Oliko sulla nainen joku harrastus, taito tai kyky mistä haaveilit lapsena?
Haaveissa joku harrastus, taito tai kyky lapsena?
ghallupmies
9388
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Näytteliminen, laulaminen, eri soittimet, tanssi ja taitoluistelu. Aina moni taiteellinen asia ollut aika lailla kaikki kaikessa.Näistä harrastinkin laulua ja pianonsoittoa. Nykyisin kummityttöni harrastaa tuota taitoluistelua ja musta on ihanaa kun on siitä niin innostunut 😊
tai joku muu missä saa hakata ukkoja niin paljon, kuin sielu sietää. Kaikki vuosien patoumat pois.
Enpä haahuillut lapsena/nuorena mistään muuta kuin jäniksen karvaturkista. Iän myötä olen huomannut omaavani moniakin taitoja ja taipumuksia, joita on ollut kiva harrastaa. ( enää en haaveile minkään eläimen karvaturkista itselleni)
Ihan pienenä laulu, tosin omaan aika ,keskinkerttaisen äänen,
Monesti on nuotit ja sanat sekasin suussa , vieläkin.
Mut lauloin kyllä joitain pieniä omia keksittyjä lauluntynkiä, ei ne stemmannu, ja ne unohtu samoin tein, mut muistan kun joskus yöllä jotain mietin laulamiseen liittyvää, oliko se haaveilua, tai vaan lapsen mieltä, en tiiä,
kun kävelin vanhassa kaupungissa jossa asuttiin, niin joskus sit laitoin sanoja ja säveliä sekaisin. Sellasia ne oli. Ei vanhemmat laulaneet tai soittaneet.
Muistan kun, aikuisena "tein" yhden laulun, joka kylläkin sit sävel oli plagioinniti toisesta,( siks esityskiellossa ; ) ) ja sanat oli kyllä hyvät ja lyhyet, Jeesuksen tuloon liittyen, mut sit siihen tuli kohta joka sai tunteen, et taivaskin nauro, se oli just niinku pieni lapsi voi tehdä tai sanoo jonku jutun... Taivaan Isän silmissä hän minä olin täysin lapsi, tietysti nytkin mut silloin hengellisesti myös.
Ja sanoin Herralle, et parempi on tee ja anna sinä ne laulu, , ei se multa onnistu,
Sitä ennenkin Herra oli antanut joitakin lauluja, joista ajattelin et Herra halus säästää omia korviaan, kun mulla meni välillä alltot ja sopraano ja sanat sekasin tai hukassa suussa. Niin et Herra armahti ja anto ensimmäisen laulun. Joka sopi sekä äänelle, et muistin sanat, kun olin ne itse kirjoittanut. Mut ajattelin et se on tälläinen "armolaulu", pääsin alusta loppuun ja ei soraääniä hirveesti.
Herra anto kyllä lauluja, senkin jälkeen ,mut en osaa niitä kirjoittaa nuotille, kun saan lauluja, Mun pitää aika paljon laulaa, et jää muistitikun, ja en oikeen uskalla ottaa vastaan niitä, kun ne menee hukkaan, ja en oo seurakunnan silmissä mitään, itsekseni laulan sit niitä Herralleni.
Mutta kyllä silloin kun Pyhä Henki tulee ja yhtyy ääneni ts. Laulan Pyhässä Hengessä niin silloin minunkin ääneni soi ihan nätisti. Ja välillä nousee puhtaastikin. Mut se on Pyhän Hengen ansiota silloin. Mulla on aika tavallinen ääni, sanoinkin Herralle, kun tulin uskoon, et kun kerran parempaa antanut niin kuuntele sit tätä. Minähän laulan.
Siks sanoin, et Herra tais armahtaa itseään laulujen kautta... ; )
Vaatiihan se enemmän rohkeutta laulaa tavallisella kuin kauniilla sointuvalla äänellä.
Olin veljeni harjoitusnukke, kun hän teki itseluolustustemppuja :D Haaveilin vuosia, että minusta tulee ninja ja päihitän hänet joku päivä :D))
Siskoni harrasti pitkään judoa, olin myös usein hänen käsittelyssään. Harjoittelimme.
Halusin myös Africcaan kehitystyöhön tai norsuja pelastamaan. Jossain välissä haaveilin argeologon urastakin..Halusin outoihin kolkkiin ja kiipeilin paljon, kolusin koloja ja luolia.
Isompana ymmärsin nuo haaveet utopistisiksi....
Harrastin balettia jossain välissä ja haaveilin tanssiurasta.
Myös pianonsoittoa.
Mitään erityistaitoja en omaa, omannut.
Minusta tuli äiti, enkä kadu. Olin äitinä minulle sopivassa osassa.
kyllä oli, mutta se oli väärä harrastus, josta haveilin. siispä jouduin harrastamaan sellaista, josta äitini piti. kyllä minulla siihenkin lahjoja oli, mutta sydän ei ollut siinä koskaan mukana, vaikka edistyinkin ja jotain hyötyäkin siitä koulussa oli. opin lintsaamaan. opin myös sen, ettei pidä välittää sydämen äänestä, se on typerä ja uskottelee tyhjänpäiväisten olevan tärkeitä.
Haaveilin lentämisestä ja harjoittelin sitä usein kodin pihalla. Eipä ollut siipiä joilla lentää mutta usko oli kova että se vielä jonain päivänä onnistuu. Eipä oo vielä onnistunut😀
Minä saan keksit katoamaan.
Mikä on sinun supervoimasi?
se koostui ja sen myös tein. Haitarin soitto, laulu ja piirtäminen ja maalaaminen.
Taidot tallella yhäkin.