Mitä enemmän anonyyminä kerron ajatuksistani, sitä enemmän mua aletaan vihata. Mulla on kaikenlaisia päähänpinttymiä, joita en kunnolla hallitse ja ne ahdistaa mua. Masennus on kaikista pahinta ja mä en kestä sitä, mutta koska olen paljastanut itsestäni liikaa monessa paikassa, ihmiset pitää mua rasittavana ja kaikki empatia mua kohtaan on kadonnut. Tuntuu, et nyt ois oikein oivallinen hetki tehä itsemurha.
Kun sua vihataan jopa internetissä
ahdistaaaa
7348
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Huonosti ovat asiasi!
Minäkin olin samassa jamassa. Ei uskaltanut mennä ulos kämpästäni, koska luulin että minua seurataan ja vainotaan! Ja että tuntemattomat ihmiset supisevat ja nauravat seläntakanani.
Hermot siinä "lystissä" oli mennä!
Kerran sain ajatuksen: menin erään tyypin luo ja sanoin, että mikä minussa on vikana kun naurat minun olemustani?!
Kyllä se katsoa ällisteli hetken ja sanoi ettei minulle naura, vaan facessa ollutta vitsiä, jota juuri luki.
Ja näytti jutun.
Kyllä vähän hävetti meikäläistä!
Sen perästä en ole luulotellut olemattomia.
Ei kannata mokoman asian vuoksi itseänsä tuhota!
Ei sua vihata Jumalan siunausta ystävä!
https://www.youtube.com/watch?v=ggpew-i5hSs
Olet tärkeä...
No ei jumala vihaa ketään... paitsi vanhan testamentin ankara ukko. Uuden testamentin Jeesus tuli pelastamaan syntiset rakkaudella. Mikä on totuus?!
Ehkä ne vihaajat kuvittelee sut joksikin toiseksi, ja vaikuttavat siksi vihaavan
Kasvottomia tyyppejä on helppoa vihata tai inhota. Helpottaisi varmasti tekstiesi lukijoiden suhtautumista jos he näkisivät sinut ja ymmärtäisivät miksi kirjoitat niinku kirjoitat. Tosin kuulluksi tai edes luetuksi tulemisen tarve lie kaikilla, minullakin. Mieluummin kirjottelen tänne milloin millekin palstalle ja helpotun jotenki siitä kun aattelen että kyllä jokaisen tekstini varmaan ainakin yksi henkilö lukee ja jotenkin siihen suhtautuu. Mutta se jää paljon arvailujen varaan ja on loppujen lopuksi aika turhaa haihattelua ja itsepetosta. Parasta jos ois kaksii toisensa tuntevaa ihmistä tai ryhmä jonka osapuolet tuntevat toisensa ja sitten keskenään pitäisivät yhteyttä
Mitä jos keskittyisit itsesi sijasta kirjoittamaan jotain hyvää toisille. Sillä tavalla niitä ystäviä saa ja kiitollisuutta toisilta, josta oma olokin kohenee.
No h*lvettivie! Niin kiitollisuutta! Missä tynnyrissä elät?! Hetihän aletaan epäillä, että mikä on taka-ajatuksena, kun muka sanotaan jotain hyvää toisesta!
Kaikenlaista naiivia sitä on olemassa.