Tuonniminen uutuus kirja. Ihmissuhteiden konmaritus. Ettei kenenkään tarvitse oikeasti suostua alistumaan.
Viis veisaamisen mullistava taika
Vorwärts
3763
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No utelias kun olen niin piti googletella. Ihan pelkästään ihmissuhteiden konmarituksesta ei kuitenkaan ole kyse.
Pitänee varmaan lukea, kun kaikenlaisia elämäntaito oppaita on tullu luettua, aina niistä jotain mieleenkin jää ja saattaapi ottaa jotain opikseenkin.
https://agricolaverkko.fi/review/paasta-irti-siita-mika-tuttaa/
Hyvä idea, luetaan täälläkin ja sitten voidaan kritisoida täällä yhdessä.
Niin, tuli tuos mieleen, et jonkin verran ennen muinoin noin on tehtykin.
En ny muista kylläkään ketjun nimeä, mutta kyseessä tais silloin olla tämä kirja
https://kauppa.uskallainnostua.fi/fi/verkkokauppa/?object=view&objectID=154&name=Paula-Salomaa:-Narsismin-tiedostaminen-–-Toipumisopas-narsistille-ja-uhrille
Jonkun verran aikoinaan täällä herätti keskustelua myös tämä kirja
https://www.booky.fi/tuote/mcbride_karyl/enko_koskaan_ole_tarpeeksi_hyva_kuinka/9789525613964
Mutta joo, tosiaan olen lukenut/luen paljon noita ns. elämäntaito kirjoja, et ehkä joskus käteen tarttuu toikin, vaik äkkiseltään ajattelen, et useinkin nois amerikkalais tyylisissä kirjoissa tarjotaan useinkin semmosia pikaratkaisuja.
Muutenkin ajattelen, et ihan kaikkien "ei niin mukavilta" tuntuvien ihmisten heivaaminen elämästä ole edes mahdollista. Jos nyt ajatellaan vaikka työyhteisöä, niin sielläkin joutuu joskus noiden asioiden äärelle, et toisen erilaisuus ärsyttää, mut silti kaikkien kans pitää yrittää tulla toimeen ja pyrkiä kohtelemaan kaikkia suht säällisesti.
Joskus pähkäilly asiaa niinkin, et vaikka en aina oikein ymmärrä toisen ajatuksen juoksua ja hänen tapansa ilmaista ja tehdä asioita saattaa ärsyttää. Niin ei se tarkoita et siinä toisessa ihmisessä tai sen toisen ajatuksen juoksussa tai ilmaisutavassa olisi jotain vikaa.
Enempi kyse on erilaisuudesta ja erillaisuuden sietokyvystä. Kun sitä toista ei voi muuttaa, niin voi yrittää opetella hyväksymään ihmiset sellaisina kuin he ovat. Pitkässä juoksussa sit se kanssakäyminen helpottuu ja jossain kohtaa voi jopa huomata, et sehän on omalla tavallaan ihan hyvä tyyppi
Tää tässä ny ei liity narsisteihin sinällään, kuten ei toi aloituksessa mainittu kirjakaan, mut toki siittä voi saada ahaa elämyksiä, et miks roikun ihmisissä/asioissa josta en edes pidä