Mikä ero käytännössä on taloudellisesta näkökulmasta, teenkö uudisrakennukseen lattialämmityksen sähkökaapeleilla tai vesikiertoisena? Kaukolämpöä ei ole saatavilla.
Maalämpö: lämmitysjärjestelmän kokonaiskustannus noin 15.000 - 20.000 euroa laadukkailla komponeinteilla ja kalliokaivolla. Sähköllä lämpiävä iso vesivaraaja (vähintään 1500 - 2000 l) ja vesikiertolattialämmitys, kustannus noin 5000 - 7000 euroa. Ja lämmitys tuotetaan edelleen sähköllä. Kaapelit betoniin, kustannus noin 2000 - 3000 euroa.
Laadukkaiden sähkökaapeleiden käyttöikä on 25 vuotta (parhaat antaa 25 vuoden takuun) ja rikkoontuneen kaapelin voi nykytekniikalla paikantaa ja korjata paikallisesti. Ei vuotoriskejä. Maalämpöpumpun käyttöikä taitaa olla 10 - 15 vuotta, ja siinä ajassa uusien pumppujen hinnat on taas tuplaantuneet. Jos lämmitysjärjestelmän kustannuksia katsotaan koko elinkaaren ajalta, mukaan luettuna sijoitetun pääoman korot, niin minusta sähkökaapeleilla toteutettu lattialämmitys on edullisin ratkaisu hyvin eristetyssä uudisrakennuksessa. Sähkökaapelilla toteutetussa ratkaisussa etuna on myös se, että eri huoneiden lämpötiloja on huomattavasti helpompi säädellä, kuin vesikiertoisessa järjestelmässä. Esim. märkätilojen osalta.
lattialämmitys sähköllä vai sähköllä?
17
386
Vastaukset
- pyri.samaan
Minulla on suora sähkölämmitys ja perinteiset patterit. Sauna-pesuhuone-khh-WC lattialämmitys sähköllä ja päällä vain talvella. Talo on 33 vuotta vanha. Hyvä järjestelmä ja halpa. Lisänä on ILP ja takkauuni. Sähkön kokonaiskulutus 6 000 kWh vuodessa, puita kuluu n. 3 pinomottia josta yli puolet saunassa.
- ilmasta_lämpöä
Se pieni ero on siinä, että vesikiertoisen lämmönjaon tapauksessa voit vaihtaa lämmönlähdettä. Maalämpö ei uudessa talossa kannata - se kyllä tuottaa halpaa lämpöenerigiaa, mutta on kallis investointi -> energiaa pitää myös kuluttaa paljon jotta ratkaisu tienaa hintansa.
Uuteen voisi ennemmikin katsella VILPpiä eli ilma-vesi lämpöpumppua.
Ja tosiaan putkiston käyttöiän pitäisi olla pidempi kuin sähkökaapeleilla. Mutta kulujahan tässä tulee enemmän ja vuosien mittaa saa jonkun kerran uusia pumppua ja venttiileitä.
BTW ei sähkökaapelin rikkoontuessa ongelma ole kaapelin korjaus, vaan lattian korjaus. Menee helposti koko huoneen pintamateriaali uusiksi. Pesutiloissa myös lisähaasteena vesieritykset.
Pesutilojen lämmityksen voi vesikiertoisena toteuttaa niin, että niilä on oma kiertopumppu, sekoitusventtiili ja sähkölämmityspatruuna. Markkinoilla jopa on/on ollut vekotin, jossa kaikki nämä integroituna yhteen pakettiin. Talvella lämpö otetaan koko rak. lämmitysverkosta (myös patteriverkko käy). Jos vesiverkosta ei saada riittävää lämpöä, niin sitten KPH kierto lämmitetään sähkövastuksella.- InsinööriX
> Ja tosiaan putkiston käyttöiän pitäisi olla pidempi kuin sähkökaapeleilla.
Viime vuosituhannelta tähän päivään ulottuva kokemuspohjainen rakennushistoria kylläkin osoittaa tämän asian olevan juuri päinvastoin. - kaapelit_kurassa
Ennenwanhaan lattialämmityksiä tehtiin teräs- tai kupariputkilla. Ne ei tykkää kosteassa betonissa majailusta eli paskaksi on mennyt. Toisaalta on sitä olemassa myös yhä käytössä olevia alkup. lattialämmityksiä, jopa 50-luvun lopulta. Nykyään lattialämmitykset tehdään aina muoviputkella, joka pitäisi kestää 50 vuotta. Noh, asenuksen voi mokata ja näin saada aikaan vuodo, mutta samalla lailla väärin asennettu kaapeli polttaa itsensä rikki nopeasti.
Vesikiertoisen lattialämmityksen vuodot ovat todennäköisimmin jakotukilla, joka uusissa taloissa on asennettu niin, ettei vuotovedet pääse tihkumaan rakenteisiin. Eikä suljetusta verkosta muutoinkaan paljoa vettä tule. Paitsi kaapelit -kurassa miesten puheissa.
Kaapelit kurassa taasen... tästä havainnot mm. yksien tuttujen 80-luvun lopulta rakennetusta talosta. Hupsankaikkaa siellä poksahti mm. KPH lattialämmitys parinkymmenen vuoden iässä. Tuli tosi "tyylikäs", kun laitettiin lattia seinälaatoituksen ali rivi uudella laatalla, mikä oli täysin eri mallia kuin alkup. laatat. - heräätähänpäivään
Ja sekös onkin halpaa vaihtaa esimerkiksi sähkökattilasta puu-öljykattilaan, vilppiin, pilppiin tai mihin tahansa hässäkkään! Nykyisin neliöt maksaa ja tekninen tila mitoitetaan juuri valitun lämmitystavan mukaan. Jos sähköllä lämmitys tulee liian kalliiksi, lienee ainoa järkevä "lämmitysremontti" oma sähköntuotanto kokonaan tai osittain, vaihtoehtoja on jo markkinoilla useita. Tai sitten myydä se sähkösyöppö talo ja muuttaa edulliseen kaukolämpökolhoosiin.
- säästöä_savella
Ja se oma sähköntuotanto ym on sitten helppoa ja halpaa, kun talossa on tasan 0 m² huonetilaa, mihin värkkejä voi asentaa?
Suorasähkölämmitystä vaan ja LV varaaja kyljelleen lauteiden alle, iv-kone pesutornin tai pöntö päälle. Ei hukkaneliöitä! - morno
säästöä_savella kirjoitti:
Ja se oma sähköntuotanto ym on sitten helppoa ja halpaa, kun talossa on tasan 0 m² huonetilaa, mihin värkkejä voi asentaa?
Suorasähkölämmitystä vaan ja LV varaaja kyljelleen lauteiden alle, iv-kone pesutornin tai pöntö päälle. Ei hukkaneliöitä!Lattialämmityksen toteuttaminen vesikierrolla vain sillä perusteella että voi jälkeenpäin vaihtaa lämmitysmuotoa, kuuluu samaan sarjaan kuin yläkertavarauksen tekeminen taloon. Fakta on, että vain noin 1 - 2 % ihmisistä todella toteuttaa yläkertavarauksensa hyödyntämisen eli laajennuksen jälkikäteen, koska se on niin työlästä ja kallista että helpompaa on vain vaihtaa isompaan taloon. Yhtä vaivalloinen ( = kallis) on sen lämmitysjärjestelmän vaihtaminen. Se ei vaan kannata kuin ainoastaan silloin, kun vanha lämmitysjärjestelmä on tullut elinkaarensa päähän. Eli 10 - 20 vuotta järjestelmästä riippuen. Ja mikäli esim. 20 vuoden päästä on tarkoitus tehdä lämmitysjärjestelmän remontti, niin mikä estää kaapelilattian muuttamisen vesikiertoiseksi, kun lattiamateriaalit on varmasti myös uusimisen tarpeessa. Lattiapintaa joutuu nostamaan vain noin 30 mm kun laittaa kipsivaluun 17 mm putket.
Jos kustannustehokkaasti tekee, niin kaapelilattialämmitys tai sähköpatterit on varmasti edullisin ratkaisu, mikäli kaukolämpöä ei ole saatavilla. Siis pienemmissä taloissa. Kun lämpimiä neiliöitä alkaa oleen yli 150, niin silloin kyllä VILP tai MLP on kokonaisedullisin. - säästöä_savella
morno kirjoitti:
Lattialämmityksen toteuttaminen vesikierrolla vain sillä perusteella että voi jälkeenpäin vaihtaa lämmitysmuotoa, kuuluu samaan sarjaan kuin yläkertavarauksen tekeminen taloon. Fakta on, että vain noin 1 - 2 % ihmisistä todella toteuttaa yläkertavarauksensa hyödyntämisen eli laajennuksen jälkikäteen, koska se on niin työlästä ja kallista että helpompaa on vain vaihtaa isompaan taloon. Yhtä vaivalloinen ( = kallis) on sen lämmitysjärjestelmän vaihtaminen. Se ei vaan kannata kuin ainoastaan silloin, kun vanha lämmitysjärjestelmä on tullut elinkaarensa päähän. Eli 10 - 20 vuotta järjestelmästä riippuen. Ja mikäli esim. 20 vuoden päästä on tarkoitus tehdä lämmitysjärjestelmän remontti, niin mikä estää kaapelilattian muuttamisen vesikiertoiseksi, kun lattiamateriaalit on varmasti myös uusimisen tarpeessa. Lattiapintaa joutuu nostamaan vain noin 30 mm kun laittaa kipsivaluun 17 mm putket.
Jos kustannustehokkaasti tekee, niin kaapelilattialämmitys tai sähköpatterit on varmasti edullisin ratkaisu, mikäli kaukolämpöä ei ole saatavilla. Siis pienemmissä taloissa. Kun lämpimiä neiliöitä alkaa oleen yli 150, niin silloin kyllä VILP tai MLP on kokonaisedullisin.No huhhuh, kaapelit kurassa mies vetää huoletta = -merkin parketin/laminaatin vaihdon ja vesikiertoisen lattialämmityksen teon välille. Juu, sehän on helppoa, halpaa ja nopeaa jyrsiä urat lämmitysputkille lattiaan... Noista lattiapinnan nostoistakin voi tulla aikamoinen riesa, lähtien joka ainoan välioven lyhentämisestä.
Että jotta se realistisempi vaihtoehto lienee kuitenkin putket pintavetona tai lattian rajaan koteloituna ja lämmön jako puhallinkonvektoreilla.
BTW kyllä tälläkin palstalla aika monet kerrat puitu siirtymistä suorasähköstä maalämpöön, vilppiin tai omaan kattilaan. Sitähän ei tänä päivänä tiedä, mikä on muotia/kustannustehokasta 20 vuoden päästä, mutta matalalämpöisellä vedellä toimeen tuleva lattialämmitys on aika yleispätevä. Vrt perinteiset patterit seinällä ei niinkään, jos/kun ne tarvitsevat 60...80 °C menovettä.
Se on totta, että vesikiertoinen lämmönjako on pitkälti varaus tulevaisuuteen - pelkästään euroilla ja tämän päivän hinnoilla laskettaessa laitetaan suorasähkö! Mutta silloinkaan ei lämmitetä lattiaa, vaan laitetaan patterit seinille tai käytetään ilmanvaihtolämmitystä!
Lattialämmitys = lämmin lattia on menneisyyteen kuuluva myytti. Siis toimii vanhoissa taloissa. Nykytalojen lämmöntarve on pieni -> lattiaan ajettava teho on niin pieni, ettei pintalämpötila nouse lähellekään 30 °C -> lattia tuntuu edelleen viileältä, etenkin jos on valittu hyvin lämpöä johtava pintamateriaali.
- sähköllä_vai_sähköllä
"lattialämmitys sähköllä vai sähköllä?"
- sähköllä tietysti. - Tknk
Paras lämmitys kylppäriin olisi varmaankiin kattosäteilijä kosteus- ja termostaattiohjauksella siten, että päällä aina kun tilassa kuivattavaa tai kosteusohjaus on vikatilassa. Turhaa sitä betonimassaa on lämmitellä 100 mm:n syvyyteen kun kosteus on pinnan päällä (tai maksimissaan muutaman millin syvyydessä). Eikä korjauksessa tarvitsisi lattiaa piikkailla auki.
- kokeile.itse
Onpa vankka kylppäri jos betonia on lattiassa 100 mm. Tätä parasta kattosäteilijällä tehtyä lämmitysjärjestelmää ei liene Suomessa yhtään.
kokeile.itse kirjoitti:
Onpa vankka kylppäri jos betonia on lattiassa 100 mm. Tätä parasta kattosäteilijällä tehtyä lämmitysjärjestelmää ei liene Suomessa yhtään.
Kieltämättä olisin itsekin yllättynyt, sillä vaatisi sinällään yksinkertaisen säätöhärpäkkeen, jollaisen olemassaolosta en ole kuullut. Nojoo, enpä tarkistanut millaisia materiaalivahvuuksia käyttävätkään, mutta eivätköhän nuo useampia senttejä ole ja vesikiertoisina enemmän. Toisaalta, noissa taidetaan nykyään käyttää erilaisia tasoitemassoja(?) betonin sijaan, jolloin 50 mm tasoitteesta valettu laatta saattaa hyvinkin vastata lämmönjohtavuudeltaan 100 mm betonilaattaa. Tosin lämpövastukset taidetaan laittaa pinnan tuntumaan, joten eipä tuo ihan relevanttia ole... Unohtakaa. :)
- NickNailer
Teen kumpiakin. MLP on pakkopullaa paremmilla alueilla, koska ilman sitä ei rakennuksella ole kovin suurta jälleenmyyntiarvoa.
Onhan noita hyvin toimivia vesikiertoisia lattialämmityksiä 1960-luvultakin. PEXin käyttöikää ei tiedetä, mutta se voi olla yli 100 v.
Jos rakennat korpeen, niin voi huoletta pistää vastusta lattiaan. Jos byggaa esim. Kulosaareen, niin MLP. Kun pistät puoli mijoonaa tonttiin, niin MLP kustannus hukkuu kivasti yleiskustannuksiin. Jos taas ostat vesijättöä Leppäkorvesta, niin ei kun puulämmitys. - InsinööriX
Kaapelit vaiko putket "kurassa" on lähes hyödytön väittelyaihe. Kumpikaan ei ole optimaalisin ratkaisu lattialämmityksessä. Nimittäin hyötysuhde ja mukavuus on sitä huonompi mitä syvemmälle nuo putket tai kaapelit laitetaan (= mitä varaavampi systeemi).
Hyötysuhteeltaan ja energiankulutukseltaan parasta olisi laittaa lämmityselementit mahdollisimman lähelle pintaa, ei todellakaan sinne laattaan. Tällöin lämmityksestä tulee nopeammin reagoiva (=mukavampi, vähemmän kuluttava) ja lämpöä häviää vähemmän sinne alapohjaan (alakerrassa). Tämä on tietysti vaikeampi toteuttaa vesikiertoputkilla kuin sähköisillä kaapeleilla/elementeillä, mutta kyllä se putkillakin onnistuu. Ja toinen tämän ratkaisun etu on, että niitä kaapeleita/putkia voi korjaillakin piikkaamatta sitä betonilaattaa.- kapustaranta
Ongelmana onkin kaapeleissa, jos ne ovat liian lähellä pintaa, niin käytännössä ne "reagoivat" koko ajan lämpötilamuutoksiin. Toisin sanoen päällä-pois-päällä-pois, joka ei ole vastuslangalle kovinkaan hyvä asia, koska kuluttaa sitä tarpeettomasti. Kaapeli kestää pisimpään, kun vastus on mahdollisimman vakio, eli säätö on pientä. Tämä tietysti vaatii huippueristeet seiniin, ala- ja yläpohjiin, jotta lämpöhäviö olisi mahdollisimman pieni.
- lämmitetään.vaikka.katto
Suora sähkölämmitys pattereilla on nopeasäätöinen ja kuluttaa energiaa vähemmän kuin lattian lämmittäminen. Parempi lämmittää ilmaa kuin rakenteita.
- potypuhe
Näinhän se on, mutta estetiikasta kannattaa hiukan maksaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 231525
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha151344Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka611321Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.301267Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?331238Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne141146Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot641106Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se81096Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351084Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61072