Psykiatrille kesän lopuksi?

Kerro psykiatrille miltä tuntuu kyllä ammatti-ihminen osaa kertoa onko kyseessä masennus.. Kaksisuuntaisuus diangnoosia ei heti noin vain anneta... Minulla on bipo 1 . Olin muutaman vuoden hoidossa ennenkuin todettiin. Maailmani ei ole muuttunut. Nyt tiedetään mistä on kysymys ja osataan hoitaa. Ikääkin jo tarpeeksi, sain eläkepaperit.

Ei sitä mahdollista diagnoosia kannata turhan raskaasti ottaa eikä sitä mun mielestä tarvitse selvittäkään mikäli oireista ei ole haittaa. Sun tapauksessa vaikuttaa kuitenkin siltä, että haittaa on, ainakin masennuksen osalta. Silloin on varsin hyvä olla diagnoosi selvillä, jotta saa oikeanlaista hoitoa, ts. kaksisuuntaisen masennuksen hoitoon tarvittava lääke eikä "tavallisen" masennuksen hoitoon käyttettävää lääkkettä, jotka ei yleensä bipolle sovi. Ja sitten toiseen suuntaan lääke, jos siihen on tarvetta.

Itsellä tuore kai kakkostyyppi, tosin epäilyssä ollut jo ties kuinka monta vuotta ja kaksi tasaavaa lääkettä käytössä jo ennen dg. Ei mulla mikään ole muuttunut ja yritän elää takertumatta diagnoosiin ja yritän ajatella että olen vain tietyn tyyppinen persoonallisuus. Erilainen kuin muut, mutta tyytyväinen sellaisena. Masennus on ollut lamaava, mutta lääkkeellä olen päässyt ylös...tai ylemmäs.

Psykiatriaa vaivaa diagnoosi- ja lääkekeskeisyys.Jos haluat muunlaista apua kannattaa etsiä muualta.Kerran saatu psykiatrinen diagnoosi myös leimaa loppu iäksi.Esimerkiksi julkisen terveydenhuollon puolella voi olla vaikeaa saada apua kun kaikkiin vaivoihin etsitään syytä nupista.Työnhakua se ei myöskään ainakaan edistä.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/26/masentavat-laakkeet-kasikirjoitus

https://www.youtube.com/watch?v=sd0IW_MqJvA

Vaikka lääkkeiden teho olisi osoitettu kliinisissä tutkimuksissa, tilanne käytännön terveydenhuollossa voi olla täysin toinen.

Masennuslääkkeiden tehoa tavallisilla vastaanotolla käyvillä potilailla on tutkittu varsin vähän. Yksi harvoista on amerikkalainen STAR*D –tutkimus, johon osallistui yli 4000 masennuspotilasta. Heille annettiin vuoden ajan parasta mahdollista lääkehoitoa. Vuoden päästä mukana olleista tutkimuspotilaista vain 108 oli täysin toipunut masennuksesta. Loput olivat joko jättäytyneet pois tutkimuksesta tai heidän masennuksensa oli uusiutunut.

Serotoniinivajeesta ei ole löydetty tieteellistä näyttöä. Tämän myöntää jopa tunnettu masennuslääkkeiden puolestapuhuja, professori Erkki Isometsä.


Lääketutkimuksia tekevät lähinnä lääkeyhtiöt saadakseen uuden lääkkeen markkinoille.

Lääketutkimukset ovat niin sanottuja kaksoissokkotutkimuksia, joissa puolet koehenkilöistä syö varsinaista lääkeainetta ja puolet placeboa eli lumelääkettä. Keskimäärin vajaa puolet varsinaista lääkettä syöneistä ja kolmannes lumelääkettä syöneistä saa lievitystä masennusoireisiinsa.

Ero lumelääkkeen ja varsinaisen lääkkeen tehon välillä on vain 16-20 prosenttiyksikköä.

Tästä saadaan niin sanottu Numbers needed to treat –luku, joka kertoo kuinka monen ihmisen täytyy syödä lääkettä, jotta yksi saisi avun. Masennuslääkkeillä tämä luku on tyypillisesti seitsemän.

Erkki Isometsä, puheenjohtaja, Käypä hoito -työryhmä:
”No siis välittäjäainemuutoksia, jonkinlaisia poikkeavaisuuksia, löydetään masennuspotilailta paljon, mutta tänä päivänä aika harva uskoo, että ne itsessään on kovin olennainen masennuksen syy.”

https://idiotiantyranniasta.wordpress.com/2016/04/08/professori-szasz-kertoo-mita-psykiatria-on/

Amerikkalainen psykiatrian emeritusprofessori Thomas Szasz (1920-2012), joka on julkaissut psykiatriasta yli 30 kirjaa, kertoo seuraavassa videossa, että psyykkisiksi “sairauksiksi” diagnosoidut tilat eivät ole sairauksia ja että kyseisillä diagnooseilla ainoastaan leimataan ja kontrolloidaan ihmisiä. Sairaudet ovat ihmisen elimistön sairauksia, mutta mieli ei ole elin. Mikään käyttäytyminen ei voi olla sairaus. Termi “psyykkinen sairaus” on vain kielikuva, metafora. Sen vuoksi psyykenlääkkeet eivät voi parantaa, koska ei ole olemassa sairauttakaan. Kielikuvaa ei voi parantaa kemiallisesti. Psyykenlääkkeet ovat myrkkyjä.

https://madinfinland.org/psykiatrisia-palveluja-ei-ole-tehty-asiakkaille-ben-furman/

Ben on psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti ja kouluttaja. Hänet tunnetaan maailmalla mm. ratkaisukeskeisen terapian kouluttajana, ratkaisukeskeisten valmennusmenetelmien kehittäjänä ja Muksuoppi-menetelmän kehittäjänä.

Psykiatrista palvelujärjestelmää ei ole milloinkaan luotu potilaita varten. Se on pikemminkin keskinäisen kädenväännön tuloksena syntynyt mielenterveyden eri ammattiryhmien etuja ja uskottavuutta palveleva alati muuttuva rakennelma, jonka tehtävänä ei ole auttaa potilaita parantumaan vaan edistää työntekijöiden hyvinvointia ja arvostusta yhteiskunnassa.
Jos oikeasti haluaisimme luoda sellaisen psykiatrisen hoitojärjestelmän, joka on tehty palvelujen käyttäjille eikä työntekijöille, meidän täytyisi aloittaa alusta ja panna koko järjestelmä uuteen uskoon.

1. Meidän tulisi suhtautua psyykenlääkkeisiin huomattavasti kriittisemmin kuin tällä hetkellä teemme. Meidän pitäisi tiedostaa lääkkeiden haitat ja vaarat ja turvautua niihin vain poikkeustapauksissa. Lähes kaikki mielenterveyden häiriöt toistuvia mainioita, pitkittyneitä psykooseja ja tuskaisia vaikeita masennustiloja lukuun ottamatta voidaan hoitaa psykososiaalisin keinoin joko kokonaan ilman lääkkeitä tai käyttäen lääkettä vain lyhyen aikaa.
2. Meidän tulisi ottaa potilaiden, kokemusasiantuntijoiden ja omaisten ääni kuuleviin korviin. Meidän pitäisi kerätä palvelujen käyttäjiltä ja heidän omaisiltaan aktiivisesti palautetta ja pyytää heitä osallistumaan aktiivisesti toimivien ja heitä palvelevien järjestelmien suunnitteluun.
3. Meidän tulisi ottaa etäisyyttä lääketeollisuuteen. Jos haluamme luoda uudenlaista asiakaslähtöistä psykiatriaa, me emme voi antaa lääketeollisuuden päättää siitä, minkälaista tutkimustyötä psykiatrian alalla tehdään, miten lääkäreitä koulutetaan ja mitä kansalaiset ajattelevat siitä, mitä roolia lääkkeet näyttelevät ihmisten mielenterveysongelmien hoidossa.
4. Meidän tulisi luopua psykiatrisista diagnooseista ja käyttää sen sijaan luonnollista kieltä kirjatessamme tietoja palvelujen käyttäjistä papereihin ja tietokonejärjestelmiin.

Ainut tuki jota psykiatreilta saa on yleensä lääkitys yksityisellä puolella asiat saattavat olla paremmin jos on varaa maksaa.Itse sain psykiatriselta vain lääkityksen joka aiheutti tosi pahat haitat vielä tämäkin jälkeen yritettiin tyrkyttää lisää lääkkeitä haitat kiistettiin tai niitä vähäteltiin.Kävi selväksi että lääkitys menee kaiken myös potilaan hyvinvoinnin edelle.
Tämä on oma kokemukseni ja psykiatreista pysyn niin kaukana kuin mahdollista.Masennuslääkkeiden tehoa liiotellaan ja haittoja vähätellään kannattaa vähintäänkin tutustua pakkaus selosteeseen jos näitä harkitsee.Joka tapauksessa toivotan sinulle onnea ja toivon että saat parempaa apua kuin itse sain.


Käypähoitosuositus käytännössä sitoo lääkäreitä koska siitä voi poiketa vain pätevin perustein

http://www.benfurman.com/blog/2017/08/04/suomalainen-depression-kaypa-hoito-suositus-on-maailman-laakekeskeisin/

Suomalainen lääkäriseura Duodecimin yhdessä Psykiatriyhdistyksen kanssa laatima masennuksen Käypä hoito – suositus on ainoa masennuksen hoitosuositus maailmassa, jossa suositellaan lääkehoitoa jopa ns. lievään masennukseen: “Lievässäkin masennuksessa lääkehoito on yleensä hyödyksi.” Suosituksessa kyllä myönnetään, että “psykoterapia ja lääkkeet ovat lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa yhtä tehokkaita”, mutta jo seuraavassa hengenvedossa tämä toteamus vesitetään sanomalla, että “psykoterapian ja masennuslääkkeiden yhtäaikainen käyttö on kuitenkin selvästi tehokkaampaa kuin pelkästään jommankumman ja siksi yleensä suositeltavaa”.

Kansainvälinen hoitosuositus Dynamed

“Lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa suositellaan useimmissa tapauksissa psykoterapiaa (vahva suositus). Joissakin tapauksissa lääkitystä voidaan harkita vaihtoehdoksi psykoterapialle jos potilaalla on pitkään jatkunut keskivaikea tai vaikea masennus tai masennus on kestänyt yli kaksi vuotta (heikko suositus). Lääkityksen ja psykoterapian yhdistelmää voidaan harkita jos potilaalla on samanaikaisesti muita psykososiaalisia ongelmia (heikko suositus). Jos masennus on keskivaikea tai vakava, suositellaan psykoterapian ja lääkityksen yhdistelmähoitoa.”

Psykiatrit keskittyvät joskus hieman erikoisiin asioihin... Ja se, että sinulla on mielenterveysdiagnoosi vaikuttaa aika moneen asiaan haitallisesti. Tästä osoituksena tulokset: mielenterveyspotilaat kuolevat 10-20 vuotta muita nuorempina
https://www.iltalehti.fi/mieli/a/2013062717198377
Muut vaivat jätetään hoitamatta. Lääkkeet lihottavat ja vievät toimintakykyä, stigma näkyy ja kuuluu yms...

No jos jollakin on näyttää parempi tuloslista potilaittensa menestyksestä, niin ehkä sitten kannattaa antaa arvoa, mutta suhtautuisin varauksella.