ääniä ääniä ääniä kuulen koko ajan en pääse niistä eroon, kiroan koko elämäni, ne kiusaavat ja huutavat tekemään itselle pahaa ja kuulen kuinka toiset puhuvat pahaa,en pysty poistumaan kotonaan kun ihmisten äänet huutavat minulle koko ajan, olen viilellyt kädet verille mutta äänet ei vaan lähde ne pakottavat ja pakottavat ja siten on pakko tehdä mitäne käskevät, en jaksa enää tätä, nytkin äänet kieltävät mutta pakko oli kirjoittaa,miten vois äänistä päästä eroon,olisiko ainut keino kuolema,niin kai se olisi parempi
äänien kuuluminen
ääniäkuuleva
171438
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Nuo äänesi käyttäytyvät juuri niin kuin minkälaista käytöstä pelkäät, että joku kohtelisi sua juuri noin. Olet pelkotilassa. Kun pelkosi helpottaa, myös äänet käyvät vähemmän pelottaviksi. Selviät kyllä!
Minäkin kuulen ääniä. Onneksi. Jotkut syntyvät kuuroina tai kuuroutuvat elämän aikana. He eivät kuule äänen ääntä.
Kuurotkin voivat kokea ääniharhoja.
Eivät voi. Ainoastaan omia ajatuksiaan.
Jos sinulla on parempaa tietoa, esimerkiksi, että kuuroilla voi esiintyä tinnutusta, niin olen kiinnostunut kuulemaan.
Ääniharha syntyy, kun aivot tulkitsevat omat ajatuksensa kehon ulkopuolelta tuleviksi. Tutkimuksissa on todettu, että itseasiassa ääniharhan aikana kuulosta vastaava aivokuoren osa aktivoituu, vaikka mitään ääntä ei ulkopuolelta tule. Eli kyllä, kuurokin voi kokea ääniharhoja koska kuurous johtuu yleensä ongelmista kuuloradassa (korvasta aivoihin johtavat hermot).
Oletko sinä kohdannut elämässäsi henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa, jota et ole jostain syystä kyennyt kohtaamaan? Usein äänet heijastavat meissä sitä, miten meitä on kohdeltu, eli suhdettamme omaan itseemme. Jos olet joskus kokenut, että olet menettänyt kontrollin ruumiiseesi tai siihen, kuka olet, niin nuo äänet mielestäni heijastavat sitä kokemusta. Yrität nyt epätoivoisesti prosessoida kokemuksiasi, mutta koska ne ovat niin pelottavia, haluaisit vain hiljentää äänet, etkä kohdata niitä. Uskon, että äänet kohtaaminen on kuitenkin paras tapa käsitellä niitä. Yritä ymmärtää, mistä ne tulevat ja mitä ne haluavat sanoa. Miksi ne pilkkaavat sinua ja pakottavat sinua tekemään asioita? Ehkä äänistä ei kannata yrittää päästä eroon, koska sinun pitäisi oppi integroimaan ne osaksi minuuttasi niin, etteivät ne enää hallitse sinua.
Kyllä kannattaisi hakea apua ammattilaiselta. Ehdottomasti. Minulla karkaa unet joka kevätkesä ja koitan unilääkkeen avulla pärjätä. Olen tarvittaessa hakenut apua ja olen saanut sitä terveyskeskuksesta. Töissä olen pystynyt silti käymään ja neljä vuotta sitten kävin niin alhaalla jotta jouduin osastollekkin mutta sieltä noustiin. Nyt tiedostan itse itseni ja unen karkaaminen on minulla yksi hälytysmerkki. Kuusi viikkoa on nytkin menty unilääkkeen avulla ja masislääkkeitä ei tarvita. Sinulla voi olla psykoottinen masis tai jotain sinne päin viittaavaa. Ei kannatte jäädä sängyn pohjalle makaamaan...
Kokeilepa homeopatiaakin, sieltä löytyisi varmasti auttavia valmisteita jos homeopaatti vain osaa hommansa. Onhan se Suomessa vähän heikkoa. Kiirtan voisi auttaa katso youtubesta miten sitä tanssitaan, siinä käytetään apuna vyöhyketerapiapistettä ison varpaan kärjessä, joka vaikuttaa aivoihin ja mantran laulaminen helpottaa omaa ahdistusta tai jos on kysymys ulkopuolisista vaikuttajista niin siinäkin se auttaa suojelevasti. Jooga-asanat mitkä vaikuttavat kurkkuun on hyväksi. Terapia olisi myös tarpeen.
Tuota ongelmaa ei tietääkseni "itse" voi ratkaista, vaan siihen tarvitsee ulkopuolisen kuuntelijan, joka auttaa, ja maailmassa on onneksi siihen koulutettuja ja sopivia, täysin luotettavia ihmisiä, joille sinun kannattaa heti mennä puhumaan tuosta "vaivastasi". Voit oppia ajan kanssa hallitsemaan niitä "ääniä". Hae apua heti, jos koet turhaa kärsimystä. Ei sinun tarvitse kärsiä. Apua on saatavilla ja monet muut ovat olleet täsmälleen samassa tilanteessa kuin sinä, ja ovat löytäneet parannuskeinon, mutta siihen tarvitaan oikeanlainen apu.
Jos et uskalla puhua asiasta kenellekään niin aloita vaikka kirjoittamalla ne äänet ja ajatukset päiväkirjaan, paperille tai mihin vain ja heitä sen jälkeen se roskiin tai vaikkapa polta se. Se helpottaa kokemuksesta:)
No ķyllä tässä elämässä on kuullut ääniä ihan kyllästymiseen asti.
Tee sitä.
Älä tee tuota.
Alkaa pikkuhiljaa v*tuttamaan kaikki "hyvät neuvot".
Saa niitä kirjoittaa ylös.
Raamattu niistä tulisi.
Eikä minkään valtakunnan apua niistä saa.
Että antaa äänien kuulua.
Älä anna niille valtaa.
Tässä päässä päätät sinä .
Moniääniset+on+ääniä+kuuleville+ihmisille+tarkoitettu+vertaistukiyhdistys,
Kun kuuntelee kiirtania monet on päässeet eroon vainoajistaan. Sen avulla putsataan jopa kummitustaloja. Tässä livenä kiirtania vielä uudenvuoden päivään saakka suoraan Ruotsista yötä päivää. Linkit vaihtuu välillä joten kannattaa etsiä Youtubesta otsikolla Live New Year Kiirtan Ydrefors 2019.
Mene ihmeessä lääkäriin,älä jää yksin vaivasi kanssa. Voit mennä vaikka akuuttina päivystykseen jos ei saa heti lääkärin aikaa. Kerro rehellisesti miltä sinusta tuntuu, saat heti apua ja pääset rentoutumaan .Stressi aiheuttaa myös äänien kuulumista.
Älä jää odottamaan, lääkärit ovat sitä varten ,että auttavat tarvittaessa.
Meillä kaikilla on omat vaivamme ja tarvitsemme enemmin tai myöhemmin lääkärin apua.
Kaikkea hyvää sinulle uuteen vuoteen!
Minäkin kuulen ääniä. Mutta sitten lopetan puhumisen.
Ihmisillä, joilla on hyvin rikas sisäinen maailma, mielikuvitusmaailma, ja jotka ovat myös luovia ihmisiä, on huomattavasti suurempi mahdollisuus sairastua psyyken sairausiin kuin analyyttisesti ajattelevilla "järki-ihmisillä".
Itse sairastuin psykoosiin v. 2001 juuri samana päivänä, kun kaapatut koneet lensivät WTC:n torneihin. Se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ajattelin, että oliko tapahtuma todellakin minun syyni. Äänet sen minulle kuitenkin kertoivat. En edes ihmetellyt niitä ääniä mitenkään, pidin sitä yhtä-äkkistä äänien seuraa ihan luonnollisena, vaikkakin pelottavana.
Menin kuitenkin töihin ja jatkoin kenellekään mitään kertomatta työssäkäyntiä, ja yritin näytellä normaalia, vaikka elämäni olikin muuttunut tuskalliseksi painajaiseksi.
Sitä jatkui kolme kuukautta, kunnes erinäisten vaiheiden kautta jouduin/pääsin hoitoon sairaalaan.
Lääkityksen alettua harhat alkoivat pikkuhiljaa poistua, ja pääsin takaisin siihen turvalliseen maailmaan, jossa taas pystyin ajattelemaan rauhassa itse, keidenkään äänten kontrolloimatta sanomisiani tai tekemisiäni.
Ihan hetkessä äänien kuuluminen ei kuitenkaan lakannut. Outoa oli se, että pikkuhiljaa pahat äänet lakkasivat kuulumasta,, ja lopulta jäljelle jäi enää kaksi " enkeliä", jotka olivat esitelleet itsensä suojelusenkeleikseni, ja joilla oli ylimaallisen kauniit äänet. He toivottivat minulle aina hyvää yötä, ja olin jotenkin niin kiintynyt heihin, etten olisi halunnut heistä erotakaan.
Realistinen minäni sanoi siihen kuitenkin, että en parannu kokonaan, jos en anna heidänkin mennä. Niinpä ajatuksissani sanoin heille hyvästit, ja että en enää kuuntele heitä. Silloin heidänkin äänensä poistuivat.
Jatkoin kuitenkin psyykenlääkkeiden syömistä vielä pari vuotta varmuuden vuoksi, ja sitten ihan lääkäreilta lupaa kyselemättä pikkuhiljaa vähentelin ja lopulta lsain purettua koko lääkityksen. (Tätä en kuitenkaan kehoita ketään muuta tekemään, se ei ehkä onnistukaan)
Minulla kuitenkaan sairaus ei ole uusiutunut, ja aika on jo kullannut nekin hirveät muistot yhdeksi osaksi elämää, jota se myös jollakin oudolla tavalla myös rikastutti, vaikkakin en enää koskaan sitä uudestaan halua kokea,
Mene ihmeessä vaikka terveyskeskuksen päivystykseen, ja kerro rehellisesti tilasi, niin pääset heti jatkohoitoon. Tee se heti, koska ilman lääkitystä et parane.
Minä en edes tajunnut omaa tilaani, ja olisin kuollut, jos eräät ihmiset eivät olisi toimittaneet minut tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Mene sinä itse, ettei sinulle käy samoin, tai vielä pahemmin.
Kyllä sinäkin tulet toipumaan. Onnea matkaasi.