Se oli aikansa. Suuria tunteita, hölmöjä toiveita, kaihoisia unia. Se oli sanoja, se oli ajatuksia, verhottuja viestejä. Se oli telepatiaa, kehonkieltä, se oli kaikkea mahdollista kahden ihmisen välillä, jotka eivät silti tohtineet koskettaa toisiaan. Se oli viiden vuoden Grand Tour, outojen sattumien summa, ehkä hiukan kohtaloakin. Se oli kaikkea ja se ei ollut mitään. Se oli viimeinen nousu, luovutus, se oli DNF.
Viimeinen etappi
domestiQueen
18880
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Juurikin näin.
Jep oonki DNF. Kiitos näiden hyväksikäyttäjien.
vuorenpäälle, et sä silloin luovuta, ymmärrätkö? Joskus työ itsessään kasvattaa tavoitteisiin, silloin kun tavoitteet on epäselviä.
Mitä te luulette kohtalon ja johdatuksen olevan? Itsestäänselvyyksiä?
Yleensä nuo vaatii monen puolen tuntemista. Se rakentuu näkymättömästi.
Virheet on osa tätä kaikkea. Tärkeämpää jopa kuin onnistuminen itsessään. Et sä kato onnistumisessa sitä onnistumista, vaan sitä prosessia sinne. Se tekee sut ylpeeksi. Aina.
Mitä tarkoittaa DNF? Jotain nuorisoslangia. Ei tunteissa kantsi luovuttaa. Mutta työni osalta nousin vuorelle, tuskainen loppuosuus, ja hei, tein sen.
Samaa mietin. Ei tästä koko ketjusta ymmärrä mitään...
Varmaan misspönttöuuni suomentaa ajallaan.....tai joku muu...
Kukaan ei ole liian vanha käyttämään Googlea. DNF = did not finish. Sporttislangia.
<luulin eka että elvytyskielto. Mut se onkin DNR.
Nyt tuntuu tuolta mutta isossa kuvassa olemme jo pitkällä. Minä olen tästä varma.
Joskus vain mäki on niin jyrkkä, että kerran pysähdyttyä on mahdotonta enää omin voimin päästä liikkeelle. Silloin sitä vain istuu alas ja katsoo tien kiemurtelua kaukaisuuteen, miettii jokaista kurvia, yrittää nähdä onko sieltä matkalla joku ylös, kuulostelee onko kukaan tulossa alas.
Entä jos molemmat tuntee noin. Voivottelee, että ei omin voimin pääse liikkeelle. Toisen pitää kuitenkin ottaa aina se pieni ensimmäinen askel. Ei sen tarvitse olla kuin nytkähdys niin molemmat voivat olla taas liikkeellä.
Hyvin puettu sanoiks. Taidan olla vielä niin alkumetreillä jyrkännettä että tarvitset kiikarit nähdäksesi.
Sukellus se oli. En mä halunnut mennä pohjaan saakka, koska oisin hukkunut.
Suuren sielun kasvutarinan tunnistaa siitä että se oli DNF.
Mitä varten niiden sielujen pitää kasvaa? Punnitaanko ne? Lankeaako siitä jokin palkintokin?
Ajattele sitä henkisenä kasvuna ihmisenä, myös henkisesti aikuinen ihminen tajuaa että ihminen voi kasvaa ihmisenä ja aikuistua lisää ihan missä tahansa iässä tahansa elikkä ei pidä olla ylimielinen että en minä enää mitään uutta opi.
Onko sulla tarttuvia tauteja, mulla huuliherpes. Aktivoitui piiiitkästä aikaa.
En oo ihan kunnossa.
Ihan sama, mut toi domestic queen on ärsyttävä karikatyyri naisesta. Ei juurikaan luova mitenkään, ei mitään poikkeamaa, ei mitään sellaista rosopintaa. Paljon hyvää, mutta ja niin tylsää.