Esiintyykö Kanarialla heisinälvikästä?

Riippuu siitä esiintyykö heisikasveja. Botanicosta voi kysellä. Kanariallekin on tuotu vierasperäisiä lajeja, joiden mukana seuraa joskus ne tuholaisetkin.

Joka ilta Yumbossa ....

Helsinälvijään olen kyllä törmännyt.
Helsinkiläinen , joka nälvii kaikkia muita suomalaisia milloin milläkin nimellä.
"Muut suomalaiset elävät rikkaiden helsinkiläisten siivellä" .

Heisinälvikästä on Suomessa pohdittu s24-sivuilla:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/4488370/lumipalloheisi-ja-nalvikas-8(

Heisien suku on laaja:
Lahkoon kuuluu puita, pensaita ja ruohoja. Niiden lehdet sijaitsevat vastakkaisesti ja ovat hammaslaitaisia. Kukinto on viuhkomainen tai kukat sijaitsevat yksittäin, ovat yleensä 4-lukuisia, ja niissä on kehänpäällinen tai osittain -alainen sikiäin ja useimmiten mesiäisiä. Hedelmä on kotamainen, marja tai luumarja

Sekä aikuiset että toukat syövät heisien lehdet täyteen pitsimäisiä reikiä. Huonoissa kasvuoloissa (kuiva ja paahteinen sekä vähäravinteinen kasvupaikka) kasvava heisi voi kärsiä vioituksista. Hyvinvoiva heisi pystyy kasvattamaan loppukesästä uudet lehdet. Heisilajeista kestävin on koiranheisi.

Kuoriainen munii syksyllä nuoriin heisin versoihin talvimunat, joista toukat kuoriutuvat keväällä.

Nälvikkäiden torjunta kohdistetaan aikuisiin ennen runsaan muninnan alkua. Ruiskutukset tehdään ennen kukintaa kuten vattukärsäkkään torjunnassa.

Euroopan eläinten tietokannan, Fauna Europaea, Taxon DataBank:n mukaan hillanälvikäs (G. sagittariae) ja lummenälvikäs (G. nymphaeae) ovat yksi ja sama laji?. Suomen kovakuoriaistutkijoilla on asiasta erilainen käsitys.

Erilaiset tulkinnat johtunevat siitä, että lajikompleksin lajien ja "rotujen" taksonomista asemaa ei nähtävästi ole vielä kyllin tarkasti selvitetty.

Illan ehtiessä nälvikkäät nakersivat mesiangervon lehtiin pieniä reikiä. Calle Retamalta, Botanico Garden kertoo lisää...

Hillanälvikäs (Galerucella sagittariae) on mm. hillan ja mansikan tuholaisena esiintyvä kovakuoriaislaji. Hillanälvikäs on noin 6-7 mm pitkä. Sanotaan syövän myös kurjenjalkaa (Comarum palustre). Mansikalla elävä laji voi useissa tapauksissa olla mansikkanälvikäs (Galerucella tenella). Mansikkaa viljellään Kanarialla, joten...

Mitä nälvikkäitä esiintyy sitten Kanariansaarilla? Selvitystä vaikeuttaa nälvikkään kuuluminen kovakuoriaisiin.
Kovakuoriaisten lahko on ylivoimaisesti suurin hyönteislahko, eikä siihen kuuluvien lajien monimuotoisuuden vuoksi mikään yksittäinen tuntomerkki riitä erottamaan kovakuoriaisiin kuuluvaa hyönteistä muista hyönteisryhmistä ja alalajin yksilöiminen on vaikeaa.
Takasiivet eli lenninsiivet ovat kalvomaiset ja kovakuoriaiset pitävät niitä levossa yleensä laskostettuna peitinsiipien alle. Takasiipien siipisuonitus on verraten yksinkertainen. Joskus takasiivet puuttuvat tai joiltakin harvoilta lajeilta siivet puuttuvat kokonaan.

Kärpästoukat ja kovakuoriaiset (nälvikäs) elävät kaikkialla.
Kärpästoukat, kuten porkkana- , sipuli– ja kaalikärpäsentoukat vioittavat kasvien juuria. Vahingon huomaa yleensä siitä, että kasvien lehdet alkavat ensin aurinkoisella säällä veltostua ja lopulta ne lakastuvat. Toukat nakertavat juuria ja veden kulku maanpäällisiin osiin katkeaa.
Kirpat ja luteet vioittavat kasvien lehtiä syömällä niihin reikiä. Tuhoja voi torjua peittämällä kaalikasvit, porkkanat ja sipulit kasvuharsoilla hyönteisten lentoajaksi, joka Kanarialla on pitkä.

Vaikeaa se on. Euroopan eläinten tietokannan, Fauna Europaea, Taxon DataBank:n mukaan hillanälvikäs (G. sagittariae) ja lummenälvikäs (G. nymphaeae) ovat yksi ja sama laji?. Suomen kovakuoriaistutkijoilla on asiasta erilainen käsitys.

Erilaiset tulkinnat johtunevat siitä, että lajikompleksin lajien ja "rotujen" taksonomista asemaa ei nähtävästi ole vielä kyllin tarkasti selvitetty.

Illan ehtiessä nälvikkäät nakersivat mesiangervon lehtiin pieniä reikiä. Tuo oli runollista.