Jotenkin ajattelisin, että ei tätä auta vältellä, vaan sitä pitäisi elää. Jotta saisi sielu rauhan.
Turha paeta
Tältätuntuu
111025
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Nais.........veri .........nais...❤💫
Niin juuri. Miksi sitä pelkää niin paljon, kuitenkin se toinen ei ole ihmistä kummempi.
Mitä sitten haluaisit? Joku asiako jäi vaivaamaan?
Ei mikään tietty asia. Se kumma tunne että on joku yhteys vaikkei olekkaan. Olisin tietysti halunnut tutustua ja saada jonkun yhteyden.
Etkö pysty soittamaan vai onko joku este sille?
Kunhan tässä sivusta totesin.
Tuossa vielä kävi mielessä, että jos sen toisen puhelinnumero on salainen, niin vaikeampi voi olla saada sitä. Huomasin vain, että ainakin itse olen muistaakseni pistänyt sen salaiseksi häirikkösoittojen takia, ja varmaan myös puhelinmyyjätkään ei soittele sen takia ainakaan yhtä paljon. Ehkä pitää miettiä, vaikka tuttujenkin takia, jotka etsivät puhelinnumeroa, josko palauttaisi sen. Ehkä lähiaikoina.
En vaihda julkiseksi sittenkään tämän palstan takia numeroani, jos ollenkaan vaihdan. Harmittaa tietenkin, jos joku entinen tuttu haluaisi ottaa yhteyttä kyselläkseen kuulumisiani eikä löydä numeroani. Mutta vaa´assa painaa myös häiriköt ja puhelinmyyjät. Saa nähdä, miten teen, mutta tämän palstan takia en vaihda!
Kerro miten eläisit sitä?
Mä en pakene, mutta olen ajatellut poistua. Kun eihän tätä voi yksin elää. Alan olla väsynyt ja tympääntynyt, ja sielu on ollut entuudestaankin rauhaton, joten se ei ottaisi edes pahasti takkiinsa.
Ja elää miten??