Vanheneminen arvokkaasti!

Vaikeeta on olla arvokas. kun selkä ei toimi ja joutuu kulkemaan kuin puuhevonen. Joku kouristus iski ristiselkääni jo viikkoja sitten ja tässä sitä on klonkattu ja puuskutettu siitä pitäen. Nyt jo vähän hellittää, kun sain tropit terveyskeskuksesta.
Arvokkuus ei kuitenkaan ole vielä palannut.
Bussit menee nokan edestä, kun ei voi kiristää vauhtia vaikka onnikka jo seisoo pysäkillä ja itsellä on 20 metriä matkaa. Mistä se kuski voisi tietää, että tuo hissuksiin etenevä matami yrittää mukaan.
Onneksi ei ole ollut maailman viimeisin bussi, aina tulee seuraava.

Minä se yritän näyttää rollaattorini kanssa "arvokkaalta". Säädin ne kädensijat niin korkealle etten etukumarassa kulkisi niinkuin monet näyttävät tekevän. Astelen arvokkaan näköisenä hitain askelin, kas kun en nopiampaan vauhtiin pysty.
Hyvä on kun tuo palveluautobussi kulkee tästä läheltä ja vie reitillään läheisen Citymarketin luo. Eihän tässä hädän päivää kun tekee kaiken ajan kanssa eikä kasaa liikaa huolia yhteen päivään.
Hyvä neuvo tuo, vanhetkaamme arvokkaasti.

Varmaan ei liian kauan stuminen ole hyväksi, niin kuin toisaalla Katleija näkyi kirjoittaneen. Talvisin olen sen tuntunut ristiselässäni, joka noustessa kipuilee. Siitä se on hyvä, että liikkuessa kipu häviää, ja ilman rollaattoria olen selvinny vielä melko hyvin.

On tuo ostoskärry hyvänä tukena pitkillä tavaratalokierroksilla, eiköhän se vastaa rollaatoria tukena ? Kyllä hankin minäkin, jos en muuten kykene liikkumaan. Sisko sitä käyttikin jo pari vuotta huimauksen takia, kun liikkui dianbeteksen. takia tunnin joka aamu .

Näin kesällä tuleekin liikuttua paljon enemmän, tänään pääsenkin ulkoilemaan vasta nyt, ikkunat on nyt kirkkaana ja pikkuinen kotoni on siistitty.

Äsken luulin lokkien peilaavan itseään, kun kaunis valkea lokki kaartoi liitäen parvekkeen ikkunan edessä,..hah haa, sehän tähyili vain punaisia mansikoitani, nokkinut oli jo yhtä aiemmin! heippa

Käytän ihan sovinnolla bussia kauppamatkoilla, vaikka matkaa ei ole paljon. Asun pitkän mäen alla, joten huonosti kulkevana olen ihan poikki jo alkumetreillä. Arvokkuus on kaukana, kun puuskuttaa etukenossa jyrkkää mäkeä ylös. Niinpä nousen mieluummin bussiin ja selviän puotiin raikkaana ja huohottamatta. Tässä iässä oppii nauttimaan pienistäkin asioista! Samalla lipulla kerkiää vielä takaisinkin, niin että ei se niin kalliiksikaan tule.
Näin unta, että olin ruvennut käyttämään korkokenkiä. Ihmettelin, kuinka kevyttä oli niillä askeltaa. Olisikohan siinä ratkaisu? Mitäs sanot Katleija?

Hyvä tytöt!
Minulla taas on noi raajat eriparia! Toinen on kaksi senttiä pidempi!
Se huomattiin vasta vanhuusiällä,kun selkäni kipeytyi.
No minulla on pohjalliset,joissa se korotus on,tosin vain sentin verran.
Ei ollut aiheellista korotta enempää?
Olisinko tullut ylikorostuneeksi???

Kamala myrsky täällä taas ja kylmää! Eilen lämmitin oikein tuvantakkauunin kylmissäni!
Pattereita pakko pitää päällä!
Oli tänäänkin sähkökatkatkos! Sähkönsiirtohintoja taas korotettiin,että tavallaan maksamme myrskyvauriot jo etukätee?
En ole edes matoongelle kerennyt,kun puita pilkkonut ja ruohonleikkurin perässä juossut,siinä se nuoruus hupenee ajattelee ama

Kyllä sun Ritu pitää hankkia päältäistuttava ruohonleikkuri. Arvokkuus säilyy, kun istuu sen satulassa. On se niin modernia ja juhlavaa.Toista justiin kuin hikipäässä tyrkkiä edellään käsi- ja jalkakäyttöistä Stiigaa.
Makriina.

Täällähän sitä tirskutaan keskenään niin arvokkaasti nyökkäillem, että ihan naurattaa teidän kanssanne!

Innostuin äsken keittämään uuniriisipuuroa taas maitojauheesta, minusta saa parempaa kuin kotiin "kannetusta" maidosta hieman vahvempana. Lisäksi tein vielä vanhanaikaisen marjasoppan Pirkan pakastin sekamarjoista. Ihan oikeaoppisesti kiisseli ensin, ja viimeksi vispasin sinne marjat. Kaunniin väristäkin tuli,.. siinä se iltaruoka saakin tänään olla.

Ihan järkeväähän on tehdä elämänsä helpommaksi silloin jos on kipuja. Ei tarkoitus voi olla, niinkuin Sipoon ukko sanoi, että kyllä se parantaa, mikä aiheuttikin, ja pelas lentopalloa ja rehki ilman koneita liian pitkään, ennen kuin kannustin koneellistamaan.
Nyt on sitten monet leikkaukset tehty kulumiinsa, mutta hyvä niinkin nykyään. Ennen saivat monet maaseudulla kulkea kaksinkerroin kipeine selkineen.

Sadetta ei vielä ainakaan ole ripsonut, huomiseen sitä luvattiin, vaan on tuo ulkoilma kosteampaa, huomasin äsken viikatessa pyykkiäni .

Pst,... ihan hiljaa minäkin ! 😊

Luin taasen ja pelkäsin että pellkkiä "sairaskertomuksia " mutta ---tehän oleette Vanhentuneet arvokkaasti --ja pidätte hyvin kurissa ja vaan lääkäri on hän joka saa kuulla näistä "rempoista" .

Ei silti --tekis miäli kertoo , kuinka nyt, vasta tällä iällä alan huomata ,että taitaa tulla se kaikkien "manaava vanhuus".

Piti mennä tänään klo 1 syömään porukalla ravintolaan ,mikä on ollut tapana n, kerran viikossa ,mutta en kunnolla päässyt liikkumaan .

Eilen olin Lastenlapsia katsomassa, kun Päiväkodin lapset pitivät kesäjuhlat . Meija 2v ja Mirjami 5v .
Oli n 30 asteen helle ja kävelin paikanpäällekkin --sillon vielä askel oli normaali ,nyt ei --kumarassa kuljen nyt !---Matkaa sinne oli n ½ km siis ei matka eikä mikään !

--Näin se vanhuus sitten tuli minullekkin -- En uskalla mennä lääkäriin --antaa sellaset lääkkeet ,että menee tunto .

Viimeks kävin kun kaaduin Kesämökillä --ja sääreen tuli raapasu -- Tykkäsivät --että en ole asumassa täälä ruotsissa kun ei näkynyt Terveyskeskuksessa nimeäni -- Olikin selittämistä ja asuntonikin Osoitteen annoin ja kerroin Historiaani täälä Ruotsissa . Ottivat siitten ja putsattiin se Naarmu !

Sillon viimeksi kävin n4v sitten Kun Jerrygottonikin oli lopetettava --kun minä luulin, että nyt se kualema tuli -- sainlääkkeet Keuhkokuumeeseen ,ja paranin, mutta Jerryn lopettivat , kun sitä ei sillon voinut kukaan viedä ulos . HÄN kuoli terveenä 14 vuotiaana ! Olisihan ne tiedot pitäneet olla sielä tallella .
Mutta ,kun en ole ollut maksanut säännöllisesti heille -- en ole tärkeä " potilas " !!!!
Nyt vaan Juhannusta odottelen , että pääsen maalle saunotteleen ! Koko perhe on yhdessä sillon !


U.M

Kävin keskustassa arvokkaasti askeltaen. Kysyin neuvoa erään kauppakeskuksen vartijatyttäreltä, kun en löytänyt etsimääni puotia, vaikka tiesin, että se on tässä sokkeloisessa korttelissa. Lupasi tulla näyttämään. Karautti tiehensä lujaa vauhtia ihmisvilinään. Minä arvokkaasti astellen sitten perässä. Onneksi oli pitkä tyttö, niin että hänen poninhäntänsä silloin tällöin vilahti käytävän toisessa päässä. Siellä hän sitten seisoi minua odottamassa etsimäni liikkeen ovella. Jaksoi olla ystävällinen, vaikka olikin seissyt siinä hyvän tovin minua odottamassa.
Kerta kaikkiaan vauhtia ei saa aikaan. On uskottava todeksi sananlasku: Jollei vanhana muuta opi, niin hitaasti kävelemään.
Totta.

Voi Makriina oppisimpa minäkin, vaan jospa tuo selkäkipu on tilapäistä, vai onko se vaivannut pitkään?
Liikunta kuitenkin on välttämätöntä, sen koen päivittäin minäkin. Oppisinpa vaan hitaasti ja arvokkaasti hommani tekemään, mutta niin vaan aamulla totuttuun reippaaseen tapaani kasasin petivaatteet parvekkeelle, eikä siinä tarvittu jatkossa kuin roskapussien lajittelua kumarassa, niin oli jo ristiselkä taas kipeytynyt.
Ei pitäisi niin yht'äkkiä kumarrella ja tyhjennellä paperikoreja kylppäristä työpöydän alla.

Kävelemään pystyn selkäkivun kanssa, usein se hellittääkin ihan, mutta pakkanen ja kylmä tuulevire pienikin käy henkeen. Asettuuhan se, ja taas jatkan, mutta ei se kivalta tunnu huohottava hapenpuute. Lekuri neuvoo kyllä tuulettamaan keuhkoja oikein syvään ja kunnolla, joten haukotaan sitten henkeä iloiseen kunnes tyssää.

Kaikenlaista mukavaa puuhaa on ollut näin kesällä, sadetta odottelen joka päivä, mutta ei muutamaa pisaraa enempää toistaiseksi. Pitääkin vilkaista Telviksestä illan filmejä, jospa löytyisi jokin mukava, minä kun jos nukahdan 22.00 jälkeen, herään turhan aikaisin. Tuntuu enimmäkseen 5-6 tuntia riittävän yhtäjaksoiseti unta minulle.

Kesän runsauden riemua !

Olin tänään vauhtimmi!
Tietty verkkojen kokeminen,sekä katiskoiden!
Tulin asuntovaununterasille ja ajattelin,kuinkahan voisin tätä tilaani uudistaa?

Heti kun avasin janojuomapurkin jääkaapista,minulle syntyi heti inspis!
No hilasin ulkoverannalta työpöytätason tänne alas ja täältä pienemmän pöydän ulkoverannalle ja voi kuinka olin tyytyväinen aikaansaannokseeni?
Nyt voin ihailla asuntovaununi terassinikkunoista tyyntä järvenpintaa,tosin muutama hyttynen tuli,kun jouduin ovea aukomaan!
Itikoita on muuten aivan kamalasti,mistä johtunee?

Nyt on keksitty sellainen hyttyskarkotin, joka aidosti pelaa. Harmi vaan, että se on nyt mökillä, minä kaupungissa. Sieltä asti se ei minua paljon hyödytä, enkä muista laitteen nimeä. Mutta siihen pannaan sisälle ampulli, jossa on jotain nestettä. Napista painetaan aparaatti käymään ja asetetaan ulkosalla pöydälle. Sisällä ei saa sitä käyttää. Hyttyset pysyvät poissa. Ihmisen nokkaan ei siitä mitään hajua nouse, joten se on mukavampi kuin se käryävä hyttyskarkotin, jollaisia joutui aikaisemmin kuistilla polttelemaan.

Minä saan kotonani olla rauhassa hyttysiltä. Ei ole ilmeisesti lähitienoolla kunnollista kosteaa paikkaa missä noita itikoita runsaammin sikiäisi. Ikkunat saa ihan rauhassa olla yölläkin auki eikä hyttysiä ole makuuhuoneeseeni eksynyt.
Ei asiaa ilman poikkeusta: Joku vuosi sitten ilmestyi iholleni kutiava paukama, vaikutti hyttysen pistolta. Seuraavana päivänä ilmestyi toinen ja sitä seuraavanakin.
Olin varma että syyllinen oli hyttynen, joka kävi yöllä ruokailemassa ihollani. Aloin tiirailla tarkkaan makuuhuoneeni seinä- ja kattopintoja ja kas, siellä katon nurkassa sänkyni yläpuolella tämä veijari oli. Raidia sai ja henki lähti.
Muuten iltaisin kun pihakeinussa istuskelen naapurin kanssa niin häntä hyttyset vetävät puoleensa mutta minä saan olla ihan rauhassa. Tosi on että nekin valitsevat mieliateriansa ja ruokapaikkansa. En ole kuitenkaan kateellinen naapurilleni.

Ei hyttysen hyttystä lennellyt Löparön lähisaaressakaan. Sopivasti tuulikin karkoitti kaikenlaiset itikat täällä itäisellä puolen Helsinkiä. Tosin käväisimme vain illan aikana kokkoa katsastamassa ja parit makkarat mustasivat suupielemme. Hyvää silti sinapin kanssa, joka loppui alkuunsa, emännän soittaessa jo naapurilta lainaksi. Niin, taisi kokolla olla vieraita lapsia ainakin, tiedä lopusta kun vilkutimme lähtiäiseksi ennen kun tuuli liikaa yltyi.

Lasten vesileikeistä muista takavuosina, kun pojat eivät saneet peräprutkua käyntiin. Tytär istui veneen kokassa ja pojat ähelsivät prutkun kanssa, kunnes se yht äkkiä pärähtikin vauhtiin ja pojat lennähtivät järveen. Tytär veneen keulassa kiljui täyttä kurkkua, kun pojat nousivat pintaan vettä pärskien. Onneksi kone sammui, eikä lapsiraukka joutunut järven toiselle puolen.
Teki kyllä päätöksen, että tämä oli sitten viimeinen kerta, kun hän suostui poikien kanssa veneeseen. Ja se päätös on pitänyt näihin päiviin asti, ainakin 40 v.
Tyttären arvokkuus nimittäin kärsi valtavan kolauksen siinä rytäkässä.

Hyvin epäarvokkaasti annoin merituulen pörröttää hiukseni tänään istuessani H:gin Kauppatorin rannasta lähtvässä m/s Doris'sen takakannella. Niin jäi Klippan Uunisaari Suomenlinna Ja Pihlajasaaret kun suuntasimme kohti Villinkiä.
Siirryin jo kerrosta alemmaksi kabyssiin lounaalle, ja kierrosmatka sujui mukavan pöytäseurueen kanssa ihaillessa saaristoa.

Tosi hauskan näköisiä rantasaunoja aivan veden rajassa kalloilla, ylempänä yleensä puiden varjostama vanhanajan huvila. Tosi arvokkaista rantatontteja huviloineen perintöinä varmaan saatukin.
Villingin saarella vain yksi pariskunta on asunut 33 vuotta kesät talvet, ja nyt hekin muuttamassa muualle. Kesäasukkaita toki sielläkin on paljon, mutta yksinäistä varmaan talvella ja rospuuttoaikaan.

Lapset minulla on ttaas loppuviikosta saaristossa, vanhin tytär ja ja kätilö Minna on Ahvenanmaa retkellä, loma kyllä vasta elokuussa. Onneksi lähempänä on mahdollisuus tällä äit'muorilla päästä vesille 😊
Raukaisee niin mukavasti jo tämäkin pyrähdys.

Olen aivan otettu ketjun jatkuvuudesta!
Anteeksi olen ollut todella kiireinen!
Tänään kävin uusimassa jopa ajokorttini,joskaan en edes tiedä mitä sillä teen?
On ollut ihanan lämmin kesä,jopa huippukuuma,mutta yritetään kestää!

Tulee sadonkorjuunaika,varmaankaan sienikoppaan ei paljoa satoa rapsahda?
No näin yhden mustikan,jonka elämä olisi jatkuvuuden suhteen kaivannut vettä?
Ihanan kesän jatkuvuutta toivoen ama

Ajattelin jo, ettäolet lähtenyt kuumuutta pakoon ulkomaille, kun ei ole näkynyt.
Kolmeakymmentä puuskuttaa meidänkin kuistin mittari, vaikkei siihen ikinä aurinko paista.
Uimarannan vesi on 28. Kyllä kelpaa polskutella, sama lämpö on uimahallissa.
Meidän mailla on hiukan enemmän mustikkaa, mutta mustaviinimarjapensaat alkavat kuihtua. Marjat ovat mustikan kokoiset.
Mutta hyttysiä ei ole! Paarmoja sen sijaan kyllä, ja talon päädyn rakenteissa on ampiaispesä. Mietimme miten sen sieltä saa hävitetyksi. Pitääkö vain antaa olla, kun eisisään ole vielä tullut yhtäkään.

Voi Makriina kuinka onnentäyteinen oli viestisi!
Haleja teille kaikille!
No tavallaan vien pesueeni,siis osan siitä keskiviikkona Tallinnaan,kun ne ikälisät lisääntyy!
Kahdeksankymppinen mummeli minusta tulee Jaakonpäivänä!
Jotenkin tunnen,että olen ansainnut noista vuosista jokaisen!
Ajatelkaa tytöt,näin se nuoruus hupenee!
Jokaiselle teille halit! On ollut aivan mahtavaa taivaltaa matka teidän kanssanne!

Niin on, Ritu. Täytyy panna kiittimet ristiin, että saa osakseen näin ihanan kesän vielä vanhoilla päivillään. :)
Menetin oman arvokkuuteni äsken, kun kimpaannuin niin että näin punaista, kun seitsenkymppisissä oli taas mamukeskustelu, ja joku herra katsoi asiakseen halveksia taas kaikkia Suomen naisia. Minä kysyn, pitääkö aina niellä vaan ja hymyillä?

Kirjoitin asiasta, ja moitin kirjoituksia, joissa naisia halveerataan ja nimitellään. Itse asiaan en puutu, johan se on setvitty miljoona kertaa.

Me Too kampanjaan pitää sisällyttää myös halveksivat kirjoitukset, joissa mollataan naisia. Järkyttävää, millaista kieltä maanmiehemme meistä voivat käyttää.
Kyllä olisi syytä toivoa, että myös miessukupuoli säilyttäisi arvokkuutensa!

Kyllä matka rattoisammaksi kotioloissakin on muuttunut, kun tietää ystäväkaartin olemassaolon. Ilman sosiaalista media, ei aamukahvihetket olisi yhtä mieluisia.
Aamulla ennen muita askareita tulee selattua palstatapahtumat, joskaan aina ei kirjoittaminen ole ajankohtaista. Voisi tiivistää sanaparteen:

"Vaikka olisi pilvistäkin , tietää kuitenkin tähtien olemassaolon".

Olin tiekokouksessa noin kuukausi sitten ja en ollut uskoa korviani,kun yksi kesämökkiläinen mies (rakennusmestari) alkoi savustamaan minua?
Pyysin uudelleenyksiköintiä,koska mökkien käyttöaste monella ikäihmisellä oli alentunut,jopa täysin loppunut.
Sensijaan eräs mökkiläinen oli asettunut asumaan mökilleen ja kävi töissä lähi kaupungissa.


Minun yksityisasiotani alkoi tenttaamaan tämä r.mestari,että kaiketi sinulla huoltojoukkoja käy sinua hoitamassa? Siis olettaen,että minulla käy vaipanvaihtaja? Kerrottuani,että vaihdan aivan itse "vaippani" ja vielä hän intti,että kaiketi sinulle postia tulee???
Kerrottuani,että laskut tulevat E-laskuina pankkiin ja lehtiä minulle ei tule.

Olen ainoa vakituinen asukas ja kunta avustaa tiehoitokuntaa 500.00£ vuodessa,vain ja ainoastaan minun asumisellani täällä Jumalan selän takana.

No katsoin epätodelliseksi keskustelun jatkamisen ja poistuin kokouksesta ja lupasin muuttaa kirjani välittömästi pois koko pitäjästä,jolloin kunnanavustus poistuisi tiehoitokunnalta.

En vielä ole toteuttanut aiettani,mutta vakaassa harkinnassa se kyllä on?

Amalle terkkuja --olen ollut kesääviettämässä malla Ja en viitsi kirjoitella, kun on kaikenlaista touhua -- Pojallakin on Sellanen pikkunen lasitetti kasvihuone --Laitoin sinne tomaattia kasvaman ja kaikenlaista -- Herne olisi hyvin kasvanut avomaallakin, mutta poikapa heitti ne herneet sinne ja nyt kirjoitti tässä ytenä päivänä , että ne herneet meneekin parempiin suihin . Etanat on vallottaneet --hyvin sielä kasva kaikki ja laittoi automaattisen kastelusystemin .
Makriina ja sinisikkukin on kirjoitelleet --Monta on jo laiskistuneet --" jospaemmin sanon" .me sisukkaat vaan ollaan mukana . Kahvipirttiin pitäs poiketa --että näkee onko sielä vielä vaki porukat -- Heillä oli aina niin mikavaa yhdessä tunsivatkin jo monenvuoden päästä hyvin toivottavasti heillä vielä juttu luistaa--- juu piti sanomani --Sääkset Suomalaisista pesistä lähtee juuri opetteleen lentämistä --mielestäni pesissä on ollut hyvin poikasiakin Ja 2,3 joka pesässä mitä olen seurannut noin neljää pesää Suomesta ja setä Eestin kelopuupesää.Tartonmalta-
Nut kai tässä jo tärkeimmät sitten taas olikin - Itse olen terve ja kaikki hyvin ---kun ei valita !

U.M

Moi Ritu-Ama. Mitä tarkoittanet tuolla seitsenkymppisissä, kun kaikki olettavat sinun jättävän hyvästejä.
Kerro heille lempeästi, että olet siirtymässä tänne meidän ryhmäämme kahdeksankymppisiin ja olet täällä tavattavissa koska tahansa.
Pääseehän välillä sille puolellekin jos mieli tekee.
Irtautuminen on hankalaa, kyllä sen tiedän, kun itse aloin tuntea, että ne seitsenkymppiset eivät enää tuntuneet tutuilta.
Otin nimmarinikin pois ja päätin, että pidän sapattivapaan.
Vaan olen taas jonkun kerran mennyt sanomaan sielläkin jotain, suulas kun olen. Vieroitusoireita luultavasti.

Mutta on tällä puolen monia kivoja ketjuja syntynyt, kuten itsekin tiedät.