Lenkki jäi lyhyeen, kun hihnassa olleiden Merosen koirien kimppuun kävi vapaana liikkunut hirvikoira. Merosen mukaan kyseessä oli jämtlanninpystykorva.
– Ensiksi se hyökkäsi isomman koiramme eli snautserin kimppuun. Sain kuitenkin potkittua sen irti.
Metsästyskoira hyökkäsi seuraavaksi Merosen kääpiöpinserin kimppuun.
– Eihän sillä pienellä koiralla ollut mitään mahdollisuuksia, kun se jämti sitä retuutti. Se oli sillä jämtillä suussa. Minä yritin repiä sitä hihnasta pois sen suusta, Meronen kertaa.
Meronen sai koiransa irti ja löysi maasta ison kepin, jolla huitoi hyökkääjää kohti. Hirvikoira seuraili Merosen toimia hetken, mutta ei enää hyökännyt, vaan lähti takaisin samaan suuntaan, mistä oli tullut.
– Siinä se tajuttomana makasi maassa pinseri. Onneksi se kuitenkin siitä sitten virkosi.
Koirista ainakin pinseri vaatii lääkärin hoitoa.
– Käytimme koiraa päivystävällä eläinlääkärillä. Se leikataan maanantaina. Isompi koira puolestaan ontuu.
Merosen kohdalle ei ole koskaan aiemmin sattunut vastaavaa.
– Yleensä vaimo lenkittää koirat aamulla. Nyt kun ilma oli näin hyvä, lähdin kuitenkin minä.
Meronen ei ehtinyt hötäkässä nähdä, oliko hyökänneellä koiralla kaulapantaa tai muita tunnusmerkkejä.
– Ilmoitimme koirasta paikalliselle metsästysseuralle, että josko siellä tiedettäisiin, kenen se on.
Meroset olivat myös soitelleet naapureita läpi, josko joku tietäisi koirasta, mutta kukaan ei tiennyt, kenen se on.
Jari Meronen harkitsee, tekeekö asiasta rikosilmoituksen.
– Jos valveutunut koiranomistaja löytyy, niin se ei välttämättä ole tarpeen, itsekin metsämieheksi tunnustautuva Meronen sanoo.
Karjalainen uutisoi keskiviikkona, että koirien hyökkäyksiin liittyvien korvaushakemusten määrä on ollut viime vuosina kasvussa.
Esimerkiksi OP Vakuutuksen tietoon tuli viime vuonna hieman yli 80 tapausta, joissa koira oli aiheuttanut puremalla vahinkoa toiselle koiralle tai ihmiselle.
Tuolloin Itä-Suomen poliisin ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen totesi, että ei usko, että koirat olisivat alkaneet käyttäytyä aiempaa huonommin.
– Tämä on tasainen kesto-ongelma. En pitäisi sitä sen paremmin yleisenä kuin harvinaisenakaan, hän pyörittelee.
Pohjolaisen mukaan syy hyökkäävään koiraan löytyy aina omistajasta. Poliisin tietoon tulevissa hyökkäystapauksissa kyse on yleensä siitä, ettei koiraa ole pidetty asianmukaisesti kytkettynä.
– Järjestyslaki kieltää koiran vapaana pitämisen taajamissa, ja metsästyslaki rajaa sitä haja-asutusalueella, Pohjolainen muistutti.
Järjestyslain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä taajama-alueilla ympäri vuoden. Metsästyslaki määrää koirat kiinni pidettäviksi maaliskuun alusta elokuun puoleenväliin.
Eli nyt koiraa ei saa pitää vapaana muualla kuin koirapuistoissa ja omilla pihoilla.
– Virkavalta kyllä puuttuu näihin rikkeisiin, jos niistä meille ilmoitetaan. Yleensä seurauksena on huomautus, mutta vakavissa ja toistuvissa tapauksissa voidaan pohtia jopa esitutkintaa, hän korostaa.
– Ensiksi se hyökkäsi isomman koiramme eli snautserin kimppuun. Sain kuitenkin potkittua sen irti.
Metsästyskoira hyökkäsi seuraavaksi Merosen kääpiöpinserin kimppuun.
– Eihän sillä pienellä koiralla ollut mitään mahdollisuuksia, kun se jämti sitä retuutti. Se oli sillä jämtillä suussa. Minä yritin repiä sitä hihnasta pois sen suusta, Meronen kertaa.
Meronen sai koiransa irti ja löysi maasta ison kepin, jolla huitoi hyökkääjää kohti. Hirvikoira seuraili Merosen toimia hetken, mutta ei enää hyökännyt, vaan lähti takaisin samaan suuntaan, mistä oli tullut.
– Siinä se tajuttomana makasi maassa pinseri. Onneksi se kuitenkin siitä sitten virkosi.
Koirista ainakin pinseri vaatii lääkärin hoitoa.
– Käytimme koiraa päivystävällä eläinlääkärillä. Se leikataan maanantaina. Isompi koira puolestaan ontuu.
Merosen kohdalle ei ole koskaan aiemmin sattunut vastaavaa.
– Yleensä vaimo lenkittää koirat aamulla. Nyt kun ilma oli näin hyvä, lähdin kuitenkin minä.
Meronen ei ehtinyt hötäkässä nähdä, oliko hyökänneellä koiralla kaulapantaa tai muita tunnusmerkkejä.
– Ilmoitimme koirasta paikalliselle metsästysseuralle, että josko siellä tiedettäisiin, kenen se on.
Meroset olivat myös soitelleet naapureita läpi, josko joku tietäisi koirasta, mutta kukaan ei tiennyt, kenen se on.
Jari Meronen harkitsee, tekeekö asiasta rikosilmoituksen.
– Jos valveutunut koiranomistaja löytyy, niin se ei välttämättä ole tarpeen, itsekin metsämieheksi tunnustautuva Meronen sanoo.
Karjalainen uutisoi keskiviikkona, että koirien hyökkäyksiin liittyvien korvaushakemusten määrä on ollut viime vuosina kasvussa.
Esimerkiksi OP Vakuutuksen tietoon tuli viime vuonna hieman yli 80 tapausta, joissa koira oli aiheuttanut puremalla vahinkoa toiselle koiralle tai ihmiselle.
Tuolloin Itä-Suomen poliisin ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen totesi, että ei usko, että koirat olisivat alkaneet käyttäytyä aiempaa huonommin.
– Tämä on tasainen kesto-ongelma. En pitäisi sitä sen paremmin yleisenä kuin harvinaisenakaan, hän pyörittelee.
Pohjolaisen mukaan syy hyökkäävään koiraan löytyy aina omistajasta. Poliisin tietoon tulevissa hyökkäystapauksissa kyse on yleensä siitä, ettei koiraa ole pidetty asianmukaisesti kytkettynä.
– Järjestyslaki kieltää koiran vapaana pitämisen taajamissa, ja metsästyslaki rajaa sitä haja-asutusalueella, Pohjolainen muistutti.
Järjestyslain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä taajama-alueilla ympäri vuoden. Metsästyslaki määrää koirat kiinni pidettäviksi maaliskuun alusta elokuun puoleenväliin.
Eli nyt koiraa ei saa pitää vapaana muualla kuin koirapuistoissa ja omilla pihoilla.
– Virkavalta kyllä puuttuu näihin rikkeisiin, jos niistä meille ilmoitetaan. Yleensä seurauksena on huomautus, mutta vakavissa ja toistuvissa tapauksissa voidaan pohtia jopa esitutkintaa, hän korostaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.