Sony RX 100 VI lisää tsuumia, mutta.....

> Järjestelmäkameralla on n. 1.5 aukon etu kennokoon takia. Tuota vastaa lähinnä 18-135 mm objektiivi. Siinä valovoima on f/3.5-5.6 eli kokonaisuutena järjestelmäkameralla on n. aukon etu, mutta kokoeron takia vertailussa ei ole mieltä.

Häh? Kennoista puhuttaessa 1" ei ole sama kuin 25,4 mm, vaan kyse on jostain videoputkien ajoilta periytymistä nimellismitoista. Aktiivisen kennon läpimitta on reilut 16 mm, mikä on 1/2,6 -osa kinofilmin läpimitasta. Näin ollen objektiivin kuvakulma ja syväterävyys ovat samanlaiset kun 24-200/7,2-11,7 -lasilla kinorungossa tai 16-135/4,8-8,3 -lasilla croppirungossa.

Olen itse taannoin kuvannut melkein vuosikymmenen ajan 28-200 mm kinovastaavan polttovälin omaavalla kompaktilla (Minolta Dimage 7 ym.). Moinen polttoväli kyllä kattaa heittämällä 95 % tarpeista. Sen ajan vehkeitä vaivasi pahiten
- AF hitaus
- kohina yli ISO200 herkkyyksillä
- terävyysalueen hallinta (valovoima telepäässä 3,5, mutta 2/3" kenno -> lopputulos aika sama kuin nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa) eli saako pääkohteen "irrotettua" taustasta (=taustan sumeaksi)

Nuo 2 ensin mainittua lievät oleellisesti helpottaneet, mutta viimeisimmässä ei muutosta. Käyttö ratkaisee. Maisema, arkkitehtuuri/turisti ja makrokuvauksessa laaja terävyysalue on pelkkää plussaa, mutta muotokuvaus on nihkeää. Vain pisimmillä polttoväleillä ja tiukalla rajauksella on toivoa saada taustaa sumenemaan.

BTW. oikeassa elämässä kunnon laajakulma, siis vähintään 28 mm (kinovastaava) on suunnilleen 100 kertaa käyttökelpoisempi kuin >>200 mm polttovälit. Onneksi kameravalmistajatkin ovat lopulta uskoneet (taannoin myytiin jopa 35...xxx mm zoomeja).

Parhaat kuvat saa yleensä sillä kameralla, joka on mukana...

Toisaalta kokoero peilittömiin järkkäreihin ei ole iso. Siis pelkästä rungosta puhuttaessa. Laajakulma-telezoomi on kyllä auttamatta ei-taskukokoa, mutta sen vaihtoehtonahan voi olla kiinteäpolttovälinen laajis tai vaikka 16-50 mm zoom (optisesti ns. pullonpohja, mutta kameran ohjelmallisen korjauksen ansiosta jälki on ihan käyttökelpoista ja suurin riesa lopulta sähköisesti ohjattu = portaallinen ja hidaskäyttöinen zoomi).

terävyyden_hallinta kirjoitti:

> Järjestelmäkameralla on n. 1.5 aukon etu kennokoon takia. Tuota vastaa lähinnä 18-135 mm objektiivi. Siinä valovoima on f/3.5-5.6 eli kokonaisuutena järjestelmäkameralla on n. aukon etu, mutta kokoeron takia vertailussa ei ole mieltä.

Häh? Kennoista puhuttaessa 1" ei ole sama kuin 25,4 mm, vaan kyse on jostain videoputkien ajoilta periytymistä nimellismitoista. Aktiivisen kennon läpimitta on reilut 16 mm, mikä on 1/2,6 -osa kinofilmin läpimitasta. Näin ollen objektiivin kuvakulma ja syväterävyys ovat samanlaiset kun 24-200/7,2-11,7 -lasilla kinorungossa tai 16-135/4,8-8,3 -lasilla croppirungossa.

Olen itse taannoin kuvannut melkein vuosikymmenen ajan 28-200 mm kinovastaavan polttovälin omaavalla kompaktilla (Minolta Dimage 7 ym.). Moinen polttoväli kyllä kattaa heittämällä 95 % tarpeista. Sen ajan vehkeitä vaivasi pahiten
- AF hitaus
- kohina yli ISO200 herkkyyksillä
- terävyysalueen hallinta (valovoima telepäässä 3,5, mutta 2/3" kenno -> lopputulos aika sama kuin nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa) eli saako pääkohteen "irrotettua" taustasta (=taustan sumeaksi)

Nuo 2 ensin mainittua lievät oleellisesti helpottaneet, mutta viimeisimmässä ei muutosta. Käyttö ratkaisee. Maisema, arkkitehtuuri/turisti ja makrokuvauksessa laaja terävyysalue on pelkkää plussaa, mutta muotokuvaus on nihkeää. Vain pisimmillä polttoväleillä ja tiukalla rajauksella on toivoa saada taustaa sumenemaan.

BTW. oikeassa elämässä kunnon laajakulma, siis vähintään 28 mm (kinovastaava) on suunnilleen 100 kertaa käyttökelpoisempi kuin >>200 mm polttovälit. Onneksi kameravalmistajatkin ovat lopulta uskoneet (taannoin myytiin jopa 35...xxx mm zoomeja).

Parhaat kuvat saa yleensä sillä kameralla, joka on mukana...

Toisaalta kokoero peilittömiin järkkäreihin ei ole iso. Siis pelkästä rungosta puhuttaessa. Laajakulma-telezoomi on kyllä auttamatta ei-taskukokoa, mutta sen vaihtoehtonahan voi olla kiinteäpolttovälinen laajis tai vaikka 16-50 mm zoom (optisesti ns. pullonpohja, mutta kameran ohjelmallisen korjauksen ansiosta jälki on ihan käyttökelpoista ja suurin riesa lopulta sähköisesti ohjattu = portaallinen ja hidaskäyttöinen zoomi).

Lue lisää

Minä puhuin järjestelmäkamerasta, en kinokoosta. Vertailukohta luonnollisesti oli kroppijärkkärit. Canonin kenno on 26,8 mm. Tuuman kenno on 15,75 mm. Kun nämä jakaa saa 1,7. Tämän neliöjuuri kaksi kantainen logaritmi on 1,53. Eli siis puolitoista aukkoa. Jos tuumaista vertaa kinokokoon, on ero melko tarkkaan kolme aukkoa (kroppi 2,75).

Kyllä nykyiset tuuman pokkarit antavat jo mahdollisuuksia syväterävyyden hallintaan. Esimerkiksi Canon G7 X:n aukko telepäässä on 13 mm, kun kittizoomeilla se on 10 mm. Laajakulmalla aukko toki on vain n. 5 mm eli samaa luokkaa kuin kittiputkilla. RX100 VI:llä suurin aukko on 16 mm. Toki 200 mm vastaavuus voi tulla ongelmaksi. Laajakulmalla se sitten häviää.

Tuuman pokkarit tietenkään eivät pärjää järkkärille lisäputkilla. Jo 50 mm f/1.8 28 mm aukolla on ylivoimainen. Ne kuitenkin pärjäävät peruskittipukille aika hyvin.

Aukon kokohan on suoraan taustan maksimaalinen epäterävyys tarkennustasossa mitattuna.

terävyyden_hallinta kirjoitti:

> Järjestelmäkameralla on n. 1.5 aukon etu kennokoon takia. Tuota vastaa lähinnä 18-135 mm objektiivi. Siinä valovoima on f/3.5-5.6 eli kokonaisuutena järjestelmäkameralla on n. aukon etu, mutta kokoeron takia vertailussa ei ole mieltä.

Häh? Kennoista puhuttaessa 1" ei ole sama kuin 25,4 mm, vaan kyse on jostain videoputkien ajoilta periytymistä nimellismitoista. Aktiivisen kennon läpimitta on reilut 16 mm, mikä on 1/2,6 -osa kinofilmin läpimitasta. Näin ollen objektiivin kuvakulma ja syväterävyys ovat samanlaiset kun 24-200/7,2-11,7 -lasilla kinorungossa tai 16-135/4,8-8,3 -lasilla croppirungossa.

Olen itse taannoin kuvannut melkein vuosikymmenen ajan 28-200 mm kinovastaavan polttovälin omaavalla kompaktilla (Minolta Dimage 7 ym.). Moinen polttoväli kyllä kattaa heittämällä 95 % tarpeista. Sen ajan vehkeitä vaivasi pahiten
- AF hitaus
- kohina yli ISO200 herkkyyksillä
- terävyysalueen hallinta (valovoima telepäässä 3,5, mutta 2/3" kenno -> lopputulos aika sama kuin nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa) eli saako pääkohteen "irrotettua" taustasta (=taustan sumeaksi)

Nuo 2 ensin mainittua lievät oleellisesti helpottaneet, mutta viimeisimmässä ei muutosta. Käyttö ratkaisee. Maisema, arkkitehtuuri/turisti ja makrokuvauksessa laaja terävyysalue on pelkkää plussaa, mutta muotokuvaus on nihkeää. Vain pisimmillä polttoväleillä ja tiukalla rajauksella on toivoa saada taustaa sumenemaan.

BTW. oikeassa elämässä kunnon laajakulma, siis vähintään 28 mm (kinovastaava) on suunnilleen 100 kertaa käyttökelpoisempi kuin >>200 mm polttovälit. Onneksi kameravalmistajatkin ovat lopulta uskoneet (taannoin myytiin jopa 35...xxx mm zoomeja).

Parhaat kuvat saa yleensä sillä kameralla, joka on mukana...

Toisaalta kokoero peilittömiin järkkäreihin ei ole iso. Siis pelkästä rungosta puhuttaessa. Laajakulma-telezoomi on kyllä auttamatta ei-taskukokoa, mutta sen vaihtoehtonahan voi olla kiinteäpolttovälinen laajis tai vaikka 16-50 mm zoom (optisesti ns. pullonpohja, mutta kameran ohjelmallisen korjauksen ansiosta jälki on ihan käyttökelpoista ja suurin riesa lopulta sähköisesti ohjattu = portaallinen ja hidaskäyttöinen zoomi).

Lue lisää

Harva sitä pelkkää runkoa kantaa mukanaan. Kokovertailua:

http://j.mp/2UZeZfp

Toki minulla tuo suhteellisen pieni kokoero G7 X II:n ja EOS M:n välillä vaikutti osaltaan siihen, että ostin G9 X Mark II:n.

Minkä Leican ostaisit?
Q, X2, D-Lux.... vai jotain muuta mallia?
Tuossa D-Lux mallissa on yllättäen MFT-kenno. Eikös se ole isompi kuin tuumainen. Polttovälialue vaikuttaa mielenkiintoiselta:
Leica DC Vario-Summilux 10.9–34 mm f/1.7–2.8 ASPH

https://en.leica-camera.com/Photography/Compact-Cameras/Leica-D-Lux-Typ-109

Tsuuminen kirjoitti:

Minkä Leican ostaisit?
Q, X2, D-Lux.... vai jotain muuta mallia?
Tuossa D-Lux mallissa on yllättäen MFT-kenno. Eikös se ole isompi kuin tuumainen. Polttovälialue vaikuttaa mielenkiintoiselta:
Leica DC Vario-Summilux 10.9–34 mm f/1.7–2.8 ASPH

https://en.leica-camera.com/Photography/Compact-Cameras/Leica-D-Lux-Typ-109

Lue lisää

Q on hieno kamera, mutta myös hinnakas.

Tuossa väitettiin, että samanlainen kenno kuin Sonyssa?!
https://www.dpreview.com/reviews/panasonic-lumix-dmc-zs100-tz100
Mitä syytä voisi olla vaihtoon, vaihtaa TZ100 pois, ja tilalle RX-100 VI ?
Vain 800 euron hintaerolla?! Eikö sillä rahalla saa jo järkevämpiäkin vehkeitä?

Tsuuminen kirjoitti:

Tuossa väitettiin, että samanlainen kenno kuin Sonyssa?!
https://www.dpreview.com/reviews/panasonic-lumix-dmc-zs100-tz100
Mitä syytä voisi olla vaihtoon, vaihtaa TZ100 pois, ja tilalle RX-100 VI ?
Vain 800 euron hintaerolla?! Eikö sillä rahalla saa jo järkevämpiäkin vehkeitä?

Lue lisää

Väärinymmärryskö? En ole vaihtamassa mihinkään, TZ100 on nyt ja pysyy.

Sony tietää, ettei se volyymilla voi kilpailla Canonin kanssa, joten sitten otetaan katteista. Kyllä varmasti se hinta monelle on passeli. itse tosin pidän kamalana. Minulla suurin yksittäinen kameraostos on ollut n. 460 €. Sony on vähän kuin kameramaailman Apple. Samaan tapaan vanhoja malleja pidetään halpamalleina. RX100 taitaa olla pisimpään koskaan myynnissä ollut digikompakti.

TZ100:aa saa nyt jo 469 eurolla. Siinä on 10x zoom, kun Sonyssa on 8x. Jos ei Sonyn erikoisvideotoimintoja tarvitse, on se kyllä parempi hankinta. TZ100:lle on tullut jo seuraaja TZ200, jossa on 15x zoom. Se toin taas tietää puolta aukkoa vähemmän valovoimaa.

Arg, ammuin itseäni jalkaan. Onhan siinä etsin, mallia ylösnostettava. Ulkoista salamaa ei taida saada kiinni eikä suodattimia objektiivin nokalle, mutta eipä moisia taida muutoinkaan varustukseen ilmaantua, jos äärimmäisen pientä matkasettiä haetaan.

Ei tälle perinteistä järkkäriä vaihtoehdoksi kannata harkitakaan, vaan näitä uudempia peilittömiä. Tosin järkkäriobjektiiveissa tuo polttovälialue tarkoittaa jo kohtuu isoa ja painavaa objektiivia eli pitäisi olla taskuun mahtuva kiinteä/pikkuzuumi ja toinen erikseen. Eikä silti mitään suunnatonta etua jos tarkoitus on lähinnä näpsiä turistikuvia. Ei niillä järkkärien pikkuzoomeillakaan esim. ihmeesti syväterävyyttä hallita - tähän tarvittasiin valovoimaisempaa objektiivia = roimasti lisää hintaa ja kokoa. Vaan jos ei tarkoitus ole alkaa laajempaa objektiivisettiä hankkimaan, ei järkkärissä ole mieltä.

Olen itsekin monet vuodet paukutellut 28-200 mm kinovastaavalla kompaktilla ja tuo polttovälialue kattaa kyllä yli 90 % tarpeista. Eniten tuossa ahdisti laajakulmapää ja siinähän 24 mm on hitusen avarampi. Nykyään kassista löytyy kaikkea kalansilmästä 600 mm kinovastaavaan asti, mutta todellinen tarve yli 300 mm tai n. 15-20 mm polttoväleille on kyllä varsin olematon. Vaan kaikkeahan pitää kokeilla. ;-D

Sama insinööri ja tehdas, mutta eri muotoilija ja softakehitys.

Eihän noissa hirveästi samaa ole. Kennp on sama. Tuossa Leicassa, jota myös Panasonic TZ200:na myydään on selvästi pidempi zoom. Nyt tuumaisissa saa samanlaista zoomia kuin pikkukennoisissa vuosikymmenen alussa. Toki painoa on enemmän (n. 360 g vs. 220 g)

okaro kirjoitti:

Eihän noissa hirveästi samaa ole. Kennp on sama. Tuossa Leicassa, jota myös Panasonic TZ200:na myydään on selvästi pidempi zoom. Nyt tuumaisissa saa samanlaista zoomia kuin pikkukennoisissa vuosikymmenen alussa. Toki painoa on enemmän (n. 360 g vs. 220 g)

Lue lisää

Noinhan tuo tietysti on. Leica ja Panasonic tekevät yhteistyötä.

Minkä vuoksi? Tuollaiset viritykset eivät toimi. Fujin X100F on hyvä pokkari. Sen lisäksi pari kalliimpaa.

En ainakaan itse kuvaisi tuollaisella yksi kiinteä polttoväli pokkarilla . Järkkärillä kiinteät linssit nyt ymmärtää mutta ei pokkarilla. Ja kyllä ne zoomilliset pokkarit toimii ja hyviä kuvia saa jos on normaalin näkökyvyn omaava henkilö,

rww kirjoitti:

En ainakaan itse kuvaisi tuollaisella yksi kiinteä polttoväli pokkarilla . Järkkärillä kiinteät linssit nyt ymmärtää mutta ei pokkarilla. Ja kyllä ne zoomilliset pokkarit toimii ja hyviä kuvia saa jos on normaalin näkökyvyn omaava henkilö,

Lue lisää

Tuolla Canonistilla on aina omat suosituksensa. Niitä hän suosittelee oli kysyjän tarve tai budjetti mikä tahansa. Tuo X100F on ihan tolkuttoman kallis:

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/29716/hrckv/Fujifilm-X100F-digikamera-hopea

Tuntuu, että tässä niin kuin Sonyssakin hinta vain nousee nousemistaan. Ihmiset vähitellen totutetaan uuteen hintaluokkaan.

okaro kirjoitti:

Tuolla Canonistilla on aina omat suosituksensa. Niitä hän suosittelee oli kysyjän tarve tai budjetti mikä tahansa. Tuo X100F on ihan tolkuttoman kallis:

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/29716/hrckv/Fujifilm-X100F-digikamera-hopea

Tuntuu, että tässä niin kuin Sonyssakin hinta vain nousee nousemistaan. Ihmiset vähitellen totutetaan uuteen hintaluokkaan.

Lue lisää

Mutta S ja T malleja saa käytettynä kohtuuhintaan!

okaro kirjoitti:

Tuolla Canonistilla on aina omat suosituksensa. Niitä hän suosittelee oli kysyjän tarve tai budjetti mikä tahansa. Tuo X100F on ihan tolkuttoman kallis:

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/29716/hrckv/Fujifilm-X100F-digikamera-hopea

Tuntuu, että tässä niin kuin Sonyssakin hinta vain nousee nousemistaan. Ihmiset vähitellen totutetaan uuteen hintaluokkaan.

Lue lisää

Ominaisuuksiinsa nähden tolkuttoman kallis. Suurin vika noissa on, että ei saa vaihdettua optiikkaa, miksi edes tehdä tuollaisia kameroita? Samaan rahaan saa kameran, jolla voi samalla tavalla kuvata yhdellä primellä, mutta halutessaan saa vaihdettua objektiivin. Toisaalta en kyllä maksaisi Sony RX100 VI 1349€, tuuman kennon pokkarista jopa todella tolkuttoman kallis hinta, siis aivan posketon. Vaikka ihmiset tottuisikin nouseviin hintoihin, niin tuollaisiin hintoihin ei monikaan saa enää lompakkoa totutettua ei sitten mitenkään.

tottumaton kirjoitti:

Ominaisuuksiinsa nähden tolkuttoman kallis. Suurin vika noissa on, että ei saa vaihdettua optiikkaa, miksi edes tehdä tuollaisia kameroita? Samaan rahaan saa kameran, jolla voi samalla tavalla kuvata yhdellä primellä, mutta halutessaan saa vaihdettua objektiivin. Toisaalta en kyllä maksaisi Sony RX100 VI 1349€, tuuman kennon pokkarista jopa todella tolkuttoman kallis hinta, siis aivan posketon. Vaikka ihmiset tottuisikin nouseviin hintoihin, niin tuollaisiin hintoihin ei monikaan saa enää lompakkoa totutettua ei sitten mitenkään.

Lue lisää

Jos kameraan käyttää puolitoista tonnia, niin kyllä Fujin X100-sarjalainen pesee Sonyn pikkukennoisen RX100:sen mennen tullen. Paljon vähemmän Fujilla jää kuvia ttamatta kuin tuollaisella zooooooomilla.

Jos haluaa kevyen matkakameran ja useampia polttovälejä, niin sitten kannattaa ostaa pieni runko parilla primella. Esimerkiksi Fujin X E3 23 mm 50 mm on hyvin pieni yhdistelmä. Itselläni oli yhteen aikaan vähän isompi satanen Canon 16 mm Zenitar 50 mm tuollaisessa käytössä. Jälki oli hyvää ja toinen objektiivi meni taskussa.

Canonisti kirjoitti:

Jos kameraan käyttää puolitoista tonnia, niin kyllä Fujin X100-sarjalainen pesee Sonyn pikkukennoisen RX100:sen mennen tullen. Paljon vähemmän Fujilla jää kuvia ttamatta kuin tuollaisella zooooooomilla.

Jos haluaa kevyen matkakameran ja useampia polttovälejä, niin sitten kannattaa ostaa pieni runko parilla primella. Esimerkiksi Fujin X E3 23 mm 50 mm on hyvin pieni yhdistelmä. Itselläni oli yhteen aikaan vähän isompi satanen Canon 16 mm Zenitar 50 mm tuollaisessa käytössä. Jälki oli hyvää ja toinen objektiivi meni taskussa.

Lue lisää

Periaatteessa mielenkiintoista, että jaksat mainita näitä vaihtoehtoja. Itselleni mielenkiintoisia vaihtoehtoja saattaisivat olla laajakulma normaalimakro runko. Näitä on ollut MFT:lle ja Sonyn FF-järjestelmään.... Miksi sitten Fuji olisi tässä parempi vaihtoehto? Tarkoitan esim. Sonyn FE-objektiiveja 28/2 ja 50/2,8 makro. Eivätkö ne ole melkoisen hyviä hinta-laatusuhteeltaan?

Tsuumikosh kirjoitti:

Periaatteessa mielenkiintoista, että jaksat mainita näitä vaihtoehtoja. Itselleni mielenkiintoisia vaihtoehtoja saattaisivat olla laajakulma normaalimakro runko. Näitä on ollut MFT:lle ja Sonyn FF-järjestelmään.... Miksi sitten Fuji olisi tässä parempi vaihtoehto? Tarkoitan esim. Sonyn FE-objektiiveja 28/2 ja 50/2,8 makro. Eivätkö ne ole melkoisen hyviä hinta-laatusuhteeltaan?

Lue lisää

Tiedät mitä mieltä olen Sonysta ja siitä, kannattaako Sonyyn tuhlata rahojaan. Jona meni jo Sonyn ohi.

Miksi en mainitse MFT-vaihtoehtoja tai Nikonia johtuu puhtaasti siitä, etten tunne niitä niin hyvin. Paras tuntuma on Canoniin ja Fujiin, joista pidän Fujia parempana vaihtoehtona, kun valinnassa mennään koko ja paino edellä, mutta kuvan laadusta tinkimättä.

Sekä Olympuksella että Panasonicilla on mielenkiintoisia runkoja, mietin pitkään OM-D E-M1:stä, mutta Fuji vei voiton. Objektiivien laadussa MFT:llä on enemmän hajontaa kuin Fujilla, jolla ainoa oikeasti vältettävä lasi on 18 mm pannari.

Vielä halpoja, pieniä, keveitä ja kuvan laadullisesti hyviä vaihtoehto Fujilta:
- Fuji X Pro1 käytettynä
- Fuji f/2.8 27 mm
- Fuji f/2.4 60 mm macro.

Käytin tuota yhteen aikaan melko paljon. X Pro1 on vielä hieman X Pro2:sta pienempi. Heikkoudet ovat tietysti kaks'seiskan valovoima ja kuus'kymppisen tarkennusnopeus.

tottumaton kirjoitti:

Ominaisuuksiinsa nähden tolkuttoman kallis. Suurin vika noissa on, että ei saa vaihdettua optiikkaa, miksi edes tehdä tuollaisia kameroita? Samaan rahaan saa kameran, jolla voi samalla tavalla kuvata yhdellä primellä, mutta halutessaan saa vaihdettua objektiivin. Toisaalta en kyllä maksaisi Sony RX100 VI 1349€, tuuman kennon pokkarista jopa todella tolkuttoman kallis hinta, siis aivan posketon. Vaikka ihmiset tottuisikin nouseviin hintoihin, niin tuollaisiin hintoihin ei monikaan saa enää lompakkoa totutettua ei sitten mitenkään.

Lue lisää

Tuohon Fujiin periaatteessa saa 50 mm telielisäkkeeen, mutta sitten se on 300 lisää hintaa ja kokoa tulee reilusti lisää.

https://www.rajalacamera.fi/fujinon-tcl-x100-ii-silver.html
http://www.fujifilm.com/products/digital_cameras/accessories/lens/conversionlens/x100teleconversionlens/img/index/pic_03.jpg

Minustaakaan tuo Fuji ei vakuuta, koska peilitön pannarilla on suunnilleen saman kokoinen.

RX100:n ykkösmallin hinta oli tammikuussa 2013 600-630 €

https://keskustelu.suomi24.fi/t/11173119/ristiriitaiset-arviot-cybershot-dsc-rx-100sta
https://testit.digi-kuva.fi/test/kamerat/sony/sony-cyber-shot-dsc-rx100/

Kakkosmalli oli saman eli 620 € (kesällä 2014)

https://testit.digi-kuva.fi/test/kamerat/sony/sony-cyber-shot-dsc-rx100-ii/

Kolmosmalli oli joulukuussa 2014 850 € (listahinta)

https://testit.digi-kuva.fi/test/kamerat/sony/sony-cyber-shot-dsc-rx100-iii/

Nelonen sitten oli jo 1230 €

https://testit.digi-kuva.fi/test/kamerat/sony/sony-cyber-shot-dsc-rx100-iv-2/

Syksyllä 2014 Canon toi G7 X:n ja Sony tiesi, että se kaappaa keskihintaiset, joten piti erikoistua. Sonyhan tienaa Canonin kameroissakin kennoilla.

Nykyhinnat Gigantista

RX 100 369 € (pudotusta 41 %)
RX 100 II 479 € (pudotusta 23 %)
RX 100 III 669 € ( pudotusta 21 %)
RX 100 IV 849 € (pudotusta 31 %)

Muistan kun tuota 600 euron hintaa pidettiin kovana niin kuin ko. keskustelussa. Vertailuna oli lähinnä Canonin S-sarja. Huvittaa myös tuo Nikon 1 sarjan ylistys (isompi koko ja kaksi aukkoa huonompi valovoima, mutta onhan se järkkäri)

Yleisesti kompakteissa ollaan menty kohti kalliimpaa. Vuonna 2012 keskihinta oli 149 euroa, viime vuonna 335 €.

Canonisti kirjoitti:

Tiedät mitä mieltä olen Sonysta ja siitä, kannattaako Sonyyn tuhlata rahojaan. Jona meni jo Sonyn ohi.

Miksi en mainitse MFT-vaihtoehtoja tai Nikonia johtuu puhtaasti siitä, etten tunne niitä niin hyvin. Paras tuntuma on Canoniin ja Fujiin, joista pidän Fujia parempana vaihtoehtona, kun valinnassa mennään koko ja paino edellä, mutta kuvan laadusta tinkimättä.

Sekä Olympuksella että Panasonicilla on mielenkiintoisia runkoja, mietin pitkään OM-D E-M1:stä, mutta Fuji vei voiton. Objektiivien laadussa MFT:llä on enemmän hajontaa kuin Fujilla, jolla ainoa oikeasti vältettävä lasi on 18 mm pannari.

Vielä halpoja, pieniä, keveitä ja kuvan laadullisesti hyviä vaihtoehto Fujilta:
- Fuji X Pro1 käytettynä
- Fuji f/2.8 27 mm
- Fuji f/2.4 60 mm macro.

Käytin tuota yhteen aikaan melko paljon. X Pro1 on vielä hieman X Pro2:sta pienempi. Heikkoudet ovat tietysti kaks'seiskan valovoima ja kuus'kymppisen tarkennusnopeus.

Lue lisää

En tiedä koko mielipidettä vielä. Kun keskustelu on Sony-palstalla, olisin tiedustellut, onko sinun mielestäsi Sonyn valikoimissa mitään tuotetta, jota a) ostaisit b) pitäisit käyttökelpoisena, tai c) edes kokeilemisen arvoisena kuriositeettinä, jos voisit tehdä sen kokeilun vaikka ilmaiseksi?

Minulla ei ole kokemusta Minoltasta eikä Sonysta valokuvauksen alalla. Sonyn äänentoistolaitteita kyllä olen ostellut, eikä niissä huomautettavaa ilmennyt. Äänensävy oli jossain laitteessa terävämpi, kirkkaampi, diskanttisempi, kuin vastaavissa tuotteissa yleensä.

Canonisti kirjoitti:

Tiedät mitä mieltä olen Sonysta ja siitä, kannattaako Sonyyn tuhlata rahojaan. Jona meni jo Sonyn ohi.

Miksi en mainitse MFT-vaihtoehtoja tai Nikonia johtuu puhtaasti siitä, etten tunne niitä niin hyvin. Paras tuntuma on Canoniin ja Fujiin, joista pidän Fujia parempana vaihtoehtona, kun valinnassa mennään koko ja paino edellä, mutta kuvan laadusta tinkimättä.

Sekä Olympuksella että Panasonicilla on mielenkiintoisia runkoja, mietin pitkään OM-D E-M1:stä, mutta Fuji vei voiton. Objektiivien laadussa MFT:llä on enemmän hajontaa kuin Fujilla, jolla ainoa oikeasti vältettävä lasi on 18 mm pannari.

Vielä halpoja, pieniä, keveitä ja kuvan laadullisesti hyviä vaihtoehto Fujilta:
- Fuji X Pro1 käytettynä
- Fuji f/2.8 27 mm
- Fuji f/2.4 60 mm macro.

Käytin tuota yhteen aikaan melko paljon. X Pro1 on vielä hieman X Pro2:sta pienempi. Heikkoudet ovat tietysti kaks'seiskan valovoima ja kuus'kymppisen tarkennusnopeus.

Lue lisää

"mietin pitkään OM-D E-M1:stä, mutta Fuji vei voiton"

Oliko tilanne se, että Fujin objektiivivalikoima houkutti, ja toisaalta Olympuksen kamerarunko, mutta pidit objektiivivalikoimaa tärkeänä, ratkaisevana? MFT:n tilanne kehittyy, mutta niin Fujinkin...

Tsuumikosh kirjoitti:

"mietin pitkään OM-D E-M1:stä, mutta Fuji vei voiton"

Oliko tilanne se, että Fujin objektiivivalikoima houkutti, ja toisaalta Olympuksen kamerarunko, mutta pidit objektiivivalikoimaa tärkeänä, ratkaisevana? MFT:n tilanne kehittyy, mutta niin Fujinkin...

Lue lisää

X Pro-sarjan hybridietsin on tälläkin hetkellä aivan ylivoimainen muihin vaihtoehtoihin nähden. Saat samassa rungossa sekä optisen että sähköisen etsimen. Tämä oli suurin syy yhdessä ergonomian kanssa. Tuon jälkeenhän sähköiset etsimet ovat parantuneet ja niilläkin tulee jo toimeen.

Fujin ergonomia on minusta Olympusta parempi. Kaikki oleellinen on hyvin esillä. Olympuksen OM-D E-M1:nkin ergonomia on hyvä, mutta joudut käyttämään aina rullia. Panasonicin miellän yhä enemmän videopainotteiseksi.

Kun ostin X Pro1:n, Fujilla oli vain puolenkymmentä primeobjektiivia, mutta ne kaikki olivat käyttökelpoisia (saattoi olla että se ainoa huono, 18 mm pannari oli jo kulkaistu). Aloitin setillä f/1.4 35 mm ja f/2.4 60 mm makro. Siihen tuli hyvin pian lisäksi neljätoistamillinen. Pidän yhä molemmista objektiiveista. Niiden huono puoli on sääsuojauksen puute.

MFT:n objektiivitarjonta oli silloin määrälisesti parempi, mutta laadullisesti huonompi. Käytännössä vain nuo Leica-brändätyt tulivat kyseeseen. Tänä päivänä tilanne on toinen. MFT:lle on kattavasti hyviä objektiiveja ja Fujikin on ottanut mallistoonsa huonoja zoomeja.

Käyttötarkoitus kameralle on perhe- ja matkakuvaus sekä jonkin verran reportaasikuvausta. Lopullisen valinnan tein Canonin 5D mark III:n ja Fujin X Pro1:n välillä. Hävisin hämäräkuvausominaisuuksissa ja voitin yli kolmanneksen painossa. Silloin ajattelin, että luovuin myös eläinkuvauksesta, jota olin nuorempana harrastanut, mutta nyt näyttää siltä, että peilittömiinkin on tulossa kohtuullisen nopea tarkennus ja hyviä primeja.

Järjestelmän lisäksi minulla on pari pokkaria. Tällä hetkellä ne ovat Fujin XP ja X70. Itse en pidä aloittajan RX100:sta hyvänä kakkoskamerana järkkärin seuraksi. Tuumainen on vain tuumainen. Jos on pakko olla zoomi, niin Panasonicin LX100 ja/tai Olympuksen Tough 5 ovat harkinnan arvoisia. Sen sijaan ajatus siitä, että pokkari ei sulje pois järjestelmää, vaan täydentää sitä, on minusta oikea.

Eihän tuo Sony ja Fuji ole mitenkään vaihtoehtoisia. Tuon Sonyn muutos allin kohderyhmä on sellaiset, joilla on jo joku aikaisempi malli. Tällä saa lisää zoomia tarvittaessa. To 200 mm vastaavuus on kätevä, sillä saa pituutta olematta mikään varsinainen super zoom. Täyskennoöla kuvaajille alue 24-200 on tuttu samoin kuin aikaisempien 24-70.

Kyllä liinteäpolttovälinen kompakti oli historiaa jo 1980-luvulla.

okaro kirjoitti:

Eihän tuo Sony ja Fuji ole mitenkään vaihtoehtoisia. Tuon Sonyn muutos allin kohderyhmä on sellaiset, joilla on jo joku aikaisempi malli. Tällä saa lisää zoomia tarvittaessa. To 200 mm vastaavuus on kätevä, sillä saa pituutta olematta mikään varsinainen super zoom. Täyskennoöla kuvaajille alue 24-200 on tuttu samoin kuin aikaisempien 24-70.

Kyllä liinteäpolttovälinen kompakti oli historiaa jo 1980-luvulla.

Lue lisää

Oletko kokeillut, miten helppokäyttöinen tai kätevä uusi RX100-malli on 200 millin kinovastaavuuden kohdalla esim. lähikuviin? Vakaajalla onnistuu kuvata vai?

okaro kirjoitti:

Eihän tuo Sony ja Fuji ole mitenkään vaihtoehtoisia. Tuon Sonyn muutos allin kohderyhmä on sellaiset, joilla on jo joku aikaisempi malli. Tällä saa lisää zoomia tarvittaessa. To 200 mm vastaavuus on kätevä, sillä saa pituutta olematta mikään varsinainen super zoom. Täyskennoöla kuvaajille alue 24-200 on tuttu samoin kuin aikaisempien 24-70.

Kyllä liinteäpolttovälinen kompakti oli historiaa jo 1980-luvulla.

Lue lisää

"Kyllä liinteäpolttovälinen kompakti oli historiaa jo 1980-luvulla."

Oliko tuo jotain provoilua? Tottakai menneisyyden tapahtumat ovat historiaa.

Leica teki historiaa jo 1900-luvun alkupuolella. Alunperin oli kameroina pääasiassa palkkikameroita - isoja ja kömpelöitä siirrellä. Sitten Leica-kompakteja tehtiin. Varsin historiallinen keksintö. Tästä historiasta:
https://duckduckgo.com/?q=leica history &t=ffab&ia=web

Tsuumikosh kirjoitti:

"Kyllä liinteäpolttovälinen kompakti oli historiaa jo 1980-luvulla."

Oliko tuo jotain provoilua? Tottakai menneisyyden tapahtumat ovat historiaa.

Leica teki historiaa jo 1900-luvun alkupuolella. Alunperin oli kameroina pääasiassa palkkikameroita - isoja ja kömpelöitä siirrellä. Sitten Leica-kompakteja tehtiin. Varsin historiallinen keksintö. Tästä historiasta:
https://duckduckgo.com/?q=leica history &t=ffab&ia=web

Lue lisää

Tarkoitin, että kompakteissa siirryttiin zoom objektiiveihin 1980-luvulla. Toin taisi sittenkin olla 1990-luvulla, kun zoomista tuli normi. 1980-luvulla tulivat ensimmäiset zoomit.

okaro kirjoitti:

Tarkoitin, että kompakteissa siirryttiin zoom objektiiveihin 1980-luvulla. Toin taisi sittenkin olla 1990-luvulla, kun zoomista tuli normi. 1980-luvulla tulivat ensimmäiset zoomit.

Lue lisää

"1990-luvulla, kun zoomista tuli normi."

Mitenkäs tällainen normi tuli? Määräsikö tehdas, että nyt pitää kaikkien ostaa tsuumia, ja kiinteä polttoväli on kielletty? Tuliko tästä uskonnollinen normi?

Tsuumikosh kirjoitti:

"1990-luvulla, kun zoomista tuli normi."

Mitenkäs tällainen normi tuli? Määräsikö tehdas, että nyt pitää kaikkien ostaa tsuumia, ja kiinteä polttoväli on kielletty? Tuliko tästä uskonnollinen normi?

Lue lisää

Ei vaan kuluttajat halusivat sitä. Katso vaikka Canonin digikompakteja. Viimeinen zoomiton julkaistiin 2004.

okaro kirjoitti:

Ei vaan kuluttajat halusivat sitä. Katso vaikka Canonin digikompakteja. Viimeinen zoomiton julkaistiin 2004.

Canon onkin pudonnut pois pokkarimarkkinoiden harrastaja ja ammattilaissegmenetistä kokonaan. Käytännössä siellä jyllää Fuji X100-sarjalla, johon kaikkea muuta varrataan. Ruggeroituja ei ole tällä hetkellä saatavissa isolla kennolla ollenkaan ja siinä segmentissä Olympus on johtava valmistaja Nikonin ja Fujin yrittäessä pyristellä mukana.

Canonisti kirjoitti:

Canon onkin pudonnut pois pokkarimarkkinoiden harrastaja ja ammattilaissegmenetistä kokonaan. Käytännössä siellä jyllää Fuji X100-sarjalla, johon kaikkea muuta varrataan. Ruggeroituja ei ole tällä hetkellä saatavissa isolla kennolla ollenkaan ja siinä segmentissä Olympus on johtava valmistaja Nikonin ja Fujin yrittäessä pyristellä mukana.

Lue lisää

Täyttä puppua. Fuji X100 on täysin marginaalinen, eikä se edes ole pokkari.

okaro kirjoitti:

Täyttä puppua. Fuji X100 on täysin marginaalinen, eikä se edes ole pokkari.

Fujin X100-sarja ei ole mitenkään marginaalissa. Harrastaja- ja ammattilaiskuvaajille on sen lisäksi pari Leicaa ja Ricoh. Leican Q on hyvä, mutta myös paljon kalliimpi kuin Fujin X100F.

Kun katsoo ammattikuvaajien back up kameroita, niin Fujin X100 on hyvin monen valinta. Erityisen suosittu se on reportaasikuvaajilla ja tietysti myös hääkuvaajilla, joilla koko kalusto voi olla Fujia. Esimerkiksi presidentti Obaman hovikuvaaja Pete Souza käytti Canonin 5D:tä, Fujin X100:sta ja iPhonea. Yllättävän monen reportaasikuvaajan kalusto on Canonin vitonen tai vastaava Nikon, ei suinkaan ykkönen. Parin kolmen rungon lisäksi mukana on pokkari, joka hyvin usein on Fujin X satanen.

Canonisti kirjoitti:

Fujin X100-sarja ei ole mitenkään marginaalissa. Harrastaja- ja ammattilaiskuvaajille on sen lisäksi pari Leicaa ja Ricoh. Leican Q on hyvä, mutta myös paljon kalliimpi kuin Fujin X100F.

Kun katsoo ammattikuvaajien back up kameroita, niin Fujin X100 on hyvin monen valinta. Erityisen suosittu se on reportaasikuvaajilla ja tietysti myös hääkuvaajilla, joilla koko kalusto voi olla Fujia. Esimerkiksi presidentti Obaman hovikuvaaja Pete Souza käytti Canonin 5D:tä, Fujin X100:sta ja iPhonea. Yllättävän monen reportaasikuvaajan kalusto on Canonin vitonen tai vastaava Nikon, ei suinkaan ykkönen. Parin kolmen rungon lisäksi mukana on pokkari, joka hyvin usein on Fujin X satanen.

Lue lisää

Tättärää ja hurraa. Täten totistan, Canonisti voitti väittelyn 5-0. Tietenkään pienen kennon, himmeän tsuumin kameralla ei voi kilpailla valovoimassa suuremman kennon valovoimaista kameraa vastaan. Käytännössä kuitenkaan lapset eivät siirry suoraan autoilijoiksi kehdosta ja kapaloista, vaan moni haluaa jotain välivaihetta ensin. Eli, kaikki eivät ole kehittyneet sille tasolle ja kokemukseen, että käytettäisiin suuria kennoja ja valovoimia. Sitten siinä näkökulmassa on periaatteessa faktaa, että vähemmälläkin voi pärjätä. Mutta missä tilanteessa? Kuinka paljon?

Ehkä joku lukija kaipaisi konkreettisia tietoja, tilastoja, käytännöstä, missä oloissa, missä valaistuksessa, mitä valotusarvoja tarvitaan, mihin tarkoitukseen, mikä toimii, mikä ei? Olisiko se parempaa uutisointia kuin abstrakti jankutus, että tsuumi vs. valovoima, juupas-eipäs väittelyt?

Mielestäni esim. 800 ISO ja valovoima 2,8 saattaa riittää laajakulmapolttovälien käyttämiseen niinkin hämärässä kuin nykyään marketeissa kotitalouksien kattovalaisimiin myytävät 10 watin LED-polttimot.... Mihin siis tarvitaan suurempi valovoima, suurempi kenno? Siihenkö, että kontrolloidaan aukkoarvoja ja syvyysterävyyttä enemmän, eikä kuvata vain täydellä aukolla?

Tsuumikosh kirjoitti:

Tättärää ja hurraa. Täten totistan, Canonisti voitti väittelyn 5-0. Tietenkään pienen kennon, himmeän tsuumin kameralla ei voi kilpailla valovoimassa suuremman kennon valovoimaista kameraa vastaan. Käytännössä kuitenkaan lapset eivät siirry suoraan autoilijoiksi kehdosta ja kapaloista, vaan moni haluaa jotain välivaihetta ensin. Eli, kaikki eivät ole kehittyneet sille tasolle ja kokemukseen, että käytettäisiin suuria kennoja ja valovoimia. Sitten siinä näkökulmassa on periaatteessa faktaa, että vähemmälläkin voi pärjätä. Mutta missä tilanteessa? Kuinka paljon?

Ehkä joku lukija kaipaisi konkreettisia tietoja, tilastoja, käytännöstä, missä oloissa, missä valaistuksessa, mitä valotusarvoja tarvitaan, mihin tarkoitukseen, mikä toimii, mikä ei? Olisiko se parempaa uutisointia kuin abstrakti jankutus, että tsuumi vs. valovoima, juupas-eipäs väittelyt?

Mielestäni esim. 800 ISO ja valovoima 2,8 saattaa riittää laajakulmapolttovälien käyttämiseen niinkin hämärässä kuin nykyään marketeissa kotitalouksien kattovalaisimiin myytävät 10 watin LED-polttimot.... Mihin siis tarvitaan suurempi valovoima, suurempi kenno? Siihenkö, että kontrolloidaan aukkoarvoja ja syvyysterävyyttä enemmän, eikä kuvata vain täydellä aukolla?

Lue lisää

Mm. siihen, mutta oletko yrittänyt kuvata tuollaisella pikkukennoisella kohinapurkilla esimerkiksi kirkossa? Oli kyse sitten matkasta tai perhejuhlista, niin jälki ei eroa. Sen sijaa Fuji kyllä toimii noissakin olosuhteissa.

Eli todellisuudessa Sonyn pieni kenno yhdistettynä huonoon valovoimaan asettaa enemmän teknisiä rajoituksia kuin Fujin yksi polttoväli. Toki se vaatii hiukan osaamista kuvakerronnassa. Jos rajoitusta pitää kestämättömänä, niin esimerkiksi Fujin X E3 f/2.0 23 mm f/2.0 50 mm on todella pienikokoinen yhdistelmä. Ei Canoninkaan 200D f/2.8 24 mm STM f/1.8 50 mm STM ole koolla pilattu.

Canonisti kirjoitti:

Mm. siihen, mutta oletko yrittänyt kuvata tuollaisella pikkukennoisella kohinapurkilla esimerkiksi kirkossa? Oli kyse sitten matkasta tai perhejuhlista, niin jälki ei eroa. Sen sijaa Fuji kyllä toimii noissakin olosuhteissa.

Eli todellisuudessa Sonyn pieni kenno yhdistettynä huonoon valovoimaan asettaa enemmän teknisiä rajoituksia kuin Fujin yksi polttoväli. Toki se vaatii hiukan osaamista kuvakerronnassa. Jos rajoitusta pitää kestämättömänä, niin esimerkiksi Fujin X E3 f/2.0 23 mm f/2.0 50 mm on todella pienikokoinen yhdistelmä. Ei Canoninkaan 200D f/2.8 24 mm STM f/1.8 50 mm STM ole koolla pilattu.

Lue lisää

Siinä olet kyllä oikeassa, että kirkko saattaa tuntua hämärältä - ehkä hämärimmältä paikalta maan päällä joskus. Kuin pimeälle keskiajalle paluuta, hautajaistunnelma... Himmeä valaistus, mustat vaatteet... Kyllä tuota lukiessa tuli mieleen, että tarvitaan kinokenno ja valovoima 1 vähintään.

Onkohan kirkoissa tahallaan se tunnelma, että me maan matoset täällä hämärässä, ja tuo pastori tuolla kirkkaassa valokeilassa. Kuin manala ja taivaan enkeli kohtaisivat, näytelmässä.

Tsuumikosh kirjoitti:

Siinä olet kyllä oikeassa, että kirkko saattaa tuntua hämärältä - ehkä hämärimmältä paikalta maan päällä joskus. Kuin pimeälle keskiajalle paluuta, hautajaistunnelma... Himmeä valaistus, mustat vaatteet... Kyllä tuota lukiessa tuli mieleen, että tarvitaan kinokenno ja valovoima 1 vähintään.

Onkohan kirkoissa tahallaan se tunnelma, että me maan matoset täällä hämärässä, ja tuo pastori tuolla kirkkaassa valokeilassa. Kuin manala ja taivaan enkeli kohtaisivat, näytelmässä.

Lue lisää

Vanhoissa kirkoissa (Suomessa Tuomiokirkko ja muutama muu keskiaikainen kivikirkko) tunnelma on hyvin pitkälle rakennustekniikan sanelema, mutta myös vuosisatojen mukana sanomaa eteenpäin viemään suunniteltu. Tosin ei ihan noin kuin kuvasit. Lasimaalaukset vielä lisäävät vaikeusastetta kuvaajalle. Uusimmissakaan kirkoissa valoa ei ole yleensä liikaa. Joitakin poikkeuksia toki on. Jos on mahdollisuus, niin suosittelen opastettua käyntiä Sainte-Chapellessa Pariisissa. Se aukaisi ainakin minulle hyvin vanhempaa kirkkoarkkitehtuuria.

Kinokenno ei ole koskaan liikaa, mutta se tuo heti lisää kokoa ja painoa koko järjestemään. Ei pelkästään runkoon vaan myös lasitavaraan. Sen taki APS-C on minusta hyvä kompromissi kuvanlaadun ja kaluston painon välillä. Itse käytän tällä hetkellä perhe-, matka- ja reportaasikuvauksessa runkona Fujin X Pro2:ta parin primen kanssa. Se on minusta pieni toimiva paketti.

okaro kirjoitti:

Tarkoitin, että kompakteissa siirryttiin zoom objektiiveihin 1980-luvulla. Toin taisi sittenkin olla 1990-luvulla, kun zoomista tuli normi. 1980-luvulla tulivat ensimmäiset zoomit.

Lue lisää

> Tarkoitin, että kompakteissa siirryttiin zoom objektiiveihin 1980-luvulla.

Minulla on sellainen muistikuva, ettei vielä 80-luvulla kompakteissa yleensä ollut zoomia eikä edes automaattitarkennusta. Elikkä järkkäreihin saatiin esimmäisenä AF ja zoomihan oli tällä puolella jo vanha keksintö. Niinpä järkkereitä alkoi mennä kaupaksi point'n'shjoot -porukalle, joka tosiasiassa etsi vain helppoa kameraa -> 90-luvun alkuvuosina markkinoille tuli äärimmäisen riisuttuja ja/tai ihmeellisillä automatiikoilla varustettuja järkkäreitä (jopa moottorizoomi automaattisella rajaustoiminnolla). Ei varmaan tarvitse erikseen korostaa, ettei optinen laatu tai valovoima kuuluneet kriteereihin tässä vaiheessa.

Sitten pokkarit muuttuivat automaattitarkenteisiksi ja zoomiakin saatiin. Toki alkuun vain joku vaatimaton 35-70 tjsp, mutta piankos oli kisa käynnissä ja parhaista löytyi jo reilun 100 mm telepää. Valovoimalla f/5....f/13 tjsp. Noh, oli sentään jokunen poikkeus, kuten Olympus myy 35/2,8 kiinteällä objektiivilla. Tämä 90-luvun puoliväliä/loppupuolta. Mieleen jäi, miten filmihyllyistä alkoi olla vaikeaa löytää ISO200 värigegaa, kun myytiin pääasiassa kasisatasta ;-D

ISO800 kirjoitti:

> Tarkoitin, että kompakteissa siirryttiin zoom objektiiveihin 1980-luvulla.

Minulla on sellainen muistikuva, ettei vielä 80-luvulla kompakteissa yleensä ollut zoomia eikä edes automaattitarkennusta. Elikkä järkkäreihin saatiin esimmäisenä AF ja zoomihan oli tällä puolella jo vanha keksintö. Niinpä järkkereitä alkoi mennä kaupaksi point'n'shjoot -porukalle, joka tosiasiassa etsi vain helppoa kameraa -> 90-luvun alkuvuosina markkinoille tuli äärimmäisen riisuttuja ja/tai ihmeellisillä automatiikoilla varustettuja järkkäreitä (jopa moottorizoomi automaattisella rajaustoiminnolla). Ei varmaan tarvitse erikseen korostaa, ettei optinen laatu tai valovoima kuuluneet kriteereihin tässä vaiheessa.

Sitten pokkarit muuttuivat automaattitarkenteisiksi ja zoomiakin saatiin. Toki alkuun vain joku vaatimaton 35-70 tjsp, mutta piankos oli kisa käynnissä ja parhaista löytyi jo reilun 100 mm telepää. Valovoimalla f/5....f/13 tjsp. Noh, oli sentään jokunen poikkeus, kuten Olympus myy 35/2,8 kiinteällä objektiivilla. Tämä 90-luvun puoliväliä/loppupuolta. Mieleen jäi, miten filmihyllyistä alkoi olla vaikeaa löytää ISO200 värigegaa, kun myytiin pääasiassa kasisatasta ;-D

Lue lisää

Autofocus tuli nimenomaan ensimmäisenä kompakteihin. Syy on ilmeinen, autofocus nähtiin käyttöä helpottavana seikkana. Ensimmäinen autofocus kamera oli Konica C35 AF vuodelta 1977. Tuossa kamerassa oli sellainen piirre, että ei voinut ottaa kuvaa, jossa kohde ei olisi ollut keskellä. Canon toi ensimmäisen automaattitarkenteisen kompaktin vuonna 1979. Muut yleensä valitsivat passiivisen automaattitarkennuksen, Canon valitsi aktiivisen.

Canon AF35M

https://global.canon/en/c-museum/product/film102.html

1980-luvulla autofocus oli itsestäänselvyys. Järkkäriporukka käsittääkseni suhtautui autofocukseen aluksi halveksien,

Canonin ensimmäinen Zoomkompakti oli Prima Zoom vuodelta 1988. Tosin jo 1986 oli ollut kaksipolttovälinen (40/70) malli.

https://global.canon/en/c-museum/product/film125.html

Myöhemmin sitten tuki jo ihan kunnon zoomeja kuten 38-180 mm:

https://global.canon/en/c-museum/product/film247.html

OK, mutta joku tuossa kuitenkin oli, koska ihan selkeästi 90-luvun alkupuolella pont'n'shoot jengi osti järkkäreitä - ei ehkä niinkään Suomessa (kamerat tolkuttoman kalliita suhteessa sen aikaiseen tulotasoon) vaan muualla, kun kerta niitä "soccer mom" -malleja ulos suolleettiin). Taisi pokkarien zoomi olla vielä aika harvinainen tai polttovälialueeltaan rajoittunut, joten oli helppo myydä järkkäri jollain 35-70 70-210 tjsp setillä.

Saattoi kyllä liittyä siihenkin, että taannoin aika paljon kuvattiin diaa. Oi niitä aikoja... kun isäntäväki arveli, että vieraiden olisi aika lähteä kotiin, kaivettiin projektori esiin. Koska filmi oli kallista, yhtään kuvaa ei heitetty mäelle. Ei edes niitä, missä tarkennus oli täysin päin seiniä ;-D

> 1980-luvulla autofocus oli itsestäänselvyys. Järkkäriporukka käsittääkseni suhtautui autofocukseen aluksi halveksien,

No tottakai. Liian helpolla tavalla otettu kuva on tottakai huono. Vanhat parrat kertovat, että sama vääntö käytiin myös automaattivalotuksen suhteen. Ja onhan zoomikin vain laiskoille ja tosimiähet käyttää jalkazoomia...

Ja senhän kanssa kaikki muistaa, että käsin tiskaten tulee puhtaampaa ;-D

Tsuumikosh kirjoitti:

Tättärää ja hurraa. Täten totistan, Canonisti voitti väittelyn 5-0. Tietenkään pienen kennon, himmeän tsuumin kameralla ei voi kilpailla valovoimassa suuremman kennon valovoimaista kameraa vastaan. Käytännössä kuitenkaan lapset eivät siirry suoraan autoilijoiksi kehdosta ja kapaloista, vaan moni haluaa jotain välivaihetta ensin. Eli, kaikki eivät ole kehittyneet sille tasolle ja kokemukseen, että käytettäisiin suuria kennoja ja valovoimia. Sitten siinä näkökulmassa on periaatteessa faktaa, että vähemmälläkin voi pärjätä. Mutta missä tilanteessa? Kuinka paljon?

Ehkä joku lukija kaipaisi konkreettisia tietoja, tilastoja, käytännöstä, missä oloissa, missä valaistuksessa, mitä valotusarvoja tarvitaan, mihin tarkoitukseen, mikä toimii, mikä ei? Olisiko se parempaa uutisointia kuin abstrakti jankutus, että tsuumi vs. valovoima, juupas-eipäs väittelyt?

Mielestäni esim. 800 ISO ja valovoima 2,8 saattaa riittää laajakulmapolttovälien käyttämiseen niinkin hämärässä kuin nykyään marketeissa kotitalouksien kattovalaisimiin myytävät 10 watin LED-polttimot.... Mihin siis tarvitaan suurempi valovoima, suurempi kenno? Siihenkö, että kontrolloidaan aukkoarvoja ja syvyysterävyyttä enemmän, eikä kuvata vain täydellä aukolla?

Lue lisää

> Mielestäni esim. 800 ISO ja valovoima 2,8 saattaa riittää laajakulmapolttovälien käyttämiseen niinkin hämärässä kuin nykyään marketeissa kotitalouksien kattovalaisimiin myytävät 10 watin LED-polttimot....

10 watin ledi nyt ei ole sieltä tehottomimmasta päästä. Hyvässä sisävalaistuksessa on kompaktilla tullut paukuteltua, vaikka 15 takaisilla malleilla ei mielellään yli ISO200 käyttöön ruuvattu ja valotusajat sen seurauksena 1/15 s luokkaa. Yleensä tuli kylläkin turvauduttua kääntyväpäiseen salamaan. Kirkot ovat sellaisenkin kanssa olla tekemätön paikka, suora salama on kuin ämpärillinen kylmää vettä naamaan, mutta kirkoissa ei katosta heijastuskaan toimi, kun mokoma on liian korkealla ja saattaa olla tummasävyinen.

ISO800 on jo sellainen lukema, että hämärässä ravintolassakin ym. kuvaaminen saattaa onnistua, mutta melkoista taistelua se kieltämättä on - mahdollista vain laajakulmalla ja silloinkin suljinajan suhteen tavoitellaan äärirajoja.

ISO800 kirjoitti:

OK, mutta joku tuossa kuitenkin oli, koska ihan selkeästi 90-luvun alkupuolella pont'n'shoot jengi osti järkkäreitä - ei ehkä niinkään Suomessa (kamerat tolkuttoman kalliita suhteessa sen aikaiseen tulotasoon) vaan muualla, kun kerta niitä "soccer mom" -malleja ulos suolleettiin). Taisi pokkarien zoomi olla vielä aika harvinainen tai polttovälialueeltaan rajoittunut, joten oli helppo myydä järkkäri jollain 35-70 70-210 tjsp setillä.

Saattoi kyllä liittyä siihenkin, että taannoin aika paljon kuvattiin diaa. Oi niitä aikoja... kun isäntäväki arveli, että vieraiden olisi aika lähteä kotiin, kaivettiin projektori esiin. Koska filmi oli kallista, yhtään kuvaa ei heitetty mäelle. Ei edes niitä, missä tarkennus oli täysin päin seiniä ;-D

> 1980-luvulla autofocus oli itsestäänselvyys. Järkkäriporukka käsittääkseni suhtautui autofocukseen aluksi halveksien,

No tottakai. Liian helpolla tavalla otettu kuva on tottakai huono. Vanhat parrat kertovat, että sama vääntö käytiin myös automaattivalotuksen suhteen. Ja onhan zoomikin vain laiskoille ja tosimiähet käyttää jalkazoomia...

Ja senhän kanssa kaikki muistaa, että käsin tiskaten tulee puhtaampaa ;-D

Lue lisää

Itseasiassa homma on juuri päinvastoin. Filmikaudella järkkärien myynti piikkasi 1981 7,5 miljoonaan kameraan. 1990-luvun alussa myynti oli n. 3-4 miljoonaa. Kompakteja myytiin lähes 10 kertainen määrä. Vuonna 1993 90 % myydyistä kameroita oli kompakeja. CIPA tosin käyttää termejä "lens shutter" ja "focal plane shutter." 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa perusnäpsijä käytti Instamatic ja Agfamatic -kameroita. Nämä ei näy tilastoissa. Autofocuksen tultua peruskuvaajat siirtyivät kompakteihin. Vuoden 2010 jälkeen ko. porukka on siirtynyt kännykkäkuvaajiksi. Vuonna 1980 47 % komeroista oli järjestelmiä, 35 % kompakteja ja 19 % muita. Vertailun vuoksi viime vuonna toimitettiin 11,7 miljoonaa järjestelmää, eli enemmän kuin koskaan filmiaikana.

Dian kuvaaminen osoitti jo harrastajuutta, joka on toista luokkaa kuin peruskuvaajilla.

okaro kirjoitti:

Itseasiassa homma on juuri päinvastoin. Filmikaudella järkkärien myynti piikkasi 1981 7,5 miljoonaan kameraan. 1990-luvun alussa myynti oli n. 3-4 miljoonaa. Kompakteja myytiin lähes 10 kertainen määrä. Vuonna 1993 90 % myydyistä kameroita oli kompakeja. CIPA tosin käyttää termejä "lens shutter" ja "focal plane shutter." 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa perusnäpsijä käytti Instamatic ja Agfamatic -kameroita. Nämä ei näy tilastoissa. Autofocuksen tultua peruskuvaajat siirtyivät kompakteihin. Vuoden 2010 jälkeen ko. porukka on siirtynyt kännykkäkuvaajiksi. Vuonna 1980 47 % komeroista oli järjestelmiä, 35 % kompakteja ja 19 % muita. Vertailun vuoksi viime vuonna toimitettiin 11,7 miljoonaa järjestelmää, eli enemmän kuin koskaan filmiaikana.

Dian kuvaaminen osoitti jo harrastajuutta, joka on toista luokkaa kuin peruskuvaajilla.

Lue lisää

Kokemusta 📷 alkaen 60-luvulta
Diafilmiä 99% käyttämästäni 🎞

Canonisti kirjoitti:

Kokemusta 📷 alkaen 60-luvulta
Diafilmiä 99% käyttämästäni 🎞

Minäkin kuvasin pääasiassa diaa. Valokuvausforumeille kirjoittavat vain eivät ole edustava otos ihmisistä, jotka valokuvaavat.

Vähemmän kuvausteknisiä rajoitteita on valovoimaisessa kolmevitosessa kuin noilla zoomeilla. Tässä verrattu ensin RX 100 V ja VI versioita (jälkimmäisestä A-versio) sekä Fuji X100F:ää. Tämän jälkeen on Panan LX100 (mark II) ja lopussa kaksi pienikokoista järjestelmärunkoa (Olyn Pen F ja Fujin X E3).

Jos valinta on Sony, vaikka sen kenno on vai 1", niin silloin ilman muuta V:n. Sen objektiivi on valovoimaisempi, mikä on äärettömän tärkeä, kun puhutaan noista ihan pikkukennoisista. Itse valitsisin kuitenkin numeroiden perusteella Panan LX100:en. Pokkareista paras vaihtoehto on, kuten tuosta vertailusta hyvin näkee, X100 F.

https://www.dpreview.com/products/compare/side-by-side?products=sony_dscrx100m6&products=sony_dscrx100m5a&products=fujifilm_x100f&products=panasonic_dclx100ii&products=olympus_penf&products=fujifilm_xe3&sortDir=ascending

Jos oikeasti tarvitaan pidempiä polttovälejä, pienikokoinen järjestelmärunko parilla hyvälaatuisella primella on hyvä valinta. Toinen objektiivi kamerassa ja toinen taskussa.

Liitäntämahdollisuudet kannattaa vilkaista. Kaikissa kameroissa on oletusarvoisesti jalustakierre, joten siitä ei tule eroa. Jos kuvaa videoita, pitää olla liitäntä ulkoiselle mikrofonille. Kiinteä salama on turhake, joitakin niistä käytetään samalla tarkennuksen apuvaloina, mikä on hyödyllinen joissakin tilanteissa. Jos ajattelee tarvitsevansa salamaa, on sen oltava kääntyväpäinen.

WIFI:n käyttö sen sijaa tuollaisella tavalla on lievästi sanoen kovin kummallinen idea. 😎 Kannattaa miettiä työnkulku kamera, kuvien säilytys, varmuuskopiot, elektroninen katselu ja tulostus vähän toisella tavalla. Jos ei ole tarvetta/taitoa/aikaa työstää kuvia, niin suosittelen TV:n yhteyteen mediapalvelinta, johon kuvat siirretään kortilta ja josta ne katsotaan sekä jaetaan. Samalla tulee miettiä mediapalvelimen varmuuskopiointi. Mediapalvelimena kelpaa vähän vanhempikin kone, mutta jos sellaista ei ole nurkissa, niin Mac Mini on aika vahva vaihtoehto.

WIFI on näppärä myös tien päällä, jos haluaa siirtää joitakin yksittäisiä kuvia puhelimeen tai iPadille käsiteltäväksi nettilevitykseen. En kuitenkaan käyttäisi pokkaria mediapalvelimena kotona. Siinä ei riitä tehot moiseen.

Leica c-lux ja Panan TZ200 ovat käytännössä katsoen samoja kameroita, c-lux vaan kalliimpi, koska punaisen ympyrän sisällä valkoisella lukeva Leica-teksti maksaa enemmän. Sonyt taas maksaa jostain muusta käsittämättömästä syystä aivan pirusti. Jos haluat tuuman kennon pokkarin, niin paree kun ostat vaan Panan TZ100, ei mene rahaa hukkaan kuin puolet vähemmän noihin muihin verrattuna.

Sitten ainoa järkevä on Fujin X100F. Jos rahaa on "riittävästi", niin Leican Q. Kompromissina käy Panan LX100. Tuumaista kohinapurkkia en ostaisi, koska tekniset rajoitteet ovat todellisuudessa paljon suuremmat kuin esimerkiksi Fujin satasarjalaisella, vaikka siinä sitä zooooooooooomia onkin.