Voiko paniikkiin kuolla?

Voisit kokeilla ensin homeopaattisia valmisteita, itselläni ne auttoivat muutaman eri lääkkeen ottamisen jälkeen noin parissa kuukaudessa. Ei niistä ainakaan haittaa ole. En tosin tiedä pääsetkö homeopaatille, jos asut jossain maaseudulla.

Et kuole

Paniikki kohtaus tuntuu kamalalta ja pelkää että kuolee ja panikoi siksi enemmän mutta voit olla huoletta siihen ei kuole. Voitko puhua tästä vanhemmillesi tai muulle aikuiselle. Puhuminen ja asioiden järkeistäminen auttaa jo tosi paljon, yksin ei oo syytä asioita murehtia.

Paniikkikohtaukseen ei pysty kuolla tai edes pyörtyä koska kehon adrenaliinitaso nousee ja sen myötä se on mahdotonta. Näin lääkäri sen joskus selitti minulle.

Jos paniikki meinaa iskeä jossain niin kiinnitä huomio johonkin muuhun, ota kännykkä esiin ja näpelöi sitä, jos olet kaupassa niin ota hyllystä jokin tuote ja lue sen tuoteselostetta jne. Tuon myötä paniikkikohtaus ja siihen ikävään ahdistavaan tunteeseen keskittyminen väistyy muun ajatuksen tieltä.

Nimim. Olen aikuinen, kärsin pahoista paniikkikohtauksista 2 vuoden ajan, ja olen ollut lähes oireeton yli vuoden ajan.

Paniikkihäiriökohtaus on inhottava ja pelottava, mutta vaaraton. Ilkeintä siinä taitaa olla se tunne, että happi loppuu, kun pyörryttää ja olo on sekava ja kädet ja naama puutuu. Niin ja sydän hakkaa ja voi olla rytmihäiriöitä. Ja pelottaa, että nyt on lähtö.

"Hauskinta" tässä on se, että se pyörryttävä ja sekava olo ei johdukaan hapen puutteesta, vaikka sen sellaiseksi tulkitsee, vaan siitä, että hengität sitä liikaa. Ja kun tulkitset sen hapen puutteeksi, niin siksi puuskutat entistä tiheemmin. Ja tämä ylläpitää väärää kuvitelmaa hapen loppumisesta. Ja kuoleman pelko, ahdistus yms. vain jatkuu. Aika p----seestä, vai mitä.

Eli miten toimit, kun ph-kohtaus alkaa: Menet istumaan tai makuullesi ja rentoudut ja pysyt siinä, vaikka kuinka tuntuis, että on pakko lähteä säntäilemään ja etsimään jostain jotain lohduttavaa tai vapauttavaa. Ja kun tekee mieli vetää henkeä kuin pikajuoksija, niin et vaan tee niin, vaan hengität yhtä rauhallisesti, kuin normaalistikin, eli alle 20 krt/min. Se voi tuntua vaikeelta, mutta se lyhentää kohtauksen kestoa, eikä ole millään muotoa sun terveyttä uhkaava.

Mä kärsin ph-kohtauksista reilun puoli vuotta, kunnes opin keinon pääsemään niistä yli. Eli kun tunsin, että kohtaus alkaa, niin en edes yrittänyt taistella sitä vastaan, vaan annoin sen tulla. Ja heti rentouduin ja kiinnitin huomion hengitykseen. Vaikka oli järkyttäviä kauhufiiliksiä, niin siitä huolimatta hengittelin rauhallisesti ja yritin rentouttaa lihaksia, jotka halus mut säntäilemään ja hakemaan apua. Sitten huomasin, kuinka kohtausten kesto lyheni ja voimakkuus lieveni ja lopulta niitä sitten ei tullukaan enää. Joskus tulee niitä alkutuntemuksia, mutta ne häviää nopeasti itsestään. Vähän tää vaatii ajatustyötä, ja uskoa, että sä olet vahvempi kuin ph-kohtaus. Ja ymmärrystä, että ph-kohtaus on sun mielesi aiheuttama, ei sydämen, aivojen, keuhkojen jne. Siksi sen voittaa pelkällä päätöksellä, että ei anna paniikille valtaa.

Ja tietysti on syytä alkaa miettimään, mistä ne kohtaukset tulee, että ne saa loppumaan. Joku ne aiheuttaa, mutta mikä? Esiintymispelko? Julkisten paikkojen pelko? Tulevaisuuden pelko? Kuoleman pelko? Stressi ja jännitys (mutta mistä?)? jne. Ja kuten sanoitkin, pelkästään ph-kohtauksen pelko voi aiheuttaa kohtauksen. Näin oli mullakin. Ja mitään lääkkeitä en hakenut, enkä psykiatrista tms. apua, vaan selätin sen itse. SSRI-lääkkeitä tarjotaan herkästi näihin ongelmiin, mutta niitä on syytä välttää. Kaikille ne ei aiheuta ongelmia, mutta joillekin sitäkin enemmän. Tsemppiä. Sulla ei ole mitään terveydellistä uhkaa. Elämä jatkuu peloista huolimatta :)