jos et ensin opi rakasta itseäsi. Allekirjoitan tämä väitteen. Voit rakastaa vain rikkinäisesti ja epäterveesti jos et ole sinut ensin itsesi kanssa.
Mietitäänpä itsetuntoa. Millainen on heikko itsetuntoinen?
-pelkää olla oma itsensä.
-Muokkaa ajatuksensa, mielipiteensä, persoonansa, mieltymyksensä ja käytöksensä aina toisten mukaan.
-Miettii koko ajan mitä muut ajattelee
-On toisten vietävissä tykätyksi tulemisen tarpeen takia
-Tuntee usein kateutta ja mustasukkaisuutta muita kohtaan. Johtaa mm. kiusaamiseen, haukkumiseen, juoruiluun, pettämiseen
-Suhteessa kaipaa jatkuvaa kehumista, rakkauden vakuuttelua,
-Jos kokee ettei ole riittävän hyvä suhteessa saattaa hakea suhteen ulkopuolelta itsetunnon vahvistusta kolmannelta osapuolelta. Ihmiseltä joka antaa huomioo ja kehuja
-pelkää kuollakseen jätetyksi tulemista, Ripustautuu epätoivoisesti kumppaniinsa.
on valmis miellyttämään toista hinnalla millä hyvänsä kunhan toinen ei jätä.
-Suhteen ollessa huonossa jamassa: kykenemättömyys tehdä eropäätöstä
Eli rikkinäistä rakkautta jossa on kehuja kalasteleva kameleontti joka muuntautuu joukon mukaan.
Mitä on hyvä itsetunto?
sen lainasin koska en jaksa kirjoittaa.
"Hyvän itsetunnon tunnusmerkkejä ovat:
Hyvä itsetunto on tunnetta siitä, että on hyvä monissa asioissa: ihminen luottaa ja arvostaa itseään ja kokee oman elämänsä tärkeänä ja ainutkertaisena. Hän kuitenkin samaan aikaan myös tiedostaa ja hyväksyy heikkoutensa. Hyvään itsetuntoon liittyy myös kyky arvostaa muita ihmisiä. Vahva itsetunto tuo myös tunteen elämänhallinnasta ja itsenäisyydestä. Tällöin ihminen uskaltaa tehdä omaa elämäänsä koskevia ratkaisuja ja on riippumaton toisten mielipiteistä. Hän ei koe tarvetta loukata muita toiminnallaan, mutta uskaltaa elää itsensä näköistä elämää. Itsetunto ei kuitenkaan ole vain sosiaalista rohkeutta: ujolla tai syrjään vetäytyvällä voi yhtä lailla olla hyvä itsetunto."
https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/hyvä-itsetunto-optimistista-realismia
Netistä löytyy keskustelu ketjuja joissa valitetaan liian huonolla itsetunnolla olevista seurustelukumppaneista ja niiden raskaudesta ja rasittavuudesta suhteessa. Monet suhteita päätyi eroon tuon syyn takia. Kumppani väsyi toisen itsetunnon pönkittämiseen.
Mietitäänpä itsetuntoa. Millainen on heikko itsetuntoinen?
-pelkää olla oma itsensä.
-Muokkaa ajatuksensa, mielipiteensä, persoonansa, mieltymyksensä ja käytöksensä aina toisten mukaan.
-Miettii koko ajan mitä muut ajattelee
-On toisten vietävissä tykätyksi tulemisen tarpeen takia
-Tuntee usein kateutta ja mustasukkaisuutta muita kohtaan. Johtaa mm. kiusaamiseen, haukkumiseen, juoruiluun, pettämiseen
-Suhteessa kaipaa jatkuvaa kehumista, rakkauden vakuuttelua,
-Jos kokee ettei ole riittävän hyvä suhteessa saattaa hakea suhteen ulkopuolelta itsetunnon vahvistusta kolmannelta osapuolelta. Ihmiseltä joka antaa huomioo ja kehuja
-pelkää kuollakseen jätetyksi tulemista, Ripustautuu epätoivoisesti kumppaniinsa.
on valmis miellyttämään toista hinnalla millä hyvänsä kunhan toinen ei jätä.
-Suhteen ollessa huonossa jamassa: kykenemättömyys tehdä eropäätöstä
Eli rikkinäistä rakkautta jossa on kehuja kalasteleva kameleontti joka muuntautuu joukon mukaan.
Mitä on hyvä itsetunto?
sen lainasin koska en jaksa kirjoittaa.
"Hyvän itsetunnon tunnusmerkkejä ovat:
Hyvä itsetunto on tunnetta siitä, että on hyvä monissa asioissa: ihminen luottaa ja arvostaa itseään ja kokee oman elämänsä tärkeänä ja ainutkertaisena. Hän kuitenkin samaan aikaan myös tiedostaa ja hyväksyy heikkoutensa. Hyvään itsetuntoon liittyy myös kyky arvostaa muita ihmisiä. Vahva itsetunto tuo myös tunteen elämänhallinnasta ja itsenäisyydestä. Tällöin ihminen uskaltaa tehdä omaa elämäänsä koskevia ratkaisuja ja on riippumaton toisten mielipiteistä. Hän ei koe tarvetta loukata muita toiminnallaan, mutta uskaltaa elää itsensä näköistä elämää. Itsetunto ei kuitenkaan ole vain sosiaalista rohkeutta: ujolla tai syrjään vetäytyvällä voi yhtä lailla olla hyvä itsetunto."
https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/hyvä-itsetunto-optimistista-realismia
Netistä löytyy keskustelu ketjuja joissa valitetaan liian huonolla itsetunnolla olevista seurustelukumppaneista ja niiden raskaudesta ja rasittavuudesta suhteessa. Monet suhteita päätyi eroon tuon syyn takia. Kumppani väsyi toisen itsetunnon pönkittämiseen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
On tässä kieltämättä jotunut miettimään ja järkyttymään mitä ne muut oikein ajatteleekaan. Vai mitä lie kulttuuriperintöään päässään pyörittävät. Mutta pienin askelin tästä opetellaan kaikenmoista.
Minulla oli eräs tuttu joka oli todella heikolla itsetunnolla.
Hän tiesi minun musiikkimaun ja kuunteli sitä itsekin, mutta ryhmässä kun olimme hän
pilkkasi minua "ei taas näin noloo musiikkia" jotta kuului porukkaan.
Kuitenkin kun oltiin kahden hän taas halusi kuulla just niitä biisejä.
Tästä sen kameleonttimaisuuden huomaa.
Hyvä itsetuntoisesta se on aivan se ja sama mitä muut hänen mieltymyksistään ajattelee. Se ei häntä estä siitä tykkäämästä ja olemalla julkisesti siitä tykkäävä
vaikka halusi, että kaikilla on hyvä olla ja kuunnellaan sellasta musiikkia mitä kaikkien korva kestää kuunnella. Jos joku tykkää humpasta ja muut ei, niin kait siinä nyt jonku kompromissin voi tehdä. Joillaki on sekalainen musiikkimaku, että voi kuunnella vähän kaikkee musiikkia.
Nyt sentään ihan tuommoinen ole :o
Ei vaan häpesi suuureman porukan edessä myöntää että tykkää myöskin koska se ei ollut sen porukan lempimusaa. Siellä kuunneltiin metallia.
Kameleontit muovaa kaikki harrasteet, musiikkimaut, mielipiteet, vaatetyylit ja ajatukset, mielipiteet sekä jopa kumppanivalinnat sen mukaan mikä on muiden mieleen.
Aina kun vaihtuu ryhmä vaihtuu mieltymykset mielipiteineen, koskaan ei uskalla sanoa mistä oikeasti tykkää
En piittaa mitä muut ajattelee eli tuon mukaan mulla on hyvä itsetunto. Rakastan itseäni, voi sitä itserakkauden määrää ja rakastan muita. Rakkaudessa ja suhteessa on kyse mollemminpuolisesta rakkaudesta. Ja rakas aloittaja, suomessa ei kovin montaa suhteessa olevaa olisi, jos kukaan rikkoutunt, epätäydellinen, pelkäävä tai jonkinasteista luonnevikaa kärsivä ei suhteessa olisi.
Itsensä tervettä rakastamista
Hyvä itsetunto tarkoittaa myönteistä realismia omista mahdollisuuksista ja rajoitteista. Se ei tarkoita itsensä näkemistä yltiöpositiivisessa valossa tai itsensä korottamista muiden yläpuolelle. Se on myönteinen, mutta totuudenmukainen arvio itsestä
https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/hyvä-itsetunto-optimistista-realismia
Tuolla on jotain keskustelua huonosta itsetunnosta parisuhtessa äkkiä googlettaen.
https://www.vauva.fi/keskustelu/1541987/ketju/miten_te_kestatte_puolisoa_jolla_on_huono_itsetunt
Itse olin pitkään kameliontti. Mietin liian paljon mitä muut ajattelivat minusta, mutta nyt minusta on muuttunut terveellä itsetunnolla varustettu ihminen. Olen kyllä empaattinen ihminen ja pyrin olemaan ystävällinen kaikille, kunnes todistavat etteivät ansaitse sitä. Itsellä on vielä se paha, että huomaan enemmän (luultavasti vähän neuroottinen ihmistyyppi) kuin monet muut, joten esimerkiksi nyt painin sellaisen asian kanssa että laitanko yhden parhaimmista kavereista kanssa välit kylmiksi. Katkeruus eräästä asiasta sellainen että jopa kuurosokea huomaisi sen, mutta pitää yleensäkin itseään jotenkin alitajuisesti parempana. Olen jo oppinut ohittamaan loukkaukset automaattisesti, mutta kelasin tuossa että kun perjantaina nähtiin ja hengailtiin muutama tuntia niin ehti loukata sen aikana niin monella eri tapaa. Ajattelin aina, että "ei se tarkoita sitä" mutta nyt tajusin että alitajuinen alistaminen (vaikka oikeasti siis kyseisessä ihmisessä ei ole mitään erinomaista itsessään, kutsuu vielä itseään kameliontiksi tajuamatta että se on huono asia) on kaikkein pahinta. Tuntemattomilta en ole koskaan ottanut paskaa vastaan, mutta en kyllä meinaa nykyään enää ottaa edes parhaimmilta ystäviltä. Jos ystävyys vie enemmän kuin antaa niin silloin täytyy tehdä vaikea päätös.
Vuosia siis oli huono itsetunto muutaman vastoinkäymisen takia, enkä varmaan sallinut itseni edes ihastua. Nyt sitten olenkin vahvemmin ihastunut kuin koskaan ja vielä ihmiseen ketä en edes kunnolla tunne. Voinen siis allekirjoittaa aloituksen siltä osin, että pitää rakastaa itseään jotta voi rakastaa myös jotain toista ihmistä.
Niin tiiviissä suhteessa luin parisuhde niin heikko itsetunto voi olla aika raskas kivi.
Huono itsetuntoiset ei usein kestä mitään negatiivista itsestään taikka tekemisistään. He suuttuvat tai luhistuvat henkisesti. Suhteen hyvinvoinnin ja toimivuuden kannalta kuitenkin pitäisi suhteessa käydä näitäkin keskusteluja.
Huono itsetunto saattaa myös tuoda sellaisen ongelman että suostuu kumppanin sairaalloisiinkin ehtoihin ja vaikka muuntamaan itsensä aivan toisenlaiseksi jotta kumppani tykkää. Esim. Muuntaa vartalonsa kauneusleikkauksien avulla tai vaikka suostua johonkin sairaampaan seksiin. Vaikka eläinseksi tai lapsiporno
Hukkaa siis itsensä täydellisesti siihen toiseen ihmiseen
Totta. Itse kyllä siis itsetutkiskelun takia tiedän erittäin tarkasti omat vikani, mutta nyt olen jotenkin oppinut hyväksymään ne. Ei ne mihinkään ole kadonneet, mutta kuka ihminen on täydellinen? Ei kukaan. Se, että hyväksyy vikansa ei mielestäni tarkoita että niitä ei yhtään häpeäisi tai vähän yrittäisi piilotella.
Tosin kun luin ylempänä olevaa keskustelua, että vaikka olin pitkään kameliontti niin olen kyllä aina sanonut suoraan mistä pidän ja mistä en. Joskus jopa itseä on hävettänyt kun en ole pystynyt olla hiljaa. Jotkut toki arvostaa sitä minussa, mutta vähän paha tapa kyllä on aina vielä perustella että miksi vaikka joku elokuva oli huono.
HERKKÄ aistimaan varsinkin jonkun piilovittuilun. Huomaan myös asian, vaikka se ei kohdistusi itseeni, vaan johonkin toiseen henkilöön. Se saa mun niskakarvat nousee pystyyn. Jotkut on vaan sellasia, että ne löytää ihmisistä heikot kohdat ja alkavat lyömään alaspäin, koska haluavat itse tuntea olevansa jotenki parempia. Sellaset ihmiset eivät ole sujuja itsensä kanssa.
Ollaan samanlaisia ihmisiä. Yleensä yrittänyt auttaa heikompaa, mutta kanssa erittäin hyvin aistin kaikki piilovittuilut ja vihjeet. Oli ne sitten itselle tai jollekin toiselle.
Usein huumorilla ajattelen, että pitäisi ryhtyä yksityisetsiväksi kun huomaan pienetkin yksityiskohdat.
Heikko itsetuntoiset täällä kaipaa itseään. Se tuskin vie heidän suhteitaan oikeisiin kohteisiin eteenpäin mitenkään. Omaa mieltä kyllä lämmittää, mutta höyryävää tuhkaa jättävät taakseen.
Melko yleistävää
Itsetunto on omanarvontunto, itsensäkunnioitus. Hyvän itsetunnon omaava ihminen ei tarvitse toisten jatkuvaa huomiota. Hän ei hauku muita ylentääkseen itsensä. tässä vasta kun itse koin tälläisen hyökkäyksen, oli vain hiljaa ja ajattelin, että kumpa tuokin ihminen joskus näkisi itsensä oikeasti. Omanarvontuntoon valitettavasti kuuluu myös se ettei enään ota vastaan negatiivisia hyökkäyksiä. Haluaa ikäänkuin suojella itseä. Näin ollen joskus hyvän itsetunnon omaavat ihmiset eivät viihdy juoruporukoissa. He pitävät sellaisia ihmisia huonon ihmistunnon omaamina. Hyvän itsetunnon omaava pitää tarkat rajat mitä itse sietävät, mutta he pitävät rajat monesti omana tietonaan. Hyvä itsetunto ei ole jatkuva olotila, ajoittain itsetunto saa sellaisia kolauksia, että on välil maassa. Normaalisti hyväitsetuntoinen nousee suosta nopeasti ja elää tyytyväisenä itseensä ja rakastamiinsa ihmisiin.
Sellainen ihminen joka toistuvasti vitsin varjolla ilkkuu, pilkkaa, haukkuu, arvostelee, kilpailee kanssaihmisten kanssa, on hyväitsetuntoisen mielestä aika huvittava ihminen. Tuollainen ihmisen irvikuva ei pysty hyväitsetuntoisen ihmisen omanarvontuntoa musertamaan. Ihmisen irvikuva hakee kaltaisiaan ihmisiä rikoskumppaniksi musertamaan vihaamiaan ihmisia. Loppujen lopuksi
kaikki kääntyy tälläisia ihmisiä vastaan. Et ottakaa tämä vinkkinä. Minua ette enää satuta, sanotte mitä haluatte. Tunnen itseni niin hyvin, teidän valheet ei enää vaikuta.
Minun rakkauteni ansaitsee vain se joka hyväksyy minut kuule sellaisena kuin olen. Ja puhun nyt huoraamisistani. Todeks koettu.