Onko tämän päivän valmiit kylpyhuone elementit teräsohutlevy -seinillä jossa päällä laatoitus luotettavampia/kestävämpiä kuin 90-luvun vastaavat, joissa ei laatoitusta.
Entä onko täysin elementeistä rakennetut talot tänä päivänä yleisesti ottaen laadukkaita? 70-luvun elementtejä kuulee aina moitittavan kaikkein surkeimmaksi rakentamisen laaduksi.
Uudet teräsohutlevy kylpyhuoneet vs vanhat?
AsunnonOstaja
6
248
Vastaukset 6
- uudet_parempia
> Onko tämän päivän valmiit kylpyhuone elementit teräsohutlevy -seinillä jossa päällä laatoitus luotettavampia/kestävämpiä kuin 90-luvun vastaavat, joissa ei laatoitusta.
Tuskin - KPH käyttöikä taitaa olla aina sen 30 vuotta, minkä vesieritykset kestävät. Laattapinta on nätimpi, muttei tähän kestoon auta.
> Entä onko täysin elementeistä rakennetut talot tänä päivänä yleisesti ottaen laadukkaita? 70-luvun elementtejä kuulee aina moitittavan kaikkein surkeimmaksi rakentamisen laaduksi.
Heh, kyllä käytössä on ollut paljon ongelmallisempiakin ratkaisuja, kuten pykälää vanhemmissa taloissa sinne sun tänne tungettu tojalevy. Aika monta koulua on pistetty lappu luukulle tästä syystä... Hlökohtaisesti "tykkään" myös 80/90-lukujen vaihteen pientaloista, silloin on tullut kaikenlaista erkkeriä ja kikkailua muotiin, osaaminen vaan on puuttunut. Tuohan oli vielä sitä aikaa, kun työmaille kelpasi kaikenmaailman tuurijuopotkin. On tullut asuttua vm -77 ja -87 pientaloissa ja etenkin ensin mainitusta näen lähinnä painajaisia. Sadevedet sisään, verhot heilui tuulella, 2 krs lattiat painui useamman sentin sieltä sun täältä (wtf? rakennettu niin märästä puusta?) yms. "pientä". Että jotta turha kohdistaa syyttävää sormea kerrostaloihin, kyllä sen ajan rakentaminen oli aika kauheaa räpeltämistä muutoinkin.
70-luvun betonielementtien pääongelma on betonin pakkasrapautuminen - tätä ei osattu ennakoida, vaan betonin kuviteltiin olevan "ikuista". On niissä kyllä muutakin pientä, nykymittapuulla huono lämmöneristys, joskus elementin sisä- ja ulkokuorta yhteen liittävät raudoitukset ruostuvat jne. Näitä on paikkailtu uudemmissa taloissa, mutta aina ei ole mennyt ihan putkeen, esim. joidenkin 80-luvun "vessanseinätalojen" irtoilevat tiililaattapinnat.
Ihan uusissa taloissa perinteinen sänkkäri alkaa olla jo katoavaa kansanperinnettä. Tilalle on jossain määrin tullut paikalla muurattu tiilikuori (varmaan OK) ja etenkin erilaiset eristerappaukset. Saapa nähdä, löytyykö näistä jotain feelua vuosikymmenien vieriessä (kop kop, kun itsekin moisessa asun). - rtmanager
Nykykylpyhuoneet on tehty pääosin betonista, talotekniikka on eri eli ei yhteiskanavia naapureiden välillä ilmanvaihdossa ym.
_Elementitkin ovat massiivisempia eli paksumpia, vrt 70 luvun huoneiston välinen seinä 15-18 cm nykyään 20 cm.
_ Välipohja oli 70 luvulla ontelolaatta 26,5 cm kun nykyään se on 37 cm.
-Paikalla valettujakin tehdään nykyisinkin ja parhaissa ratkaisuissa patteriputket eivät lävistä välipohjaa vaan oma linja rappukäytävään kuten nousuvesijohdotkin.
-Eroa on ja paljon muistan kun Hakan rakentamassa kerrostalossa rv-1976 naapurin puhe kuului selvästi läpi seinän, uudessa talossa taas ei kuulu vaikka olisi standardiratkaisu halvempi talo.
-Tosin puhe kuului 1930 luvun kivitalossakin kun seinät oli luginomassaa ja välipohja puu ja sahanpuru tai ontto palkisto. - talvikkikuja
Meillä oli ainakin 80 luvun kylppärissä kipsilevyseinät ja ne mätäni ja laatat irtos ja seinässä ei ollut kosteussulkua lainkaan, luhtitalo ja tehty-86 ,muutoin näitti talo keltatiililaatta ja elementit ja saunat joka asunnossa.
- AsunnonOstaja
Ok. Tässä kyseisessä talossa on kylpyhuoneet valmiista elementistä, pohja betonia ja seinät teräsohutlevyä, laatoitus päällä. Kestää siis yhtä hyvin kuin täysbetoni kylpyhuone? Onko tällaiset kylpyhuoneet muuten myös paremmin äänieristettyjä, kun käsitykseni mukaan teräslevyseinän ja varsinaisen asuntojen välisen väliseinän väliin jää tyhjä tila. Myös pohja on kai kelluvana rakenteena ohuemman ontelolaatan päällä. Muissa kohdin välipohja on juuri tuota paksua ontelolaattaa.
Rakennusvaiheessa kun seurasin, niin näytti että koko rakennuksen seinät oli valmiita elementtejä, joissa sisäseinä betonia, teräsvilla tms. välissä ja sitten betoninen ulkoseinä. Lopuksi betoni maalattiin ulkoa julkisivun suunnitelman mukaan. Mutta ei siis pelkoa pakkasrasituksesta tai teräsosien ruostumisesta enää tämän päivän elementeissä?- uudet_parempia
Kaipa peltielementti KPH on vähän veemäisempi korjata sitten aikanaan kuin kivirakenteinen, vaan eipä kivirakennetta keskimäärin ikinä käytetä. Peltiranka kipsi- tms levyä se kylppäri on, jos paikalla rakennetaan. Eikä kyllä sellaisenkaan seinät kauheasti ääntä pidä, esim. pesukoneen vedenpoisto kuului oikein mojovasti KPH ulkopuolelle. Viemäröintiliitin tietty seinässä ja putki seinän sisällä lattiaan ja sieltä lattiakaivoon. Kokemusta siis tällaisestakin vm2008 talossa ja elementtikylppäri tullut eteen vm2011 ja vm2012 taloissa.
Asennus nykyään ohuemman laatan päälle, jottei tule korkeaa kynnystä. Jossain 90-luvun alun talossa olen törmännyt tasapaksun ontelolaatan päälle asennettuun elementtikylppäriin. Sellaiseen kun lisätään laatat lattialle, tulee kynnyksen korkeudeksi jo 10 cm. Sama periaate on myös paikallarakennetuissa eli kylppärin kohdalla ohut ontelolaatta, jonka päälle tulee valu (kallistukset ja viemärivedot). Äänet ei silti kuulu kerrosten välillä, onhan siinä lattiassa massaa tai montaa kerrosta aika pieni pinta-ala (ei ole iso "rumpukalvo" ääntä siirtämässä) ja alemmassa kerroksessa vielä alakatto.
Oikeastaan isoin riesa asumisen kannalta elementtikylppärissä on tuunausmahdollisuuden puute. Ne elementit kun rakennetaan valmiiksi kalustettuina ja lätkitään taloon jo runkoa pysytettäessä, niin eipä pysty laatoituksiin, peilikaapin malliin yms. enää vaikuttamaan - en tiedä pystyykö edes siinä tapauksessa, että kaupat on tehty ennen kuin on edes kaivinkone tontilla.
Julkisivuelementtien pitäisi olla paljon pitkäikäisempiä, koska betonin pakkaskestävyys on parempi kuin silloin joskus ja raudoitusten päällä on paksumpi suojakerros. Vaan ei meidän ilmastossamme mikään ole ikuista - kyllä julkisivuremonttia joskus joutuu tekemään. Ilmaston muuttuessa voi myös sää/saderasitus kasvaa ynnä tulla ennennäkemätöntä riesaa, kuten Virossa esiintyvä leväkasvu betonipinnoilla. - rtmanager
uudet_parempia kirjoitti:
Kaipa peltielementti KPH on vähän veemäisempi korjata sitten aikanaan kuin kivirakenteinen, vaan eipä kivirakennetta keskimäärin ikinä käytetä. Peltiranka kipsi- tms levyä se kylppäri on, jos paikalla rakennetaan. Eikä kyllä sellaisenkaan seinät kauheasti ääntä pidä, esim. pesukoneen vedenpoisto kuului oikein mojovasti KPH ulkopuolelle. Viemäröintiliitin tietty seinässä ja putki seinän sisällä lattiaan ja sieltä lattiakaivoon. Kokemusta siis tällaisestakin vm2008 talossa ja elementtikylppäri tullut eteen vm2011 ja vm2012 taloissa.
Asennus nykyään ohuemman laatan päälle, jottei tule korkeaa kynnystä. Jossain 90-luvun alun talossa olen törmännyt tasapaksun ontelolaatan päälle asennettuun elementtikylppäriin. Sellaiseen kun lisätään laatat lattialle, tulee kynnyksen korkeudeksi jo 10 cm. Sama periaate on myös paikallarakennetuissa eli kylppärin kohdalla ohut ontelolaatta, jonka päälle tulee valu (kallistukset ja viemärivedot). Äänet ei silti kuulu kerrosten välillä, onhan siinä lattiassa massaa tai montaa kerrosta aika pieni pinta-ala (ei ole iso "rumpukalvo" ääntä siirtämässä) ja alemmassa kerroksessa vielä alakatto.
Oikeastaan isoin riesa asumisen kannalta elementtikylppärissä on tuunausmahdollisuuden puute. Ne elementit kun rakennetaan valmiiksi kalustettuina ja lätkitään taloon jo runkoa pysytettäessä, niin eipä pysty laatoituksiin, peilikaapin malliin yms. enää vaikuttamaan - en tiedä pystyykö edes siinä tapauksessa, että kaupat on tehty ennen kuin on edes kaivinkone tontilla.
Julkisivuelementtien pitäisi olla paljon pitkäikäisempiä, koska betonin pakkaskestävyys on parempi kuin silloin joskus ja raudoitusten päällä on paksumpi suojakerros. Vaan ei meidän ilmastossamme mikään ole ikuista - kyllä julkisivuremonttia joskus joutuu tekemään. Ilmaston muuttuessa voi myös sää/saderasitus kasvaa ynnä tulla ennennäkemätöntä riesaa, kuten Virossa esiintyvä leväkasvu betonipinnoilla.Tiedät jonkinverran mutta pitää korjata eli kyllä kylppäreitä tehdään kivrakenteisena paljonkin eli muurataan väliseinäharkoista ja kantava seinä betonia, näin paikalla rakentamisessa mutta elementtirakentamisessakin käytetään aco kiviseiniä kylpyhuoneessa.
Nykyrakentamisessa kylpyhuoneen ja rungon väliin tulee ääneneristys eli kylppäri ei ole kiinni rungossa ja näin äänet eivät kulje, pysty ja vaakanousujen veto niin pattereissa kuin viemäreissäkin rappuun mahdollistaa parhaan mahdollisen ääneneristävyyden.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalaisten pinna paloi - Ärsytys iskee uudesta TTK-juontajasta "Eihän tälle voi kun nauraa"
Oliko Veronica Verho hyvä valinta TTK-juontajaksi? Uuden TTK-juontajan henkilöllisyyttä on arvailtu siitä asti, kun Va1062205- 103886
- 66823
- 46790
Mitä tapahtuu?
Mitä tapahtuu Humalojalla? Poliiseja talon ympärillä ja paljon ihmisiä pitkin pihoja???21736Suomi on viittä vaille sodassa Venäjän kanssa...
...syynä tähän on kokoomuslainen presidenttimme Stubb. Hän on ainoa eurooppalaisen maan johtaja, joka kärkkäästi ja taha517716Olen vähän epävarma siitä, oletko kiltti
Nainen, ensivaikutelma oli, että olet tosi hyväsydäminen eli siinä mielessä harvinaisuus. Eli et mene virran mukana, etk76640- 64615
Herkkä, hellä, aurinkoinen, kaunis upea, valonsäde on hän nainen
Ja myös fiksu, älykäs ja luonnonläheinen. Erittäin mielenkiintoinen ja kiltti ihminen. Haluan tuntea hänet, koska kaik23580- 57551