Mitä mieltä olette amk-jatkotutkinnoista? Itseäni vaivaa se, että onko todella mahdollisuutta jatkotutkinnon suorittamisen jälkeen hakeutua opettajan pedagogisiin opintoihin, vai jääkö se edelleen vain maistereiden etuoikeudeksi? Ja vaaditaanko vielä jatkotutkinnonkin jälkeen 3 vuoden työkokemus ennen opettajaopintoihin pyrkimistä (kun jo jatkotutkintoon hakeutumisen kriteerinä on 3 vuoden työkokemus). Melko pitkä tie siis edessä..? Tähän en ole löytänyt vastausta mistään. Onko jollakin mahdollisesti tietoa asiasta?
Amk-jatkotutkinnosta
Lilla Myy
314216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
uusinta tietoa, ei ehkä auta sinua...
http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=92097&k=fi&old=754&rapo=1240
Onhan se hienoa,että ammattikorkeastakin valmistuu tulevaisuudessa ylemmän korkeakoulu -tutkinnon suorittaneita. Kun vielä tulevaisuudessa muistettaisiin esim. tilipussinkin paksuudessa hieman sitä,että on joskus opiskellut, vaikka onhan se tietäminen myös itseisarvo. Emme elä enää kivikaudella ja jokaisen tulee tietää yhä enemmän. Silti kaikilla aloilla ei mielestäni ole viisasta jatkaa useita vuosia koulunpenkillä opiskelua. Tai en ainakaan itse halua tästä maasta vain erikois-super-asiantuntijoiden kansoittamaa,jossa aina turvauduttava heidän apuunsa,sillä muuten jos vahingossa loukkaannut joudut syytetyn penkille siitä,että et käyttänyt apuna oikeaa asian- tuntijaa. Sitäpaitsi vaatimattomallakin koulumenestymisen omaavalla yksillöllä, tai yksilöillä tulee olla mahdollisuus saada toimen tulo mielekkäällä työnteolla. Kaikki ei saa olla kiinni vain koulussa opituista asioista.
Kiitos! Tuohon antamaasi linkkiin olen tänään tutustunut, mutta ei valitettavasti anna vastausta kysymyksiini (siis tuohon työkokemusasiaan). Mutta ryhdyn ottamaan asiasta selvää ennen kesän pääsykokeita (yliopistoon), jotta osaisin tehdä päätöstä, kumpaa hakeutua (amk-jatkotutkintoon vai yliopistoon). On vaikeaa valita, kun ei tiedä, mikä on tilanne tulevaisuudessa noiden opettajaopintojen suhteen.
Ylemmän korkeakoulututkinnon, vaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita.
Sehän alleviivataan tuossa tekstissäkin.(..tuo kelpoisuuden samoihin,kun...ja sanotaanpa suoraakin). Ei ole ainot asia jossa sama objekti määritelty eri tavalla eri laeissa)
Lisäksi tulee se diploma suplement.kin alleviivaamaan asia.
Virkoihin nimeämisessähän on jatkuvasti yhä enemmän harkintavaltaa. Mikäli tehtäväkuva vaatii
niin se voidaan rajata vain tarkoin nimettyihin tutkintoihin. Lisäksi aina on tapauskohtaista harkintaa soveltuvuudesta. Nuo virat ovat suht. harvinaisia ja mielestäni olisi loogista harkita jokaisessa tapauksessa akateemisen tutkinnon olevan soveltuva.
Tuosta tekstistä päätellen SDP ja kumppanit ovat itsekin tajunneet jatkotutkinnon järjettömyyden (sitä vastustavat esim. EK ja AKAVA, eli työmarkkinajärjestöt molemmilta puolilta). Jättävät tuolla oikeudellaan määrätä alat ja koulut, mahdollisuuden kontrolloida kehitystä.
Amk.than itse haluaisivat sen kaikkialle, kuten se näyttikin jossain vaiheessa menevän.
Surkeaa tuo silti on! Juna lähti vyörymään niin voimakkaasti ettei edes järki pystynyt sitä enään kokonaan pysäyttämään.
Tosin tuo on vasta hallituksen esitys. Toivottavasti eduskunta on tarpeaksi rohkea myöntämään faktat. Jatkuvasti velkaantuva valtio ei tarvitse tutkintoa jolle ei työelämästä voi objektiivisesti ajatellen löytyä mitään sijaa.
Muualla (esim. sairaanhoidossa) patistetaan kohdistamiseen ja kustannussäästöihin. Samaan aikaan luodaan tämä turhake. Mikäli haluavat syventää työelämäosaamistaan, niin mikseivät osta itsellensä jotakin mba.ta tai vastaavaa.
Kun ottaa huomioon mistä kaikkialta rahaa halutaan ottaa pois on sen työntäminen tähän tutkintoon vastoin kaikkia logiikan lakeja. Sosialismia puhtaimmillaan!
Lähinnä raivostuttaa tuo aksiomaattinen ja patologinen tasapäistämisajattelu, joka tuonkin päätöksen takana on. Ei minulla ole mitään AMK-jatkotutkintoa vastaan, mutta sen sijaan vastustan jyrkästi sitä, että se rinnastetaan ylempään korkeakoulututkintoon ja antaa kelpoisuuden samoihin virkoihin. Tällainen typeryys tieytsti käytännössä johtaa vain siihen, että pätevyysvaatimuksiin aletaan kirjata "ylepmpi tiedekorkeakoulututkinto", mutta idioottimaisuudessaan asia jaksaa silti ärsyttää...
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että jos hakijana on amk-jatkotutkinnon suorittanut ja maisteri, on heillä erilainen osaaminen ja koulutus. Itse opiskelen amk-tutkinnon jälkeen avoimessa yliopistossa ja opintoviikkoja on melko rutkasti jo takana, joten tietenkin ajattelen asiaa myös henkilökohtaisella tasolla. Eli toisaalta toki haluaisin tasapäistämistä, mutta toisaalta taas vastustan sitä siinä mielessä, että eiväthän nämä tutkinnot yhdenvertaisia ole. Luulenpa, että käytännössä rekrytointitilanteessa eri viivalla onneksi ollaan. Niinhän pitääkin olla, koska eri työtehtävissä tarvitaan erilaista osaamista. Mutta se, että amk:ssa on ainoastaan yliopistoväylän kulkeneita opettajia (siis viroissa pätevinä), on epäkohta mielestäni!
Kohta varmaan sairaanhoitajat voivat suorittaa AMK:ssa jatkotutkinnon lääkäriksi tai jonkun "apulaislääkärin koulutuksen" tai vähintään "osastonhoitajan jatko-tutkinnon (johon on tähän asti vaadittu yliopisto-opintoja, tosin voipi olla että tämän tyyppisiin toi on hyvä juttu".
Ja oikeustradenomeille tulee joku jatko-opintojuttu juristeiksi. Julkishallinnon tradenomit ovat äkkiä kiistelemässä HTM:ine, YTM:ien ja VTM:ien kanssa samoista työpaikoista. Sosionomit saat jonkun sosiaalityön jatko-tutkinnon jne..
Täysin turhaan hömppäily tuo on ja luulen, että AMK:n jatkotutkintojen suorittajien asemaa ei paranna yhtään, sillä työnantajat alkavat katsoa että mitähän sitä ollaan opiskeltu.
Opetusministeriötä kiinnostaa nykyään vain AMK ja yliopistot saavat joutua minne hunningolle tahansa. Varmaan tämän jälkeen alkaa tulla tohtoreita AMK:sta olisihan se hienoa että työmarkkinoilla olisi tohtoreita ja tohtori(AMK)-henkilöitä.
Mitä se putkimies sillä ylemmällä korkeakoulututkinnolla tekee? Tienaa riittävän hyvin muutenkin.
Putkimies AMK KK ylempi...
Kyllähän se niin on, että Suomessa saattaa tutkija (tohtori, lisuri) tienata vähemmän kuin se putkimies. Eipä sinne yliopistoon rahan takia pitäisikään mennä, kiinnostuksen takia kyllä.
Mulla riepoi aikoinaan jo tuo termin ammattikorkeakoulu käyttöönotto. Miksi teknillinen opisto ei kelvannut? Ja nyt tämä jatkotutkintouutinen. Turhaanko oon valmistunut diplomi-insinööriksi, jos nämä amk-kaverit onkin yhtäkkiä samalla viivalla. Tämä ei ole katkeruutta vaan raskasta ihmettelyä. Ja tosiaan opintoviikkojen vertailu, inssi 160, di 180, eli pätevyyseroa on vain 20 ov. Joopajoo.. Taitaa olla yliopiston ja amk:n kursseilla melkoinen tasoero. Otetaan esimerkiksi matematiikat, fysiikat, ja konepuolella esim lujuusopin ja statiikan vaativuusero. Jokuhan nyt minut leimaa vouhottajaksi ja kateelliseksi porvariksi. Tuntuu vaan aika epäreilulta tämmöset kukkatätien keksimät hommat. Oon ollu todistamassa monta kertaa, ku joku on kehunut opiskelevansa teknillisessä korkeakoulussa. Siihen sitten ihailua että ahaa, oot Otaniemessä, kova jätkä. Paljastuukin että hemmo lukeekin tekulla inssiksi. Voi pojat, voi pojat...
En oo ihmisenä parempi kuin yksikään insinööri, mutta oikean korkeakoulututkinnon arvo on vaarassa.
dippainssinä voin kyllä sanoa että : "Taitaa olla yliopiston ja amk:n kursseilla melkoinen tasoero. Otetaan esimerkiksi matematiikat, fysiikat, ja konepuolella esim lujuusopin ja statiikan vaativuusero" ei pidä ihan paikkaansa. Kävin tekun läpi paskoilla arvosanoilla, mutta yliopistossa oon saanu ihan hyvät arvosanat. Mutta silti en kyllä katso amk-kavereiden olevan samalla viivalla DI:n kanssa, koska monissa aineissa vaaditaan sentään edes jonkilaista ymmärrystä, vaikka yliopistossakin voi joskus päästä todella helposti läpi.
Kuten nimimerkillä "valmiina" tuossa kirjoittikin.
Yllättäen amk:ssa on juuri lujarien, statiikoiden jne. opetukset ihan hyvässä mallissa. Asioihin ei pureuduta niin syvälle kuin yliopistossa, mutta teekkareistahan oikeastaan suurin osa onkin reilusti pihalla noissa vaikeimmissa asioissa :)
Amk:ssa lasketetaan enemmän niitä peruslaskuja, joten asiat kyllä varmasti uppoavat syvälle aivoihin. Yliopistossa painetaan uutta ja ihmeellistä kauhealla vimmalla eteenpäin, laskematta edes niitä peruslaskuja riittävästi. Hyvä ja ahkera teekkari tietenkin oppii reilusti paremmin jotain lujuuslaskuja kuin amk-inssi, mutta onko joku muka joskus edes nähnyt ahkeraa teekkaria ;D
Kyllä se tosiasia kuitenkin on, että amk:ssa saa ne kurssit läpi vähemmällä vaivalla kuin yliopistossa, mutta hyvin opiskelleen amk-inssin fysiikan, ja matikankin, taidot ovat kuitenkin erittäin kilpailukykyisiä siihen tavalliseen diplomi-insinööriin verrattaessa.
Olet kyllä aika outoja tyyppejä tavannut. Aikoinani kun kerroin luokkakavereilleni amk:ssa hakevani yliopistoon sain vastaukseksi lähinnä kauhun sekaista ihailua, tyyliin: "no mikäs siinä pistää koko elämänsä lukemiseen ja laskemiseen" ... Yliopisto tuntui heille ehkä kaukaisemmalta asialta kun se todellisuudessa edes on.
Olen itse amk-inssi ja "kohta" diplomi-insinööri, joten ihan stetsonista en tätä vetäissyt...
Nyt taisi mennä puurot ja vellit sekaisin. AMK-inssi joutuu käymään ensin 160 ov. (240 op.) ja sitten varsinaisen 3 vuoden työuran jälkeen 40 ov. (60 op.) jatkotutkinnon (ylempi amk-tutkinto), joten näin ollen yhteenlaskettuna ov. määrä on laajempi kuin DI-tutkinnossa, jonka ov. määrää kaiken lisäksi ollaan yliopistouudistuksen yhteydessä laskemassa 180:stä 160: een. Eli DI:n tutkinnon laajuudeksi määritellään tämän vuoden elokuusta lähtien sama kuin muillakin maisteritutkinnoilla.
Sisältöihin en ota kantaa, mutta mielestäni tolla ovarimäärällä (160 40) soisin kernaasti kyllä suorittajille maisteritasoisen tutkintotodistuksen, koska käsittääkseni tutkinnon vaatimusmäärittelyt kyllä täyttävät laatutason.
Ei yliopistojen kannata nähdä tätä asiaa mörkönä, koska käsittääkseni niin pieni määrä tulee ylemmän amk-tutkinnon suorittamaan (joista osa on jo maistereita), siihen ei kaikilla amk-perustutkinnon suorittajilla yksinkertaisesti riitä motivaatio tai halu. Mielestäni eräs valmisteluryhmässä ollut esitti hyvän ratkaisun; amk:t ja yliopistot yhdessä hoitaisivat näitä amk-jatkotutkinto -ohjelmia, perusopetus kaikille sama, jonka jälkeen tapahtuisi haarautuminen joko tieteelliselle tai ammatilliselle maisterilinjalle, muodostettaisiin siis eräänlaisia "maisterikouluja"
nimittäin "maisteritasoinen", ylempään korkakoulututkintoon, ainakin laissa, rinnastettava tutkinto. aivan kuten AMK-perustutkintokin on alempaan korkeakoulututkintoon rinnastettava.
Sekö siis harmittaa, että titteli ei ole maisteri?
Kiima on ilmeisen kova tittelien suhteen, vaikka muuta kovasti väitetäänkin.
Tuo, että hoidettaisiin alkuopinnot yhdessä ei mitenkään tule onnistumaan.
Yliopistoilla on jo nyt liian vähän rahaa ja AMK:t näyttävät kylpevän siinä. Taas yliopistoille lisää takkaa.
Ja tuo että AMK-tutkinto kelpaisi alemmaksi korkeakoulututkinnoksi ja sillä voisi hakea maisterikouluun kuulostaa niin epäreilulta ettei siinä ole järkeä. Kun ne maisterin tutkinnot on laajempia kuin AMK-tutkinnot. Toisekseen opiskelulla on täysin erilaiset lähtökohdata. AMK:ssa on kaikenläisiä täytekursseja joita yliopistossa taas ei ole. Jos nyt vaan jätettäisiin nämä uudistukset nyt tähän eikä aleta risteyttää sikoja ja lehmiä keskenään.
"Mielestäni eräs valmisteluryhmässä ollut esitti hyvän ratkaisun; amk:t ja yliopistot yhdessä hoitaisivat näitä amk-jatkotutkinto -ohjelmia, perusopetus kaikille sama, jonka jälkeen tapahtuisi haarautuminen joko tieteelliselle tai ammatilliselle maisterilinjalle, muodostettaisiin siis eräänlaisia "maisterikouluja""
En oikein näe sitä skenaariota, että yliopistot esim. hoitaisivat sairaanhoitajien jatkotutkintoa. Vai tarkoitatko, että sairaanhoitajan jatkotutkinto tuottaisi lääkäreitä?
Nyt pitää ymmärtää, että AMK:ssa on paljon erilaisia koulutusohjelmia, joista osa on sellaisia joita opetetaan myös yliopistoissa (esim. tradenomit ja insinöörit).
Mielestäni maisterin statuksen antaminen AMK-jatkotutkinnon suorittaneelle olisi epäoikeudenmukaista. Opetan itse yhdessä arvostetuimmassa AMK:ssa ja saman kaupungin yliopistossa. Minä en voi pitää AMK-kursseillani samaa tasoa kuin yliopistossa.. jos pitäisin, hylkäysprosentti olisi n. 70-80% luokkaa. Tuo maisterin tittelin saaminen siis AMK:n kautta olisi jonkinnäköinen oikotie... joka sitten aiheuttaa koulutusinflaatiota.
Ja nythän käy niin, että yhä useampi yritys ja organisaatio alkaa vaatimaan työntekijöiltään ylempää *tiede*korkeakoulututkintoa. Ihmeellistä touhua on kyllä OPM:ssä.
Ylemmän AMK-tutkinnon vakinaistamisen tulevia seurauksia:
Tunku ammattikorkeisiin lisääntyy, kun nuorisolle luvataan maisteritasoa vastaava tutkinto ammattikorkeakoulun tasoisilla opintovaatimuksilla. (Yleisessä tiedossahan on Yliopistojen ja AMK-opintoviikkojen vaatimuserot).
Yliopistot kokevat huomattavan hakijakadon.
Työnantajat joutuvat sijoittamaan miljoonia euroja lisää rekrytointiprosesseihin ja testeihin, kun pelkän tittelin perusteella ei voida selvittää hakijoiden todellisia kompetensseja.
Työpaikkailmoituksissa yleistyvät vaatimukset AKATEEMISESTA tai TIEDEkorkeakoulussa suoritetusta ylemmästä tutkinnosta.
Vielä kysymys, joka olisi hyvä esittää asiasta päättäneelle ministerityöryhmälle: Mihin nimenomaiseen tarkoitukseen ko. tutkinto on kehitetty? Uutisissa mainitaan tutkinnon avaavan ovet kunnallisiin ja valtiollisiin virkoihin, johon vaaditaan ylempi tutkinto. Eikö ko. virkoihin ole ennestään tarpeeksi hakijoita työttömien akateemisesti koulutettujen joukossa?
Ihan sieltä on kotoisin koko homma. Mitä käytännön hyötyä ja lisäarvoa tästä hommasta on yhteiskunnalle. Onko joku kuullut semmoisesta, että joku työpaikka on jäänyt täyttämättä, koska sopivan koulutuksen omaavaa henkilöä ei vain ole Suomesta löytynyt. Resurssien hukkaan heittämistä ja asioiden sotkemista. Lukiossa työskentelevänä en voi uskoa, että kaikista oppilaistani olisi maistereiksi.
Mielestäni on hyvä, että opiskelija ei voi valinnoillaan sulkea itseltään mitään koulutusmahdollisuutta lopullisesti. Yksilöllä on oikeus hakeutua haluamaansa koulutukseen. Entä jos ei haluamaansa koulutukseen pääse? Pitää miettiä joko uusi vaihtoehto tai yritettävä kovemmin. Kaikki varmaankin tajuavat sen, että Yhdysvaltojen presidentiksi ei voi päästä jos ei ole syntynyt Yhdysvalloissa..mutta kun minä haluan! Kunka moni tradenomi jää valmistuttuaan ilman koulutustaan vastaavaa työtä? Onko lääke tähän se, että nostetaan sitä koulutustasoa vai pitäisikö miettiä jotakin muuta.
Päätti että pakkonaittamalla eri rotuisia tulee ainutlaatuinen venäläinen rotu.
Tuo ehdotus on kyllä säälittävä ja vähän yli.
"maisterikouluja", ei vittu...
No, kaikkea saa tietenkin ehdottaa. Ei liene edes niin tyhmää ehdotusta ettei joku kateellinen pitäisi sitä hyvänä. Näköjään..
"Työnantajat joutuvat sijoittamaan miljoonia euroja lisää rekrytointiprosesseihin ja testeihin, kun pelkän tittelin perusteella ei voida selvittää hakijoiden todellisia kompetensseja."
Tarkoitatko, että tähän asti kymmenestä DI:stä on voinut arvalla valita työntekijän, että heissä ei ole eroja ja kaikki olisivat sopivimpia tiettyyn hommaan? Olet kyllä melko tampio!
Katselin tässä äsken noita Amk:n tutkintoja ja siellä oli esim. liikunnanohjaaja (AMK). Tulipa tässä mieleen, että jos liikunnanohjaaja tekee jatkotutkinnon, niin rinnastetaanko se sitten liikuntatieteilijään esim. liikunnanopettajan paikkoja haettaessa? Tietysti ehtona tässä on pedagogiset opinnot, jotka pitää olla käytynä...Tai sitten sosionomin ylempi AMK-tutkinto sosiaalityöntekijään? Jos näin on, niin kyllähän tuo jatkotutkinto aika mukavan oikopolun tarjoaa semmoisilla aloilla, joihin on vaikea päästä sisään, esim. juuri liikuntatiede.
no, niin kai periaatteessa, mutta käytännössä ei.
Toisaalta liikunnanohjaaja AMK:n tietaival on kai pidempi. Ensin perustutkinto 3,5 vuotta? Sen jälkeen 3 vuotta työkokemusta, jonka jälkeen opiskelemaan ylempää ammattikorkekoulututkintoa 3,5 vuotta... Eli yhteensä pätevyyden hankkii 10 vuoden jälkeen kun liikuntatieteilijä hankkii sen äkkiä 4,5 vuodessa?
Eli tiedä sitten kummalla on vaikeampaa? Heh!
Eikö nuo jatkotutkinnot ole 40 opintoviikkoa? Jos ovat, niin tuskin ihan 3,5 vuotta pitää opiskella...
Aivan, juuri tuota asiaa mietin! Itse tosiaan olen sosionomi ja parhaillaan luen sos.työtä avoimessa yliopistossa tutkinto tulevaisuudessa siinnellen. Eli jos käy näin, että jatkotutkinto antaisikin saman pätevyyden, niin o tempora o mores, vai kuinka se nyt olikaan..! Melkoinen määrä hukkaan heitettyä rahaa olisin syytänyt avoimen yliopiston kassaan....! Toki katson asiaa nyt henkilökohtaisella tasolla, mutta luulen, että minulla on kohtalotovereita. Eli olisi kyllä tosissaan mielenkiintoista tietää, mikä on todellisuudessa tilanne jatkotutkinnon ja maisteritutkinnon rinnastamisen kohdalla tässä asiassa.
Se nyt on ihan sama koko jatkotutkinnolle, kun lähtökohtana on ammatillinen jatkotutkinto. Iso heikkous on se, että tutkinnon käytyään ei ole ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, jota vaaditaan esim. virkoihin. Eli käytännössä hyöty jää henkilön oman ammatillisen osaamisen kehittämiseen eikä siten ole verrannollinen esim. korkeakoulututkintoihin.
Jos nyt vähän penkoo taustaa tarkemmin, niin yliopistoväellehän tämä on hyvä juttu. Sillä jatkotutkinnon opettajaksi kelpaa vain tohtori tai lisensiaatti, niin saa sitten lisää opetustöitä halutessaan. Eri asia on, miten joka niemeen ja notkoon sitten riittää päteviä tohtoreita opettajaksi....
"Iso heikkous on se, että tutkinnon käytyään ei ole ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, jota vaaditaan esim. virkoihin."
Jo en nyt väärin ymmärtänyt, niin eikös tuo jatkotutkinto anna saman pätevyyden, tai ainakin niin on ehdotettu.
Luulen eniten tuosta jatkotutkinnosta taitaa olla hyötyä juuri julkisen sektorin työläisille. Esim. varmaan jatkotutkinnosta on apua esim. näiden osasto-ja ylihoitajien palkkaamiseen, tai tuonne julkisen puolen hallintoon, joissa edelleen voi olla varsin tiukkoja muotomääräyksiä virkoihin.
Tiesitkös että AMK:n yliopettajaksi kelpaa vain tohtori tai lisuri? Ja näitä virkoja on jo ollut pitkään ennen tätä jatkotutkinto-soopaa.
Elikkä pikkuinen sivuhuomautus...
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa pätevyyden työtehtäviin, jossa vaaditaan koulutukseksi ylempi korkeakoulututkinto.
Että sellatii. :)
Pikkuinen sivuhuomautus:
Se antaa _muodollisen_ pätevyyden niihin _julkisen_ sektorin virkoihin. Käytännössä taitaa jäädä tämä ylempi-alempi jalkoihin.
amk suunnitelijouden ahneus menee yli ymmärryksen.
mitä järkeä tehdä uusi yliopisto kun sellainen jo on=?
halooo huijausta amk-opeille lisää keksimällä keksittyjä töitä