alkaa olla (ON) seulana.
Konjakilla sitä ei korjata eikä yhtään auta jos ajattelisi: jos en nyt nuku, nukun seuraavana yönä.

Minähän vuonna se "seuraava yö" tulisi...?

Todellisiin uniongelmiin on harrastelijoiden "yrtteineen ja konjakkirentoutuksineen" turha tulla vastaamaan yhtään mitään asiaan, josta tiedä yhtään mitään.

Ehkä vuosien unilääkekäyttö on laukaissut sinulle noin pahan unettomuuden? Puhutaan rebound unettomuudesta. Kun lopettaa unilääkkeet, unettomuus palaa pahempana. Niihin voi tulla myös toleranssi, milloin pienempi annos ei enää tehoa mutta isompikaan ei enää takaa välttämättä unta. Tehokin voi mennä ja tulla paradoksaalisia vaikutuksia.

Minä kävin lääkepolun loppuun. Ensiksi söin miedompaa, sitten raskaampia lääkkeitä uneen, lopulta lääkeyhdistelmää. Tapahtui niin että uni väheni ja unenlaatu heikkeni. Olin lääketokkurassa ja uneton, kamala olo, jyrän alle jäänyt krapulainen olo. Lakkasin uskomasta että on olemassa se oikea unilääke tai että enemmän lääkkeitä tai isompia lääkeannoksia meinaa parempaa unta ja virkeyttä. Jokaisessa oli pahoja haittoja mistä pahin oli ahdistuneisuuden lisääntyminen.

Nyt olen purkanut lähes kaikki nuo lääkkeet, syön enää pientä murua nukahtamislääkettä. Uni on katkottaista, herään pari kertaa yössä mutta nukun kumminkin n.7 tuntia. Yritän satsata paljon unettomuuden lääkkeettömiin keinoihin ja tukilääkityksenä otan melatoniinin. Olen kuluttanut lääkepurkuun lähes 2 ja puoli vuotta. Aion kokeilla olla ilman jsn vaiheessa silläkin uhalla että unettomuus lisääntyy hetkeksi. Uskon, että kehoni ei tapa minua unettomuuteen, kun hoidan sitä hyvin, vaikka olen kyllä kokenut unettomuuden ihan kamalat kiduttavat puolet. Elämäntapakeinoilla (ruokavalio, reippailu, unihygienia, meditaatio, piristeiden kuten kofeiini välttäminen) olen saanut paljon apua uneen. Uni on onneksi alkanut palautua. Lääkkeistä on tullut lisäksi vieroitusoireita.

Mitä käyttää ne, jotka ei saa unta kuin lääkkeillä ? Kun ainoa vaihtoehto on lääketainnutus ?
Mikä on loppuelämän lääke ? Vai vaihtoehtona kuolla valvomiseen ?
Mitä sairaalassa tehdään viikon valvoneelle lääkkeitten käyttäjälle ?
Harvalla kai on kokemustietoa.

Joku kirjoitti täällä jostakin yleisesti moititusta lääkkeestä että se sopii hänelle hyvin muistaakseni aika pienellä annostuksella, vointi on ihan hyvä kun saa nukutuksi hyvin ja kirjoittaja (ei ehkä nuori) kertoi aikovansa syödä sitä lopun ikäänsä. Miksi lopettaisi kun se toimii, ei juuri mitään haittavaikutuksia ja pystyy elämään normaalielämää, jota ei ilman ko. lääkettä pystyisi tekemään.
Olen sitä kommenttia yrittänyt löytää, mutta valitettavasti en löydä.
Jos kirjoittaja huomaisi tämän, valaise minua uudestaan !
Tai jos jollakin sattuisi olemaan hyvin toimiva unta antava lääke pitkään käyttöön, tieto
olisi rautaa !

Äitini käyttää parsaa niin luit oikein. En itsekään meinannut uskoa mutta olin yön äitini luona ja näin miten se toimi. Uskomatonta mutta totta.